Ei syytetä vain koronaa komponenttipulasta!

Tehtaan kuuluisan hyvän hengen aistii jo neuvotteluhuoneen ensikohtaamisessa, kun Tekijä tapaa niin työntekijöiden luottamusmiehet kuin työnantajan edustajan. Yrityksen mainostuokiota kalvosulkeisineen ei pidetä laisinkaan. Pääsemme suoraan itse asiaan: komponenttipulaan.

– Nyt ei löydy enää edes korvaavia osia. Nyt alkavat laarit olla tyhjät kaikkialla, toteaa päivän aiheesta pääluottamusmies, tiiminvetäjä Teemu Pitkänen.

– Kyllä, meillä on jatkuva pula komponenteista, tiivistää myynti- ja hankintajohtaja Jan Åberg.

– Mutta aika pitkään me selviydyttiin ennen kuin komponenttipula alkoi näkyä meillä, kertoo varapääluottamus, tiiminvetäjä Riina Puska.

Åberg sanoo, että maailmanlaajuista pulaa on ollut jo ainakin kaksi vuotta. Sen ilmentyminen viiveellä Kyrelillä voi osaltaan johtua siitä, että monet yrityksen asiakkaista osasivat ennakoida tilanteen pahenemisen ja varautua siihen. Myynti- ja hankintajohtaja haluaa nimittäin alleviivata, että kyse ei ole suinkaan vain koronasta.

– Komponenttien kysyntä on isompaa kuin tuotanto. Korona on vain nopeuttanut ja tehnyt pulasta rajumman, Åberg toteaa.

Juurisyy on se, että globaali tavaroiden maailma on alkanut pyöriä entistä enemmän elektroniikan ja sähkön varassa. Åbergin sanoin: ”Kun X määrä komponenttia valmistuu, ottajia on 5 kertaa X.”

– Olipa tuote melkein mikä tahansa, siinä on elektroniikkaa. Tavallisissa polttomoottoriautoissakin tarvitaan paljon enemmän elektroniikkaa kuin aiemmin, puhumattakaan hybridi- tai sähköautoista. 5G-puhelimiin menee enemmän elektroniikkaa kuin 4G-puhelimiin, ja tukiasemat menevät uusiksi, Åberg luettelee.

Ottajia maailmalla riittää, eikä Suomen kaltaisella pikkumaalla ole juuri rahkeita päästä osingoille.

– Apple osti kahden tehtaan koko tuotannon koronapandemian alussa, kun nämä lupasivat, etteivät myy kenellekään muulle mitään, Pitkänen kertoo esimerkkinä siitä, miten isot pelurit pelaavat.

– Samaa tekee Samsung, Åberg huomauttaa.

KÄYTÄNNÖN KEINOJA

Tuotteen valmistuminen voi tyssätä siihen, että yksi ainoa osa puuttuu. Miten Kyrelillä toimitaan?

– Hyvin nopeasti voidaan ryhtyä tekemään jotain muuta tuotetta. Ja tiiminvetäjät keskustelevat keskenään. Jos omassa tiimissä ei ole töitä, voi työntekijä siirtyä jotain muuta tuotetta tekemään. Tämä toimii erittäin hyvin, Puska sanoo.

– Väki on tottunut nopeisiin liikkeisiin ja joustaa erinomaisesti, Åberg myötäilee.

Joustoa löytyy myös työnantajan puolelta.

– Me teimme uuden paikallisen sopimuksen työaikapankista kaksi vuotta sitten, plussaa ja miinusta lisättiin. Plussaa voi olla 200 tuntia, miinusta 100, Pitkänen kertoo.

Nämä työaikajoustot samoin kuin pekkaspäivät, eli työajantasaamispäivät, on otettu täysimääräisesti käyttöön, jotta komponenttipulan aiheuttamia tuotannon notkahduksia saadaan loivennettua. Lomautuksiin ei ole komponenttikadon takia jouduttu. Jopa 40 tunnin poissaolo omalla ilmoituksella ja työnjohtajan kanssa keskustellen on mahdollista.

