Uutta kave­ria ei jätetä

Mänty­tuk­kia sisään. Lautaa, lank­kua ja jatko­ja­los­teita ulos. Tämä on tuotan­to­re­septi Nurmek­sen sahalla, joka siir­tyi itäval­ta­lai­sen Binder­holz-konser­nin omis­tuk­seen Vapolta vuonna 2016.

– Itäval­lassa on tieten­kin erilai­nen kult­tuuri kuin Suomessa, mutta uudet omis­ta­jat ovat hyvin paljon kuun­nel­leet työn­te­ki­jöitä ja esimie­hiä. Yhtei­sym­mär­ryk­sessä ollaan melkein joka asiassa. Suunta on vain ylös­päin, kuvaa pääluot­ta­mus­mies, sahauk­sen operaat­tori Tero Musto­nen.

– On raken­nettu lisää suojia. Tuli­töissä ja niiden luvissa ollaan tarkem­pia. Panos­te­taan työsuo­je­luun, mieti­tään mitä tehdään, kehai­see myös työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, kunnos­sa­pi­toa­sen­taja Antti Smura.

Tule­vai­suus­kin näyt­tää hyvältä. Vien­tiin menee 80–90 prosent­tia tuotannosta.

– Asia­kasta riit­tää. Mänty on kovem­paa kuin puut tuolla maail­malla, Musto­nen huomaut­taa männyn, hongan ja petä­jän eduista hape­roi­sem­piin lehti­pui­hin verrattuina.

Tuotan­to­työn­te­ki­jöitä on sahalla 75, ja järjes­tä­mis­kam­pan­jan ansiosta liit­toon on liit­ty­nyt neljässä kuukau­dessa Musto­sen laskel­mien mukaan kymmen­kunta uutta jäsentä. Yritys­koh­tai­seen sopi­muk­seen saatiin liiton neuvot­te­lua­vulla ja ‑voimalla paran­nuk­sia. Isyys­lo­man palkal­li­suus piteni, ja työajan ulko­puo­lella puhe­li­mitse anne­tuista ohjeista makse­taan korvaus, samaan tapaan kuin toimit­si­joille oli jo maksettu.

Aina jotain viilat­ta­vaa tosin jää. Järeä saha­linja huutaa ja koli­see, ja linjas­toilla kulje­te­tut tukit jymi­se­vät. Melua siis riit­tää, mutta muotoon valet­tu­jen kuulon­suo­jain­ten saami­nen on luot­ta­mus­mies­ten mukaan esimer­kiksi vielä ”vaiheessa”.

TURVALLISUUS TÄRKEINTÄ

Vuoroe­si­mies Olli-Pekka Suho­nen on mukana valit­se­massa ja ohjaa­massa kesä­työn­te­ki­jöitä. Hän kertoo, että jokaista uutta tulo­kasta mennään portille vastaan ja varas­tolta hänelle haetaan asian­mu­kai­set turvavarusteet.

– Siitä lähde­tään kier­tä­mään. Käydään läpi, mitä tällä alueella tapah­tuu ja mitä täällä tehdään. Samalla käydään jo peli­sään­tö­jä­kin läpi. Sitten työn­tekijä viedään hänen työpis­tee­seensä. Koke­neempi työn­tekijä jää häntä henki­lö­koh­tai­sesti opastamaan.

Useim­mat sahan kesä­työn­te­ki­jät ovat Nurmek­sen Rive­rian, eli Pohjois-Karja­lan koulu­tus­kun­tayh­ty­män, opis­ke­li­joita. Varsi­naista saha-alan koulu­tusta ei opinah­jossa ole. Kesä­työn­te­ki­jöissä on esimer­kiksi raken­nus­puo­len ja metal­li­lin­jan opis­ke­li­joita, Suho­nen kertoo.

Useim­mat kesä­työn­te­ki­jät ovat nuoria ja koke­mat­to­mia, jopa ensim­mäistä kertaa elämäs­sään jossain työpaikassa.

Turval­li­suus on ykkös­asia pereh­dy­tyk­sessä, vuoro­mes­tari painottaa.

– On auto­maat­ti­sesti käyn­nis­ty­viä koneita, on valo­ver­hoja. Useim­mat kesä­työn­te­ki­jät ovat nuoria ja koke­mat­to­mia, jopa ensim­mäistä kertaa elämäs­sään jossain työpai­kassa. On oltava muis­tut­ta­massa, ettei täällä voi mennä ihan joka paik­kaan. Turva­kyt­ki­miä on muis­tet­tava käyt­tää, Suho­nen selvit­tää kesä­työn­te­ki­jöi­den huolen­pi­don käytän­nön esimerkkejä.

EI PELKKÄ PAPERI

Binder­holzin pereh­dy­tys­oh­jel­man runkona on työhö­no­pas­tus­lo­make. Se on kyllä pape­rille painettu, mutta ei pelkkä paperi.

Kahden ensim­mäi­sen työvii­kon aikana työno­pas­ta­jan ja/​tai esimie­hen on käytävä työn­tekijän kanssa aidosti läpi noin kolmen­kym­me­nen kohdan ohjelma lisä­viit­tei­neen. Kyse ei ole vain pereh­dy­tyk­sestä omaan tehtä­vään, esimer­kiksi ”Työoh­jeet ja niiden sisäis­tä­mi­nen”. Työn­tekijän on myös ymmär­ret­tävä turval­li­suus­oh­jei­den merki­tys ja niiden noudat­ta­mi­sen tärkeys, esimer­kiksi ”Hätä­seis-kytki­met, turva­kyt­ki­met ja muut suoja­lait­teet, turva­luk­ko­jen käyttö”.

