Ei syytetä vain koro­naa komponenttipulasta!

Tehtaan kuului­san hyvän hengen aistii jo neuvot­te­lu­huo­neen ensi­koh­taa­mi­sessa, kun Tekijä tapaa niin työn­te­ki­jöi­den luot­ta­mus­mie­het kuin työnan­ta­jan edus­ta­jan. Yrityk­sen mainos­tuo­kiota kalvo­sul­kei­si­neen ei pidetä laisin­kaan. Pääsemme suoraan itse asiaan: komponenttipulaan.

– Nyt ei löydy enää edes korvaa­via osia. Nyt alka­vat laarit olla tyhjät kaik­kialla, toteaa päivän aiheesta pääluot­ta­mus­mies, tiimin­ve­täjä Teemu Pitkä­nen.

– Kyllä, meillä on jatkuva pula kompo­nen­teista, tiivis­tää myynti- ja hankin­ta­joh­taja Jan Åberg.

– Mutta aika pitkään me selviy­dyt­tiin ennen kuin kompo­nent­ti­pula alkoi näkyä meillä, kertoo vara­pää­luot­ta­mus, tiimin­ve­täjä Riina Puska.

Åberg sanoo, että maail­man­laa­juista pulaa on ollut jo aina­kin kaksi vuotta. Sen ilmen­ty­mi­nen viiveellä Kyre­lillä voi osal­taan johtua siitä, että monet yrityk­sen asiak­kaista osasi­vat enna­koida tilan­teen pahe­ne­mi­sen ja varau­tua siihen. Myynti- ja hankin­ta­joh­taja haluaa nimit­täin alle­vii­vata, että kyse ei ole suin­kaan vain koronasta.

– Kompo­nent­tien kysyntä on isom­paa kuin tuotanto. Korona on vain nopeut­ta­nut ja tehnyt pulasta rajum­man, Åberg toteaa.

Juuri­syy on se, että globaali tava­roi­den maailma on alka­nut pyöriä entistä enem­män elekt­ro­nii­kan ja sähkön varassa. Åber­gin sanoin: ”Kun X määrä kompo­nent­tia valmis­tuu, otta­jia on 5 kertaa X.”

– Olipa tuote melkein mikä tahansa, siinä on elekt­ro­niik­kaa. Taval­li­sissa polt­to­moot­to­ri­au­tois­sa­kin tarvi­taan paljon enem­män elekt­ro­niik­kaa kuin aiem­min, puhu­mat­ta­kaan hybridi- tai sähkö­au­toista. 5G-puhe­li­miin menee enem­män elekt­ro­niik­kaa kuin 4G-puhe­li­miin, ja tukia­se­mat mene­vät uusiksi, Åberg luettelee.

Otta­jia maail­malla riit­tää, eikä Suomen kaltai­sella pikku­maalla ole juuri rahkeita päästä osingoille.

– Apple osti kahden tehtaan koko tuotan­non koro­na­pan­de­mian alussa, kun nämä lupa­si­vat, ettei­vät myy kenel­le­kään muulle mitään, Pitkä­nen kertoo esimerk­kinä siitä, miten isot pelu­rit pelaavat.

– Samaa tekee Samsung, Åberg huomauttaa.

KÄYTÄNNÖN KEINOJA

Tuot­teen valmis­tu­mi­nen voi tyssätä siihen, että yksi ainoa osa puut­tuu. Miten Kyre­lillä toimitaan?

– Hyvin nopeasti voidaan ryhtyä teke­mään jotain muuta tuotetta. Ja tiimin­ve­tä­jät keskus­te­le­vat keske­nään. Jos omassa tiimissä ei ole töitä, voi työn­tekijä siir­tyä jotain muuta tuotetta teke­mään. Tämä toimii erit­täin hyvin, Puska sanoo.

– Väki on tottu­nut nopei­siin liik­kei­siin ja jous­taa erin­omai­sesti, Åberg myötäilee.

Jous­toa löytyy myös työnan­ta­jan puolelta.

