Uutta kaveria ei jätetä

Mänty­tukkia sisään. Lautaa, lankkua ja jatko­ja­los­teita ulos. Tämä on tuotan­to­re­septi Nurmeksen sahalla, joka siirtyi itäval­ta­laisen Binder­holz-konsernin omistuk­seen Vapolta vuonna 2016.

– Itäval­lassa on tietenkin erilainen kulttuuri kuin Suomessa, mutta uudet omistajat ovat hyvin paljon kuunnel­leet työnte­ki­jöitä ja esimiehiä. Yhtei­sym­mär­ryk­sessä ollaan melkein joka asiassa. Suunta on vain ylöspäin, kuvaa pääluot­ta­mus­mies, sahauksen operaat­tori Tero Mustonen.

– On raken­nettu lisää suojia. Tulitöissä ja niiden luvissa ollaan tarkempia. Panos­te­taan työsuo­je­luun, mieti­tään mitä tehdään, kehaisee myös työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, kunnos­sa­pi­toa­sen­taja Antti Smura.

Tulevai­suuskin näyttää hyvältä. Vientiin menee 80–90 prosenttia tuotannosta.

– Asiakasta riittää. Mänty on kovempaa kuin puut tuolla maail­malla, Mustonen huomauttaa männyn, hongan ja petäjän eduista haperoi­sem­piin lehti­puihin verrattuina.

Tuotan­to­työn­te­ki­jöitä on sahalla 75, ja järjes­tä­mis­kam­panjan ansiosta liittoon on liittynyt neljässä kuukau­dessa Mustosen laskel­mien mukaan kymmen­kunta uutta jäsentä. Yritys­koh­tai­seen sopimuk­seen saatiin liiton neuvot­te­lua­vulla ja ‑voimalla paran­nuksia. Isyys­loman palkal­li­suus piteni, ja työajan ulkopuo­lella puheli­mitse annetuista ohjeista makse­taan korvaus, samaan tapaan kuin toimit­si­joille oli jo maksettu.

Aina jotain viilat­tavaa tosin jää. Järeä sahalinja huutaa ja kolisee, ja linjas­toilla kulje­tetut tukit jymisevät. Melua siis riittää, mutta muotoon valet­tujen kuulon­suo­jainten saaminen on luotta­mus­miesten mukaan esimer­kiksi vielä ”vaiheessa”.

TURVALLISUUS TÄRKEINTÄ

Vuoroe­si­mies Olli-Pekka Suhonen on mukana valit­se­massa ja ohjaa­massa kesätyön­te­ki­jöitä. Hän kertoo, että jokaista uutta tulokasta mennään portille vastaan ja varas­tolta hänelle haetaan asian­mu­kaiset turvavarusteet.

– Siitä lähde­tään kiertä­mään. Käydään läpi, mitä tällä alueella tapahtuu ja mitä täällä tehdään. Samalla käydään jo pelisään­tö­jäkin läpi. Sitten työntekijä viedään hänen työpis­tee­seensä. Kokeneempi työntekijä jää häntä henki­lö­koh­tai­sesti opastamaan.

Useimmat sahan kesätyön­te­kijät ovat Nurmeksen Riverian, eli Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayh­tymän, opiske­li­joita. Varsi­naista saha-alan koulu­tusta ei opinah­jossa ole. Kesätyön­te­ki­jöissä on esimer­kiksi raken­nus­puolen ja metal­li­linjan opiske­li­joita, Suhonen kertoo.

Useimmat kesätyön­te­kijät ovat nuoria ja kokemat­tomia, jopa ensim­mäistä kertaa elämäs­sään jossain työpaikassa.

Turval­li­suus on ykkös­asia pereh­dy­tyk­sessä, vuoro­mes­tari painottaa.

– On automaat­ti­sesti käynnis­tyviä koneita, on valover­hoja. Useimmat kesätyön­te­kijät ovat nuoria ja kokemat­tomia, jopa ensim­mäistä kertaa elämäs­sään jossain työpai­kassa. On oltava muistut­ta­massa, ettei täällä voi mennä ihan joka paikkaan. Turva­kyt­kimiä on muistet­tava käyttää, Suhonen selvittää kesätyön­te­ki­jöiden huolen­pidon käytännön esimerkkejä.

EI PELKKÄ PAPERI

Binder­holzin pereh­dy­tys­oh­jelman runkona on työhö­no­pas­tus­lo­make. Se on kyllä paperille painettu, mutta ei pelkkä paperi.

Kahden ensim­mäisen työviikon aikana työno­pas­tajan ja/​tai esimiehen on käytävä työntekijän kanssa aidosti läpi noin kolmen­kym­menen kohdan ohjelma lisäviit­tei­neen. Kyse ei ole vain pereh­dy­tyk­sestä omaan tehtä­vään, esimer­kiksi ”Työoh­jeet ja niiden sisäis­tä­minen”. Työntekijän on myös ymmär­ret­tävä turval­li­suus­oh­jeiden merkitys ja niiden noudat­ta­misen tärkeys, esimer­kiksi ”Hätäseis-kytkimet, turva­kyt­kimet ja muut suoja­lait­teet, turva­luk­kojen käyttö”.

