Työmark­ki­na­toi­minta kehittää ja turvaa säällisiä työehtoja

¹⁄₄: TYÖMARKKINATOIMINTA

Juttusarja esittelee Teolli­suus­liiton uuden strate­gian neljä kulmakiveä.

Teolli­suus­liiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitel­lään ja hyväk­sy­tään touko­kuun 2023 liitto­ko­kouk­sessa. Strate­giaan kirja­taan liiton tavoit­teet sekä tavoit­tei­siin vievät työkalut.

Uuden strate­gian kulma­kiviä on neljä: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­linen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen ja mahdollistajat.

– Työmark­ki­na­toi­minta on hyvin laaja kokonai­suus. Se liippaa organi­saa­tion sisällä jokaisen toimen­kuvaa, sanoo Teolli­suus­liiton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virtanen.

Toiminnan ytimessä ovat jäsenten jokapäi­väisten työeh­tojen ja aseman turvaa­minen ja parantaminen.

Näkyvim­mil­lään työmark­ki­na­toi­minta on työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen aikaan, mutta siihen sisältyy monen­laista vaikut­ta­mista. Työpaik­kojen erimie­li­syyk­sien ratkaisu on keskeinen osa toimintaa.

– Työmark­ki­na­toi­minta on myös koulu­tusta, tiedot­ta­mista ja luotta­mus­miesten aseman paran­ta­mista ja kehit­tä­mistä työpai­koilla, Virtanen luettelee.

Koko toiminnan perusta on laaja ja aktii­vinen jäsenkunta.

– Suurin haaste on saada työpaik­kojen työnte­kijät kiinnos­tu­maan työeh­dois­taan ja omien etujensa valvon­nasta. Sitä kautta pysty­tään vastaa­maan paremmin myös muihin haastei­siin, Virtanen sanoo.

YLEISSITOVUUS KESKEINEN KYSYMYS

Työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuuden määrit­tely on noussut tärkeäksi kysymyk­seksi työmarkkinoilla.

– Vaikka työnte­ki­jöiden järjes­täy­ty­minen olisi kuinka hyvä, se ei takaa yleis­si­to­vuutta, Virtanen tiivistää ongelman ytimen.

Nykyisin valta­kun­nal­li­sesta työeh­to­so­pi­muk­sesta tulee yleis­si­tova, eli kaikkia alan yrityksiä koskeva, kun sopimuk­sessa mukana olevissa järjes­täy­ty­neissä yrityk­sissä työsken­telee vähin­tään noin puolet kyseisen alan työntekijöistä.

– Työlain­sää­däntö on tehty heikomman suojaksi, mutta tämä elementti on työnan­tajan käsissä, Virtanen sanoo.

SOPIMISEN KULTTUURI ON KILPAILUETU

Suoma­lainen sopimi­seen perus­tuva työmark­ki­na­jär­jes­telmä on säilyt­tä­misen arvoinen.

– Näen sopimusyh­teis­kunnan kehit­tä­misen mahdol­li­suu­tena. Sitä kautta yritykset ja työnte­kijät pärjäävät paremmin, Virtanen sanoo.

Hän arvioi, että sopimusyh­teis­kun­nalle löytyy kanna­tusta valtao­sasta yrityksiä. Sopimisen kulttuuri luo vakautta ja ennus­tet­ta­vuutta työmark­ki­noille ja yhteis­kun­taan. Ei ole kenen­kään etu, jos työmark­ki­noilla pitää jatku­vasti olla sammut­ta­massa tulipaloja.

– Ay-liikkeenä ajatel­laan joka ratkai­sussa, että Suomessa olisi työtä jatkos­sakin ja jäsenillä olisi säälliset työehdot ja palkat. Siksi tätä tehdään, Virtanen toteaa.

Ilman strate­giaa laivamme seilaa tuulia­jolla ilman päämäärää.

Strate­ginen suunnit­telu on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää ja viedä määrä­tie­toi­sesti eteen­päin. Samalla myös valmis­tau­du­taan eri kehityskulkuihin.

–  Ilman strate­giaa laivamme seilaa tuulia­jolla ilman päämäärää, Virtanen kuvailee.

STRATEGIA KÄYTÄNTÖÄ LÄHELLE

Strate­giassa tunnis­te­taan ongelmia ja linja­taan niihin ratkai­suja. Yleis­si­to­vuuden heikkoudet ovat tulleet ilmei­siksi, kun työnan­ta­ja­puo­lella on tehty irtiot­toja valta­kun­nal­li­sesta tes-toiminnasta.

– Lainsää­dännön puutteet eivät ole aiemmin tulleet esille, kun on menty jonkin­lai­sessa yhtei­sym­mär­ryk­sessä työnan­ta­ja­puolen kanssa, sanoo kehitys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teolli­suus­liiton kehittämisyksiköstä.

Teolli­suus­liitto haluaa olla aloitteellinen.

– Strategia tulee olemaan vastaus siihen, miten halutaan kehittää työmark­ki­noita, Heino sanoo.

Uuteen strate­giaan kirjoi­te­taan selvästi se, kuka tekee mitäkin.

– Linkki tavoit­teiden ja tekijöiden välillä on tärkeä, Heino sanoo.

Ammat­tio­sas­toja pyyde­tään järjes­tä­mään loppu­vuoden aikana jäsenille tilai­suuksia, joissa keskus­tel­laan strate­giasta ja laadi­taan strate­gian sisäl­töön liittyviä liittokokousaloitteita.

– Kun strate­giaa työste­tään keväällä, jäsenten ääni pitää kuulua siinä, Heino sanoo.

Porukalla raken­net­tuihin suunni­tel­miin on yleensä miele­kästä sitoutua.

– Yhteis­voimin tehdään, jotta strategia ja tavoit­teet ovat loppujen lopuksi yhteisiä, Heino sanoo.

Tavoit­teena on, että strategia on niin selvästi kirjoi­tettu, että sen vieminen käytän­töön on helppoa.

– Päästään suoraan asiaan, eikä tarvita tulkkia väliin, Heino sanoo.