– Me teimme uuden paikal­li­sen sopi­muk­sen työai­ka­pan­kista kaksi vuotta sitten, plus­saa ja miinusta lisät­tiin. Plus­saa voi olla 200 tuntia, miinusta 100, Pitkä­nen kertoo.

Nämä työai­ka­jous­tot samoin kuin pekkas­päi­vät, eli työajan­ta­saa­mis­päi­vät, on otettu täysi­mää­räi­sesti käyt­töön, jotta kompo­nent­ti­pu­lan aiheut­ta­mia tuotan­non notkah­duk­sia saadaan loiven­net­tua. Lomau­tuk­siin ei ole kompo­nent­ti­ka­don takia jouduttu. Jopa 40 tunnin pois­saolo omalla ilmoi­tuk­sella ja työn­joh­ta­jan kanssa keskus­tel­len on mahdollista.

Väki on tottu­nut nopei­siin liik­kei­siin ja jous­taa erinomaisesti.

Paikal­li­sesti sovit­tiin koro­na­ku­ri­muk­sen myötä myös siitä, että sairaus­lo­man oman ilmoi­tuk­sen oikeutta veny­tet­tiin kolmesta viiteen päivään.

Pitkä­nen kertoo teke­vänsä töitä tuot­tei­den korjauk­sessa ja proto­sar­jo­jen valmistuksessa.

– Niihin tarvi­taan välillä vähän erikoi­sem­pia osia ja luovem­pia työme­ne­tel­miä, mutta usein pystyn niitä löytä­mään. Olisinpa aika huono työs­säni, jollen pystyisi, Pitkä­nen naurah­taa paljas­taen samalla pulan yhden kampi­tus­kons­tin lisää, korkean ammattitaidon.

Puska on ollut töissä Kyre­lillä vuodesta 1994, Pitkä­nen vuodesta 2012. Vuosi­kym­me­nissä on uralla eroa, mutta kumpi­kin on tyyty­väi­nen työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jan väli­seen mutkat­to­maan yhteistyöhön.

Yksi työnan­ta­jan hienolta tuntu­nut käde­no­jen­nus oli se ylimää­räi­nen kerta­summa, joka makset­tiin jokai­selle työn­te­ki­jälle Ukrai­nan krii­sin alet­tua. Tällä halut­tiin tukea työn­te­ki­jöitä, kun matkat työhön ovat kallis­tu­neet bensan hinnan nous­tua. Tuki lasket­tiin työmat­kan kilo­met­ri­mää­rän mukaan riip­pu­matta kulkutavasta.

– Kyllä se oli tuntuva tuki, Pitkä­nen toteaa.

MYÖHÄSSÄ, TAKKUILLEN

Tehdas­sa­lin puolella on saatu tuta, miten tilanne hait­taa ja häirit­see työntekoa.

– Kompo­nent­ti­pula vaikut­taa kaik­keen. Tuot­teet voivat myöhäs­tyä ja mennä hitaam­min eteen­päin, toteaa kokoon­pa­nija, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Pia Viro­lai­nen.

– Onneksi voimme tehdä muita töitä ja siir­tyä toiselle osas­tolle, missä sillä hetkellä on töitä. Itse­kin olen siir­ty­nyt. Tuot­teet ovat erilai­sia, mutta jos et ole ennen tehnyt, kyllä opas­te­taan. Ja käsin­la­donta on käsin­la­don­taa ja juot­ta­mi­nen on juottamista.

Kyre­lillä tehdään töitä soluiksi nimi­te­tyillä osas­toilla, mutta tuon tarkem­min Viro­lai­nen ei voi oman solunsa töistä kertoa. Osas­to­jen nimet myötäi­le­vät asiak­kaita, eikä niiden nimiä paljas­teta. Kyre­lin verk­ko­si­vus­to­kin kertoo vain kirjon niistä teol­li­suu­de­na­loista, joille tuot­teita valmis­te­taan. Kirjo on laaja tervey­den­hoi­toa­lasta puolustusteknologiaan.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna Viro­lai­nen on joutu­nut veny­mään ylimää­rin myös itse koro­nan takia.