Väki on tottunut nopeisiin liikkeisiin ja joustaa erinomaisesti.

Paikallisesti sovittiin koronakurimuksen myötä myös siitä, että sairausloman oman ilmoituksen oikeutta venytettiin kolmesta viiteen päivään.

Pitkänen kertoo tekevänsä töitä tuotteiden korjauksessa ja protosarjojen valmistuksessa.

– Niihin tarvitaan välillä vähän erikoisempia osia ja luovempia työmenetelmiä, mutta usein pystyn niitä löytämään. Olisinpa aika huono työssäni, jollen pystyisi, Pitkänen naurahtaa paljastaen samalla pulan yhden kampituskonstin lisää, korkean ammattitaidon.

Puska on ollut töissä Kyrelillä vuodesta 1994, Pitkänen vuodesta 2012. Vuosikymmenissä on uralla eroa, mutta kumpikin on tyytyväinen työntekijöiden ja työnantajan väliseen mutkattomaan yhteistyöhön.

Yksi työnantajan hienolta tuntunut kädenojennus oli se ylimääräinen kertasumma, joka maksettiin jokaiselle työntekijälle Ukrainan kriisin alettua. Tällä haluttiin tukea työntekijöitä, kun matkat työhön ovat kallistuneet bensan hinnan noustua. Tuki laskettiin työmatkan kilometrimäärän mukaan riippumatta kulkutavasta.

– Kyllä se oli tuntuva tuki, Pitkänen toteaa.

MYÖHÄSSÄ, TAKKUILLEN

Tehdassalin puolella on saatu tuta, miten tilanne haittaa ja häiritsee työntekoa.

– Komponenttipula vaikuttaa kaikkeen. Tuotteet voivat myöhästyä ja mennä hitaammin eteenpäin, toteaa kokoonpanija, työsuojeluvaltuutettu Pia Virolainen.

– Onneksi voimme tehdä muita töitä ja siirtyä toiselle osastolle, missä sillä hetkellä on töitä. Itsekin olen siirtynyt. Tuotteet ovat erilaisia, mutta jos et ole ennen tehnyt, kyllä opastetaan. Ja käsinladonta on käsinladontaa ja juottaminen on juottamista.

Kyrelillä tehdään töitä soluiksi nimitetyillä osastoilla, mutta tuon tarkemmin Virolainen ei voi oman solunsa töistä kertoa. Osastojen nimet myötäilevät asiakkaita, eikä niiden nimiä paljasteta. Kyrelin verkkosivustokin kertoo vain kirjon niistä teollisuudenaloista, joille tuotteita valmistetaan. Kirjo on laaja terveydenhoitoalasta puolustusteknologiaan.

Työsuojeluvaltuutettuna Virolainen on joutunut venymään ylimäärin myös itse koronan takia.

– On joutunut seuraamaan, mitä THL ja Pirkanmaan koronanyrkki suosittelevat.

Tehtaalla on yhdessä viritetty toimet koronan kurittamiseksi; on ohjeistusta, on käsidesiä, on maskit, on poistettu puolet taukotilojen tuoleista välimatkojen kasvattamiseksi…

– Tuotannossa on tehty kaikki, mitä ylipäänsä on voitu tehdä, Virolainen summaa.

PLUSSAT HYÖTYKÄYTTÖÖN

– Pula näkyy valitettavasti aika pahastikin, kertoo komponenttikadosta AOI-ohjelmoija Katriina Lielahti.

Lielahden työnä on ”opettaa” kone tarkastamaan visuaalisesti, ovatko osat oikeat ja ovatko ne juottuneet piirilevyyn oikein. Kyrelillä Lielahti on ollut töissä 15 vuotta. Nykyistä työtään hän kutsuu talon parhaimmaksi, vaikka edellytyksinä ovatkin ”lehmän hermot ja hirveä keskittymiskyky”.