Kahden viikon, tai tarvit­taessa pidem­män­kin, oppia­jan jälkeen työn­tekijä, työno­pas­taja ja esimies teke­vät yhtei­sen arvion. Suoriu­tuuko työn­tekijä itse­näi­sesti ja turval­li­sesti työteh­tä­vis­tään? Kun tämä tode­taan, kaikki kolme alle­kir­joit­ta­vat pereh­dy­tys­oh­jel­man menes­tyk­sel­li­sen suorittamisen.

Homma­han toimii täällä niin, että työpis­teessä käydään läpi, miten tässä ollaan ja miten tässä toimitaan.

Musto­nen huomaut­taa, että jos työn­teon alku kanger­te­lee, voidaan työpis­tettä myös vaih­taa. Smura ja Suho­nen puoles­taan alle­vii­vaa­vat, että ongel­mien ilme­tessä tulo­kasta yrite­tään kyllä tukea. Kysel­lään ja mieti­tään, onko jotain jäänyt ymmärtämättä.

Uudet työn­te­ki­jät on otet­tava mukaan poruk­kaan, niin töissä kuin tauoilla.

– Homma­han toimii täällä niin, että työpis­teessä käydään läpi, miten tässä ollaan ja miten tässä toimi­taan. Työno­pas­taja esit­te­lee, että tämä tässä on sinun työka­ve­risi ja kertoo hänen nimensä. Ja tauoille lähde­tään yhdessä. Otetaan poruk­kaan mukaan. Kysel­lään ja jutel­laan, itse­kin työno­pas­ta­jana toimiva Musto­nen kertoo.

AVOIN JA HYVÄ ILMAPIIRI

Karri Piira on napattu dimen­sio­la­jit­te­lusta neuk­ka­riin mukaan, anta­maan todis­ta­jan­lausun­toa pereh­dyt­tä­mi­sestä. Hän on tullut tehtaalle kuuden kesä­työn­te­ki­jän ryppäässä touko­kuun alussa. Mutta kun kummal­le­kin osapuo­lelle tois­tai­seksi voimassa oleva työso­pi­mus kävi sangen hyvin, muuta­man viikon työn­teon jälkeen tämä uuden­kar­hea binder­holzi­lai­nen voi kutsua itse­ään jo sahatyöntekijäksi.

– Kaikki ovat avoi­mia ja täällä on mukava ilma­piiri. Mutta kahvi­pöy­tä­kes­kus­te­lui­hin mukaan pääsy on myös itsestä kiinni. On itse oltava aktii­vi­nen, Piira toteaa.

Piiralla on koke­musta jo mones­ta­kin työpai­kasta. Hän ehti tehdä oman ammat­tinsa, sähkö­asen­ta­jan töitä pari vuotta ja sen jälkeen reis­su­hom­mia raken­nusa­lalla. Viisi­vuo­tias tytär pitää nyt kuiten­kin Nurmeksessa.

Työnan­ta­jan jous­ta­vuus tuli tälle tulok­kaalle ilmi hienolla tavalla, kun hän sai vaih­taa työpis­tettä nopeasti. Rimot­ta­mon kolmi­vuo­rosta Piira pääsi ensim­mäi­sen työvii­kon jälkeen nykyi­seen työpis­tee­seensä ja kahteen vuoroon. Lapsen huol­ta­juus­vuo­ro­jen takia hän ei olisi miten­kään voinut tehdä yövuoroa.

– Ei ollut mitään ongel­maa asiassa, Piira iloitsee.

Pereh­dy­tyk­sen turvao­pit on kannat­ta­nut sahaym­pä­ris­tössä kuunnella.

– Isot sahan­te­rät pyöri­vät koko ajan. Jos sinne menee kättä tai sormea lait­ta­maan, se on enti­nen. Täällä on paljon mekaa­ni­sia lait­teita, ei sinne kannata mennä mitään väliin tunkemaan.

Entä Teol­li­suus­liitto? Otetaanko tulo­kas siihen poruk­kaan mukaan?

– (Pääluot­ta­mus­mies) Tero sanoi pari viik­koa töiden aloit­ta­mi­sesta kahvin jälkeen, että jäädään vielä hetkeksi jutte­le­maan. Hoidet­tiin jäse­nyys saman­tien. Olin ennen YTK:n jäsen. Ei minulla ollut mitään liit­toa vastaan, mutta ei minun kannat­ta­nut tiet­tyyn liit­toon liit­tyä, kun tein eri alojen hommia. Nyt kun on tois­tai­seksi voimassa oleva työso­pi­mus ja näillä näky­min pidem­pi­kin työura täällä, liityin liittoon.

BINDERHOLZ NORDIC OY, NURMEKSEN SAHA

PERUSTETTU 1921 (tuol­loin Nurmek­sen Saha Oy)
KOTIPAIKKA Nurmes
TUOTANTO Saha­ta­vara ja jatkojalosteet
HENKILÖSTÖ 85, joista tuotan­nossa 75
LIIKEVAIHTO Nurmek­sen ja Liek­san yksi­köi­den yhtei­nen, 163 milj. euroa (2021)