– On joutu­nut seuraa­maan, mitä THL ja Pirkan­maan koro­na­nyrkki suosittelevat.

Tehtaalla on yhdessä viri­tetty toimet koro­nan kurit­ta­mi­seksi; on ohjeis­tusta, on käsi­de­siä, on maskit, on pois­tettu puolet tauko­ti­lo­jen tuoleista väli­mat­ko­jen kasvattamiseksi…

– Tuotan­nossa on tehty kaikki, mitä ylipäänsä on voitu tehdä, Viro­lai­nen summaa.

PLUSSAT HYÖTYKÄYTTÖÖN

– Pula näkyy vali­tet­ta­vasti aika pahas­ti­kin, kertoo kompo­nent­ti­ka­dosta AOI-ohjel­moija Katriina Lielahti.

Lielah­den työnä on ”opet­taa” kone tarkas­ta­maan visu­aa­li­sesti, ovatko osat oikeat ja ovatko ne juot­tu­neet piiri­le­vyyn oikein. Kyre­lillä Lielahti on ollut töissä 15 vuotta. Nykyistä työtään hän kutsuu talon parhaim­maksi, vaikka edel­ly­tyk­sinä ovat­kin ”lehmän hermot ja hirveä keskittymiskyky”.

Yrityk­sessä on hans­kattu tuotan­non notkah­duk­set erin­omai­sen hyvin juuri­kin niitä tasaus- ja jous­to­va­paita hyödyn­tä­mällä, se on Lielah­den mielipide.

– Omasta tahdosta olen pitä­nyt vapaita, ei minua ole koskaan määrätty. Useim­milla on plus­saa. Ei minul­le­kaan ole pääs­syt koskaan niin käymään, että olisi miinusta, Lielahti naurahtaa.

Talossa tehdään niin keskey­ty­vää kolmi­vuo­ro­työtä kuin pelkäs­tään jotain tiet­tyä vuoroa. Jous­toa löytyy.

– Olen aamuih­mi­nen, ja saan tehdä nyt pelk­kää aamua. Herään mielel­läni neljän jälkeen ja tulen kuudeksi töihin. En ylipäänsä muista sellaista tapausta, ettei työn­tekijä olisi saanut vaih­taa mielei­seensä vuoroon, jos työt sen vain sallivat.

Lielahti on tietoi­nen siitä, että Venä­jältä ja Ukrai­nasta tulee kompo­nent­tien valmis­ta­jille raaka-aineita. Ukrai­nan sota saat­taa siis pahen­taa komponenttipulaa.

Ne murheet on jätet­tävä talossa muille, Lielahti sanoo. Hän kuiten­kin kuvaa, että ne mureh­ti­jat­kaan eivät ole ”isoja herroja”, koska niitä ei talossa vain ole.

– Täällä viih­tyy. Yhteen hiileen puhal­le­taan, se on nähty kovina aikoina. Hyvin pysty­tään kaikesta sopi­maan. Ja tule­vai­suu­den näky­mät ovat hyvät. Täällä inves­toi­daan koko ajan. Minä koen, että olemme elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den kärki­pai­kalla. Täällä näkee kaiken uuden, mitä alalle tulee.

KOKONAAN UUSIIN TEHTÄVIIN

– Oman kehi­tyk­sen takia halusin tähän SMD-osas­tolle, kun olen kier­tä­nyt melkein koko talon. Kyse­lin esimie­heltä, pääsi­sinkö tähän. Ladomme koneel­li­sesti kompo­nent­teja piiri­le­vyille. Tämä oli vähän kuin luon­nol­lista siir­ty­mää ylöspäin.

Näin kertoo SMD-operaat­tori, osas­ton luot­ta­mus­mies Mari Tien­pää. Hänen uusi työteh­tä­vänsä on keren­nyt vanheta vasta puoli vuotta.

– Pereh­dyt­tä­mi­nen on suju­nut mallik­kaasti, ja nyt olen tehnyt töitä jokai­sen mahdol­li­sen työpa­rin kanssa. Jokai­selta saa heidän parhaim­mat oppinsa!