Yrityksessä on hanskattu tuotannon notkahdukset erinomaisen hyvin juurikin niitä tasaus- ja joustovapaita hyödyntämällä, se on Lielahden mielipide.

– Omasta tahdosta olen pitänyt vapaita, ei minua ole koskaan määrätty. Useimmilla on plussaa. Ei minullekaan ole päässyt koskaan niin käymään, että olisi miinusta, Lielahti naurahtaa.

Talossa tehdään niin keskeytyvää kolmivuorotyötä kuin pelkästään jotain tiettyä vuoroa. Joustoa löytyy.

– Olen aamuihminen, ja saan tehdä nyt pelkkää aamua. Herään mielelläni neljän jälkeen ja tulen kuudeksi töihin. En ylipäänsä muista sellaista tapausta, ettei työntekijä olisi saanut vaihtaa mieleiseensä vuoroon, jos työt sen vain sallivat.

Lielahti on tietoinen siitä, että Venäjältä ja Ukrainasta tulee komponenttien valmistajille raaka-aineita. Ukrainan sota saattaa siis pahentaa komponenttipulaa.

Ne murheet on jätettävä talossa muille, Lielahti sanoo. Hän kuitenkin kuvaa, että ne murehtijatkaan eivät ole ”isoja herroja”, koska niitä ei talossa vain ole.

– Täällä viihtyy. Yhteen hiileen puhalletaan, se on nähty kovina aikoina. Hyvin pystytään kaikesta sopimaan. Ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Täällä investoidaan koko ajan. Minä koen, että olemme elektroniikkateollisuuden kärkipaikalla. Täällä näkee kaiken uuden, mitä alalle tulee.

KOKONAAN UUSIIN TEHTÄVIIN

– Oman kehityksen takia halusin tähän SMD-osastolle, kun olen kiertänyt melkein koko talon. Kyselin esimieheltä, pääsisinkö tähän. Ladomme koneellisesti komponentteja piirilevyille. Tämä oli vähän kuin luonnollista siirtymää ylöspäin.

Näin kertoo SMD-operaattori, osaston luottamusmies Mari Tienpää. Hänen uusi työtehtävänsä on kerennyt vanheta vasta puoli vuotta.

– Perehdyttäminen on sujunut mallikkaasti, ja nyt olen tehnyt töitä jokaisen mahdollisen työparin kanssa. Jokaiselta saa heidän parhaimmat oppinsa!

Koen saavani hyvin tietoja, vaikka koronan takia ei olekaan pystytty pitämään säännöllisiä kuukausi-infotilaisuuksia.

Tienpääkin on nähnyt komponenttipulan aiheuttamat tuotannon kangertelut. On esimerkiksi ryhdytty tekemäänkin jotain muuta tuotetta, kun ”osa ei ole tullut”.

Kyrelillä Tienpää on viihtynyt kaikkiaan 28 vuotta. Tähän on syynsä.

– Koen saavani hyvin tietoja, vaikka koronan takia ei olekaan pystytty pitämään säännöllisiä kuukausi-infotilaisuuksia. Tiiminvetäjät ja esimiehet kertovat, ja tiimin ilmoitustaululla on kaikki aina tulostettuna. Olen itsekin kova ottamaan selvää, ja tiedän jo, kuka tietää ja hoitaa tiettyä asiaa.

– Kaksivuorotyötä saa hyvin hyödyntää. Työnjohtajalla on paras tieto työpareista, ja omien menojen mukaan pystyy hyvin vaihtamaan vuoroja, Tienpää kehuu.

TUTKITTAVA ENNEN TUOTANTOA

– Pidetään huolta, että ladontakoneet käyvät. Tehdään ladontaohjelmia ennen tuotantoa ja analysoidaan, onko tuote tuotannollisesti kelvollinen. Ratkotaan ongelmia.

Näin kuvaa työtehtäviään SMD-tukihenkilö Juha-Pekka Salmela. Hänelläkin komponenttipula näkyy ja teettää ylimääräistä työtä.

