Pitkän työuran tehneiden ”Arne-eläke” jakaa mielipiteitä Tanskassa. Puolustajiin kuuluu sosialidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen (oik.), vastustajiin konservatiivipuolueen johtaja Søren Pape Poulsen.

Arne-eläke houkuttelee Tanskassa

9.6.2022

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA AFP/ LEHTIKUVA

Lokakuussa 2020 vasemmistopuolueet ja oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue sopivat, että Tanskaan luodaan eläke nuoresta asti työtä tehneille. Virallisesti se on varhainen eläke, mutta sitä kutsutaan nimellä Arne-eläke asiaa ajaneen panimotyöläisen Arne Juhlin mukaan.

Sopimus muuttui laiksi ja astui voimaan tämän vuoden alusta. Sen mukaan 61-vuotias, 44 vuotta työssä ollut voi päästä eläkkeelle kolme vuotta ennen kansaneläkeikää. 42 ja 43 työvuotta antavat oikeuden eläkkeeseen vuotta tai kahta ennen kansaneläkeikää.

Sopimus lupasi uusiin eläkkeisiin valtion budjetista 470 miljoonaa euroa vuodessa. Eläkettä maksetaan 1 848 verotettavaa euroa kuussa. Se vähenee, jos eläkesäästöjä on kertynyt merkittävästi.

Eläkkeen lisäksi voi olla hiukan muita tuloja. Varhais- tai vanhuuseläkettä ei voi samaan aikaan saada. Vankilassa istuessaan Arne-eläkettä ei voi saada, ohjeet muistuttavat. Kansaneläkeiässä Arne-eläkkeen saaja siirtyy automaattisesti kansaneläkkeelle.

Työn rasittavuudella ei ole merkitystä, työvuodet ratkaisevat.

Mukaan lasketaan muun muassa freelancer-työ, siviilipalvelus, lapsen syntymä tai adoptio, osa-aikaisuus, työttömyys ja harjoitteluaika.

Eläkkeiden rahoitus on tarkoitus kerätä rahoituslaitosten verojen korotuksella. Helmikuussa tehty lakiesitys nostaisi niiden yhtiöveroa 22 prosentista 26:een prosenttiin.

Arne-eläkkeitä alettiin myöntää tämän vuoden alusta, jolloin sen sai heti 3 700 ihmistä. Hakemuksia on tullut yli 30 000. Hakijat ovat lähinnä vähän kouluja käyneitä työläisiä tai ammattikoulutuksen hankkineita. Eläkkeen pienuus ei isopalkkaisia houkuttele.

Arne-eläke oli sosialidemokraattien vaalilupaus ja perinteinen oikeisto vastustaa sitä lujasti. Parlamentissa konservatiivipuolueen johtaja Søren Pape Poulsen kutsui sitä toisten rahoilla elämiseksi.

Millä toisten rahoilla, ihmetteli sosialidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen. Sanottiinko täällä, että kouluttamattomien ja ammattikoulun käyneiden, arvokas yli 40 vuoden työstä pois siirtyminen käyttää muiden rahoja, hän kysyi.

”He ovat päivästä päivään, viikosta viikkoon, vuodesta vuoteen ja vuosikymmenestä vuosikymmeneen hoitaneet työnsä ja maksaneet veronsa. Ne ovat heidän rahojaan.”

3F-ammattiliiton uusi puheenjohtaja Henning Overgaard sanoi huhtikuussa, että liitto kamppailee kynsin hampain eläketurvan puolesta. ”Arne-eläke on vasta alku.”