Työmark­ki­na­toi­minta kehit­tää ja turvaa sääl­li­siä työehtoja

¹⁄₄: TYÖMARKKINATOIMINTA

Juttusarja esit­te­lee Teol­li­suus­lii­ton uuden stra­te­gian neljä kulmakiveä.

Teol­li­suus­lii­ton uusi stra­te­gia vuosille 2023–2028 käsi­tel­lään ja hyväk­sy­tään touko­kuun 2023 liit­to­ko­kouk­sessa. Stra­te­gi­aan kirja­taan liiton tavoit­teet sekä tavoit­tei­siin vievät työkalut.

Uuden stra­te­gian kulma­ki­viä on neljä: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­li­nen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen ja mahdollistajat.

– Työmark­ki­na­toi­minta on hyvin laaja koko­nai­suus. Se liip­paa orga­ni­saa­tion sisällä jokai­sen toimen­ku­vaa, sanoo Teol­li­suus­lii­ton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virta­nen.

Toimin­nan ytimessä ovat jäsen­ten joka­päi­väis­ten työeh­to­jen ja aseman turvaa­mi­nen ja parantaminen.

Näky­vim­mil­lään työmark­ki­na­toi­minta on työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen aikaan, mutta siihen sisäl­tyy monen­laista vaikut­ta­mista. Työpaik­ko­jen erimie­li­syyk­sien ratkaisu on keskei­nen osa toimintaa.

– Työmark­ki­na­toi­minta on myös koulu­tusta, tiedot­ta­mista ja luot­ta­mus­mies­ten aseman paran­ta­mista ja kehit­tä­mistä työpai­koilla, Virta­nen luettelee.

Koko toimin­nan perusta on laaja ja aktii­vi­nen jäsenkunta.

– Suurin haaste on saada työpaik­ko­jen työn­te­ki­jät kiin­nos­tu­maan työeh­dois­taan ja omien etujensa valvon­nasta. Sitä kautta pysty­tään vastaa­maan parem­min myös muihin haas­tei­siin, Virta­nen sanoo.

YLEISSITOVUUS KESKEINEN KYSYMYS

Työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den määrit­tely on nous­sut tärkeäksi kysy­myk­seksi työmarkkinoilla.

– Vaikka työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­nen olisi kuinka hyvä, se ei takaa yleis­si­to­vuutta, Virta­nen tiivis­tää ongel­man ytimen.

Nykyi­sin valta­kun­nal­li­sesta työeh­to­so­pi­muk­sesta tulee yleis­si­tova, eli kaik­kia alan yrityk­siä koskeva, kun sopi­muk­sessa mukana olevissa järjes­täy­ty­neissä yrityk­sissä työs­ken­te­lee vähin­tään noin puolet kysei­sen alan työntekijöistä.

– Työlain­sää­däntö on tehty heikom­man suojaksi, mutta tämä elementti on työnan­ta­jan käsissä, Virta­nen sanoo.

SOPIMISEN KULTTUURI ON KILPAILUETU

Suoma­lai­nen sopi­mi­seen perus­tuva työmark­ki­na­jär­jes­telmä on säilyt­tä­mi­sen arvoinen.

– Näen sopi­musyh­teis­kun­nan kehit­tä­mi­sen mahdol­li­suu­tena. Sitä kautta yrityk­set ja työn­te­ki­jät pärjää­vät parem­min, Virta­nen sanoo.

Hän arvioi, että sopi­musyh­teis­kun­nalle löytyy kanna­tusta valtao­sasta yrityk­siä. Sopi­mi­sen kult­tuuri luo vakautta ja ennus­tet­ta­vuutta työmark­ki­noille ja yhteis­kun­taan. Ei ole kenen­kään etu, jos työmark­ki­noilla pitää jatku­vasti olla sammut­ta­massa tulipaloja.

– Ay-liik­keenä ajatel­laan joka ratkai­sussa, että Suomessa olisi työtä jatkos­sa­kin ja jäse­nillä olisi sääl­li­set työeh­dot ja palkat. Siksi tätä tehdään, Virta­nen toteaa.

Ilman stra­te­giaa laivamme seilaa tuulia­jolla ilman päämäärää.

Stra­te­gi­nen suun­nit­telu on tärkeää, jotta toimin­taa voidaan kehit­tää ja viedä määrä­tie­toi­sesti eteen­päin. Samalla myös valmis­tau­du­taan eri kehityskulkuihin.

–  Ilman stra­te­giaa laivamme seilaa tuulia­jolla ilman päämää­rää, Virta­nen kuvailee.

STRATEGIA KÄYTÄNTÖÄ LÄHELLE

Stra­te­giassa tunnis­te­taan ongel­mia ja linja­taan niihin ratkai­suja. Yleis­si­to­vuu­den heik­kou­det ovat tulleet ilmei­siksi, kun työnan­ta­ja­puo­lella on tehty irtiot­toja valta­kun­nal­li­sesta tes-toiminnasta.

– Lain­sää­dän­nön puut­teet eivät ole aiem­min tulleet esille, kun on menty jonkin­lai­sessa yhtei­sym­mär­ryk­sessä työnan­ta­ja­puo­len kanssa, sanoo kehi­tys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teol­li­suus­lii­ton kehittämisyksiköstä.

Teol­li­suus­liitto haluaa olla aloitteellinen.

– Stra­te­gia tulee olemaan vastaus siihen, miten halu­taan kehit­tää työmark­ki­noita, Heino sanoo.

Uuteen stra­te­gi­aan kirjoi­te­taan selvästi se, kuka tekee mitäkin.

– Linkki tavoit­tei­den ja teki­jöi­den välillä on tärkeä, Heino sanoo.

Ammat­tio­sas­toja pyyde­tään järjes­tä­mään loppu­vuo­den aikana jäse­nille tilai­suuk­sia, joissa keskus­tel­laan stra­te­giasta ja laadi­taan stra­te­gian sisäl­töön liit­ty­viä liittokokousaloitteita.

– Kun stra­te­giaa työs­te­tään keväällä, jäsen­ten ääni pitää kuulua siinä, Heino sanoo.

Poru­kalla raken­net­tui­hin suun­ni­tel­miin on yleensä miele­kästä sitoutua.

– Yhteis­voi­min tehdään, jotta stra­te­gia ja tavoit­teet ovat loppu­jen lopuksi yhtei­siä, Heino sanoo.

Tavoit­teena on, että stra­te­gia on niin selvästi kirjoi­tettu, että sen viemi­nen käytän­töön on helppoa.

– Pääs­tään suoraan asiaan, eikä tarvita tulk­kia väliin, Heino sanoo.