Koen saavani hyvin tietoja, vaikka koro­nan takia ei olekaan pystytty pitä­mään sään­nöl­li­siä kuukausi-infotilaisuuksia.

Tien­pää­kin on nähnyt kompo­nent­ti­pu­lan aiheut­ta­mat tuotan­non kanger­te­lut. On esimer­kiksi ryhdytty teke­mään­kin jotain muuta tuotetta, kun ”osa ei ole tullut”.

Kyre­lillä Tien­pää on viih­ty­nyt kaik­ki­aan 28 vuotta. Tähän on syynsä.

– Koen saavani hyvin tietoja, vaikka koro­nan takia ei olekaan pystytty pitä­mään sään­nöl­li­siä kuukausi-info­ti­lai­suuk­sia. Tiimin­ve­tä­jät ja esimie­het kerto­vat, ja tiimin ilmoi­tus­tau­lulla on kaikki aina tulos­tet­tuna. Olen itse­kin kova otta­maan selvää, ja tiedän jo, kuka tietää ja hoitaa tiet­tyä asiaa.

– Kaksi­vuo­ro­työtä saa hyvin hyödyn­tää. Työn­joh­ta­jalla on paras tieto työpa­reista, ja omien meno­jen mukaan pystyy hyvin vaih­ta­maan vuoroja, Tien­pää kehuu.

TUTKITTAVA ENNEN TUOTANTOA

– Pide­tään huolta, että ladon­ta­ko­neet käyvät. Tehdään ladon­taoh­jel­mia ennen tuotan­toa ja analy­soi­daan, onko tuote tuotan­nol­li­sesti kelvol­li­nen. Ratko­taan ongelmia.

Näin kuvaa työteh­tä­vi­ään SMD-tuki­hen­kilö Juha-Pekka Salmela. Hänel­lä­kin kompo­nent­ti­pula näkyy ja teet­tää ylimää­räistä työtä.

– Joudumme useam­min selvit­tä­mään, käykö vaih­toeh­toi­nen kompo­nentti johon­kin tuot­tee­seen. Tai jos kompo­nentti on ostettu jostain muualta kuin tunne­tuilta valmis­ta­jilta, tutkimme eri keinoilla, onko se käypä kompo­nentti. Tutkimme sitä esimer­kiksi rönt­gen­tar­kas­tuk­sella tai sähköi­sesti testaa­malla. Väären­netty osa voi hajota ennen aiko­jaan tai se ei toimi ollenkaan.

– Minun kohdal­leni on sattu­nut vain muutama epäily vastaan, ja ne on saatu blokat­tua pois.

Maail­malla liik­kuu globaa­lin osapu­lan takia vaikka minkä­laista väären­nöstä, Salmela tietää.

– Netistä olen luke­nut, miten osassa on ollut vain kuori, sisällä ei mitään. Vaka­vim­mil­laan kyse voi olla ihmis­hen­gistä. Ostoa tämä kuor­mit­taa varmasti henki­sesti enem­män kuin meitä tuotan­non työn­te­ki­jöitä, mutta hyvin meillä on kompo­nent­ti­pula hans­kattu, Salmela arvioi.

– Jokin osa, ei edes kovin arvo­kas osa, voi pysäyt­tää tuotan­non. Mutta meillä on hyvä tilanne siinä mielessä, että meillä on laaja asia­kas­kunta ja laaja kirjo heidän tuot­tei­taan. Aina on tuot­teita, joilla saadaan pidet­tyä ladon­ta­lin­jat käynnissä.

”Viime vuosi­tu­han­nen puolella”, niin Salmela toteaa siitä, milloin hän ensim­mäistä kertaa on aloit­ta­nut työt firmassa. Tällä erää plak­ka­rissa on kahdek­san Kyrel-vuotta.

– Olen ollut välillä opis­ke­le­massa ja Tampe­reella töissä. Mutta olen Hämeen­ky­röstä kotoi­sin, ja tämä on semmoi­nen turval­li­nen ja tuttu työpaikka. Tänne on helppo palata. Meillä on hyvä henki. Yhdessä yrite­tään pitää tuotanto käyn­nissä ja saada tava­raa lähte­mään talosta.

