Järjes­täy­ty­misen kirjava maailma

Pohjois­maissa tyypil­lisiä ovat korkea järjes­täy­ty­mi­saste, vahva läsnäolo työpai­koilla sekä työttö­myys­kas­sojen yhteys liittoihin. Keskus­jär­jestöt ovat itsenäisiä ja kattavia, eivätkä ne jakaudu poliit­tisten syiden vuoksi.

Näin ei ole kaikkialla. Esimer­kiksi Intiassa kamppailee 11 keskus­jär­jestöä, joista useilla on eri poliit­tinen tausta hindu­na­tio­na­lis­mista eri kommunistipuolueisiin.

Malli on tuttu Euroo­pas­takin: esimer­kiksi Belgiassa on 1,6 miljoonan jäsenen kristil­listen ammat­ti­liit­tojen keskus­jär­jestö ACV-CSC. Se sai alkunsa vuonna 1886 perus­te­tusta Puuvil­la­työ­läisten antiso­sia­lis­ti­sesta liitosta.

Ranskassa ammat­ti­lii­toilla on valtaa, mutta liitot ovat heikkoja ja pieniä.

Syynä ovat lakisää­teiset, yrityk­sissä työnte­ki­jöitä edustavat sosiaali- ja talous­ko­mi­teat. Ne valitaan joka neljäs vuosi, ja liittojen voima riippuu vaalituloksista.

Maan viisi keskus­jär­jestöä kilpai­levat äänistä, ja menes­tyvät pääsevät sopimaan työeh­doista. Vuonna 2018 sosiaali- ja talous­ko­mi­teoiden vaaleissa äänesti 5,4 miljoonaa työnte­kijää, ja seuraavat vaalit ovat joulu­kuussa. Järjes­telmä perustuu yksityis­koh­tai­seen lainsäädäntöön.

Saksan yritys­neu­vostot eivät ole niin sidot­tuja liittoihin kuin Ranskassa, mutta niidenkin vaaleissa liitot ovat vahvasti mukana. Neuvos­toilla on laajoja oikeuksia, ja ne korvaavat osin luottamusmiesjärjestelmän.

Britan­niassa monet liitot ovat perin­tei­sesti osa työväen­puo­luetta, ja ne käyttävät äänivaltaa puolue­ko­kouk­sessa. Tämä sidos on kuitenkin vähitellen hiipu­massa. Ruotsissa ammat­ti­liitot liittivät vuoteen 1991 asti jäsenensä usein automaat­ti­sesti sosiaa­li­de­mo­kraat­ti­seen puolueeseen.

Lait rajoit­tavat järjes­täy­ty­mistä monessa maassa. Yhdys­val­loissa liiton on ensin kerät­tävä kanna­tus­kortit työnte­ki­jöiden enemmis­töltä ja sen jälkeen vielä saatava enemmistö vaaleissa. Usein työnan­taja pyrkii estämään sen.

Kolum­biassa on murhattu satoja aktii­veja, Pales­tii­nassa Israelin miehi­tys­hal­linto voi evätä työlupia ay-toiminnan vuoksi ja Iranissa aktii­veja vangi­taan ja ruoskitaan.

Suoma­laisen sopimus­jär­jes­telmän vahvuus on sen riippu­mat­to­muus polii­ti­koista. Maissa, joissa työelä­mästä pääte­tään laeilla, työnte­ki­jöiden oikeudet ja edut voivat hävitä heti vaali­päivän jälkeen.

Kattava järjes­täy­ty­minen, aktii­viset jäsenet, monia palve­luja ja koulu­tusta tarjoavat liitot sekä tehok­kaat pääluot­ta­mus­miehet ovat pohjois­maisen mallin globaalit valttikortit.