Pitkän työuran tehneiden ”Arne-eläke” jakaa mielipiteitä Tanskassa. Puolustajiin kuuluu sosialidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen (oik.), vastustajiin konservatiivipuolueen johtaja Søren Pape Poulsen.

Arne-eläke houkut­telee Tanskassa

9.6.2022

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA AFP/ LEHTIKUVA

Lokakuussa 2020 vasem­mis­to­puo­lueet ja oikeis­to­po­pu­lis­tinen Tanskan kansan­puolue sopivat, että Tanskaan luodaan eläke nuoresta asti työtä tehneille. Viral­li­sesti se on varhainen eläke, mutta sitä kutsu­taan nimellä Arne-eläke asiaa ajaneen panimo­työ­läisen Arne Juhlin mukaan.

Sopimus muuttui laiksi ja astui voimaan tämän vuoden alusta. Sen mukaan 61-vuotias, 44 vuotta työssä ollut voi päästä eläkkeelle kolme vuotta ennen kansa­ne­lä­keikää. 42 ja 43 työvuotta antavat oikeuden eläkkee­seen vuotta tai kahta ennen kansaneläkeikää.

Sopimus lupasi uusiin eläkkei­siin valtion budje­tista 470 miljoonaa euroa vuodessa. Eläkettä makse­taan 1 848 verotet­tavaa euroa kuussa. Se vähenee, jos eläke­sääs­töjä on kertynyt merkittävästi.

Eläkkeen lisäksi voi olla hiukan muita tuloja. Varhais- tai vanhuuse­lä­kettä ei voi samaan aikaan saada. Vanki­lassa istues­saan Arne-eläkettä ei voi saada, ohjeet muistut­tavat. Kansa­ne­lä­keiässä Arne-eläkkeen saaja siirtyy automaat­ti­sesti kansaneläkkeelle.

Työn rasit­ta­vuu­della ei ole merki­tystä, työvuodet ratkaisevat.

Mukaan laske­taan muun muassa freelancer-työ, sivii­li­pal­velus, lapsen syntymä tai adoptio, osa-aikai­suus, työttö­myys ja harjoitteluaika.

Eläkkeiden rahoitus on tarkoitus kerätä rahoi­tus­lai­tosten verojen korotuk­sella. Helmi­kuussa tehty lakie­sitys nostaisi niiden yhtiö­veroa 22 prosen­tista 26:een prosenttiin.

Arne-eläkkeitä alettiin myöntää tämän vuoden alusta, jolloin sen sai heti 3 700 ihmistä. Hakemuksia on tullut yli 30 000. Hakijat ovat lähinnä vähän kouluja käyneitä työläisiä tai ammat­ti­kou­lu­tuksen hankki­neita. Eläkkeen pienuus ei isopalk­kaisia houkuttele.

Arne-eläke oli sosia­li­de­mo­kraat­tien vaali­lu­paus ja perin­teinen oikeisto vastustaa sitä lujasti. Parla­men­tissa konser­va­tii­vi­puo­lueen johtaja Søren Pape Poulsen kutsui sitä toisten rahoilla elämiseksi.

Millä toisten rahoilla, ihmet­teli sosia­li­de­mo­kraat­tinen päämi­nis­teri Mette Frede­riksen. Sanot­tiinko täällä, että koulut­ta­mat­to­mien ja ammat­ti­koulun käyneiden, arvokas yli 40 vuoden työstä pois siirty­minen käyttää muiden rahoja, hän kysyi.

”He ovat päivästä päivään, viikosta viikkoon, vuodesta vuoteen ja vuosi­kym­me­nestä vuosi­kym­me­neen hoita­neet työnsä ja maksa­neet veronsa. Ne ovat heidän rahojaan.”

3F-ammat­ti­liiton uusi puheen­joh­taja Henning Overgaard sanoi huhti­kuussa, että liitto kamppailee kynsin hampain eläke­turvan puolesta. ”Arne-eläke on vasta alku.”