UKRAINA? TULEVAISUUS?

Monen muun kyre­li­läi­sen tavoin Salmela on tietoi­nen myös Ukrai­nan sodan mahdol­li­sista vaiku­tuk­sista yrityk­sen toimintaan.

– Viivettä aiheut­taa toimi­tuk­siin, kun Aasiasta tule­vien kompo­nent­tien kulje­tuk­siin ei voi käyt­tää Venä­jän ilma­ti­laa. Se nostaa myös kustannuksia.

Puoli­joh­teita valmis­tava teol­li­suus on elin­tär­keä komponenttiteollisuudelle.

– Ukrai­nassa on yllät­täen tiet­tyjä tekno­lo­giay­ri­tyk­siä, joista iso osa puoli­joh­de­teol­li­suu­desta on riip­pu­vaista, esimer­kiksi neon­kaa­sun valmistuksesta.

Jan Åberg tietää kertoa, että tuo neon­kaa­sun ukrai­na­lai­nen valmis­taja vastaa jopa 90-prosent­ti­sesti yhdys­val­ta­lais­ten kompo­nent­ti­val­mis­ta­jien tarpeista. Tehdas sijait­see Odes­san kaupun­gissa, jonka pelä­tään joutu­van venä­läis­ten hyök­kää­jien haltuun.

On pyrit­tävä siihen, että Eurooppa lisää omava­rai­suut­taan puoli­joh­tei­den valmistuksessa.

Kyrel on joutu­nut tutki­maan myös omia asia­kas­suh­tei­taan. Erään venä­läis­taus­tai­sen asiak­kaan liike­suh­teen jatka­mi­sesta on tehty kysely ulko­mi­nis­te­ri­öön, Åberg kertoo.

Kun kompo­nent­ti­pu­laan ei ole jouduttu pelkän koro­nan tai lähellä riehu­van sodan takia, tule­vai­suu­den ratkai­suna on Åber­gin mielestä oltava euroop­pa­lai­nen valmistus.

– On pyrit­tävä siihen, että Eurooppa lisää omava­rai­suut­taan puoli­joh­tei­den valmis­tuk­sessa. Teol­li­suutta on siir­ret­tävä Kiinasta ja Kaukoi­dästä takai­sin Eurooppaan.

Juha-Pekka Salmela on joutu­nut toisi­naan pohti­maan myös Kiinan kaltai­sen maan ihmi­soi­keus­ti­lan­netta. Me kaikki suoma­lai­set ostamme Kiinasta, vaikka siellä sorre­taan valta­väes­tön ohella karkeasti ja orwel­li­lai­sen digi­taa­li­sesti erityi­sesti maan uiguu­ri­vä­hem­mis­töä. Salme­lal­le­kin tuotan­non kotout­ta­mi­nen Euroop­paan olisi ratkaisu, myös toimi­tus­var­muu­den vuoksi.

– Puoli­joh­de­teh­taan perus­ta­mi­nen on hyvin kallista. Puhu­taan ehkä miljar­deista euroista, ei miljoo­nista tai kymme­nistä miljoo­nista. Mutta olen ehdot­to­masti sitä mieltä, että tuotanto pitäisi siir­tää takai­sin Eurooppaan.

KYREL OY

PERUSTETTU 1978
KOTIPAIKKA Kyrös­koski, Hämeenkyrö
TUOTANTO Elekt­ro­nii­kan, meka­nii­kan ja sähkö­me­ka­nii­kan kokoon­pa­no­pal­ve­luja teol­li­suu­den, ajoneuvo‑, kulu­tus- ja sairaa­lae­lekt­ro­nii­kan, tele­kom­mu­ni­kaa­tion, puolus­tus­tek­no­lo­gian ja led-valai­sin­tek­nii­kan toimia­lo­jen asiakkaille.
HENKILÖSTÖ 215, joista tuotan­nossa 168
LIIKEVAIHTO 47 milj. euroa (2/​2022), kasvua edel­li­sestä vuodesta 33 prosenttia