Kahden viikon, tai tarvit­taessa pidem­mänkin, oppiajan jälkeen työntekijä, työno­pas­taja ja esimies tekevät yhteisen arvion. Suoriu­tuuko työntekijä itsenäi­sesti ja turval­li­sesti työteh­tä­vis­tään? Kun tämä todetaan, kaikki kolme allekir­joit­tavat pereh­dy­tys­oh­jelman menes­tyk­sel­lisen suorittamisen.

Hommahan toimii täällä niin, että työpis­teessä käydään läpi, miten tässä ollaan ja miten tässä toimitaan.

Mustonen huomauttaa, että jos työnteon alku kanger­telee, voidaan työpis­tettä myös vaihtaa. Smura ja Suhonen puoles­taan allevii­vaavat, että ongel­mien ilmetessä tulokasta yrite­tään kyllä tukea. Kysel­lään ja mieti­tään, onko jotain jäänyt ymmärtämättä.

Uudet työnte­kijät on otettava mukaan poruk­kaan, niin töissä kuin tauoilla.

– Hommahan toimii täällä niin, että työpis­teessä käydään läpi, miten tässä ollaan ja miten tässä toimi­taan. Työno­pas­taja esittelee, että tämä tässä on sinun työka­ve­risi ja kertoo hänen nimensä. Ja tauoille lähde­tään yhdessä. Otetaan poruk­kaan mukaan. Kysel­lään ja jutel­laan, itsekin työno­pas­ta­jana toimiva Mustonen kertoo.

AVOIN JA HYVÄ ILMAPIIRI

Karri Piira on napattu dimen­sio­la­jit­te­lusta neukka­riin mukaan, antamaan todis­ta­jan­lausuntoa pereh­dyt­tä­mi­sestä. Hän on tullut tehtaalle kuuden kesätyön­te­kijän ryppäässä touko­kuun alussa. Mutta kun kummal­lekin osapuo­lelle toistai­seksi voimassa oleva työso­pimus kävi sangen hyvin, muutaman viikon työnteon jälkeen tämä uuden­karhea binder­holzi­lainen voi kutsua itseään jo sahatyöntekijäksi.

– Kaikki ovat avoimia ja täällä on mukava ilmapiiri. Mutta kahvi­pöy­tä­kes­kus­te­luihin mukaan pääsy on myös itsestä kiinni. On itse oltava aktii­vinen, Piira toteaa.

Piiralla on kokemusta jo mones­takin työpai­kasta. Hän ehti tehdä oman ammat­tinsa, sähkö­asen­tajan töitä pari vuotta ja sen jälkeen reissu­hommia raken­nusa­lalla. Viisi­vuo­tias tytär pitää nyt kuitenkin Nurmeksessa.

Työnan­tajan jousta­vuus tuli tälle tulok­kaalle ilmi hienolla tavalla, kun hän sai vaihtaa työpis­tettä nopeasti. Rimot­tamon kolmi­vuo­rosta Piira pääsi ensim­mäisen työviikon jälkeen nykyi­seen työpis­tee­seensä ja kahteen vuoroon. Lapsen huolta­juus­vuo­rojen takia hän ei olisi miten­kään voinut tehdä yövuoroa.

– Ei ollut mitään ongelmaa asiassa, Piira iloitsee.

Pereh­dy­tyksen turvaopit on kannat­tanut sahaym­pä­ris­tössä kuunnella.

– Isot sahan­terät pyörivät koko ajan. Jos sinne menee kättä tai sormea laitta­maan, se on entinen. Täällä on paljon mekaa­nisia laitteita, ei sinne kannata mennä mitään väliin tunkemaan.

Entä Teolli­suus­liitto? Otetaanko tulokas siihen poruk­kaan mukaan?

– (Pääluot­ta­mus­mies) Tero sanoi pari viikkoa töiden aloit­ta­mi­sesta kahvin jälkeen, että jäädään vielä hetkeksi jutte­le­maan. Hoidet­tiin jäsenyys saman­tien. Olin ennen YTK:n jäsen. Ei minulla ollut mitään liittoa vastaan, mutta ei minun kannat­tanut tiettyyn liittoon liittyä, kun tein eri alojen hommia. Nyt kun on toistai­seksi voimassa oleva työso­pimus ja näillä näkymin pidem­pikin työura täällä, liityin liittoon.

BINDERHOLZ NORDIC OY, NURMEKSEN SAHA

PERUSTETTU 1921 (tuolloin Nurmeksen Saha Oy)
KOTIPAIKKA Nurmes
TUOTANTO Sahata­vara ja jatkojalosteet
HENKILÖSTÖ 85, joista tuotan­nossa 75
LIIKEVAIHTO Nurmeksen ja Lieksan yksiköiden yhteinen, 163 milj. euroa (2021)