– Joudumme useammin selvittämään, käykö vaihtoehtoinen komponentti johonkin tuotteeseen. Tai jos komponentti on ostettu jostain muualta kuin tunnetuilta valmistajilta, tutkimme eri keinoilla, onko se käypä komponentti. Tutkimme sitä esimerkiksi röntgentarkastuksella tai sähköisesti testaamalla. Väärennetty osa voi hajota ennen aikojaan tai se ei toimi ollenkaan.

– Minun kohdalleni on sattunut vain muutama epäily vastaan, ja ne on saatu blokattua pois.

Maailmalla liikkuu globaalin osapulan takia vaikka minkälaista väärennöstä, Salmela tietää.

– Netistä olen lukenut, miten osassa on ollut vain kuori, sisällä ei mitään. Vakavimmillaan kyse voi olla ihmishengistä. Ostoa tämä kuormittaa varmasti henkisesti enemmän kuin meitä tuotannon työntekijöitä, mutta hyvin meillä on komponenttipula hanskattu, Salmela arvioi.

– Jokin osa, ei edes kovin arvokas osa, voi pysäyttää tuotannon. Mutta meillä on hyvä tilanne siinä mielessä, että meillä on laaja asiakaskunta ja laaja kirjo heidän tuotteitaan. Aina on tuotteita, joilla saadaan pidettyä ladontalinjat käynnissä.

”Viime vuosituhannen puolella”, niin Salmela toteaa siitä, milloin hän ensimmäistä kertaa on aloittanut työt firmassa. Tällä erää plakkarissa on kahdeksan Kyrel-vuotta.

– Olen ollut välillä opiskelemassa ja Tampereella töissä. Mutta olen Hämeenkyröstä kotoisin, ja tämä on semmoinen turvallinen ja tuttu työpaikka. Tänne on helppo palata. Meillä on hyvä henki. Yhdessä yritetään pitää tuotanto käynnissä ja saada tavaraa lähtemään talosta.

UKRAINA? TULEVAISUUS?

Monen muun kyreliläisen tavoin Salmela on tietoinen myös Ukrainan sodan mahdollisista vaikutuksista yrityksen toimintaan.

– Viivettä aiheuttaa toimituksiin, kun Aasiasta tulevien komponenttien kuljetuksiin ei voi käyttää Venäjän ilmatilaa. Se nostaa myös kustannuksia.

Puolijohteita valmistava teollisuus on elintärkeä komponenttiteollisuudelle.

– Ukrainassa on yllättäen tiettyjä teknologiayrityksiä, joista iso osa puolijohdeteollisuudesta on riippuvaista, esimerkiksi neonkaasun valmistuksesta.

Jan Åberg tietää kertoa, että tuo neonkaasun ukrainalainen valmistaja vastaa jopa 90-prosenttisesti yhdysvaltalaisten komponenttivalmistajien tarpeista. Tehdas sijaitsee Odessan kaupungissa, jonka pelätään joutuvan venäläisten hyökkääjien haltuun.

On pyrittävä siihen, että Eurooppa lisää omavaraisuuttaan puolijohteiden valmistuksessa.

Kyrel on joutunut tutkimaan myös omia asiakassuhteitaan. Erään venäläistaustaisen asiakkaan liikesuhteen jatkamisesta on tehty kysely ulkoministeriöön, Åberg kertoo.

Kun komponenttipulaan ei ole jouduttu pelkän koronan tai lähellä riehuvan sodan takia, tulevaisuuden ratkaisuna on Åbergin mielestä oltava eurooppalainen valmistus.

– On pyrittävä siihen, että Eurooppa lisää omavaraisuuttaan puolijohteiden valmistuksessa. Teollisuutta on siirrettävä Kiinasta ja Kaukoidästä takaisin Eurooppaan.

Juha-Pekka Salmela on joutunut toisinaan pohtimaan myös Kiinan kaltaisen maan ihmisoikeustilannetta. Me kaikki suomalaiset ostamme Kiinasta, vaikka siellä sorretaan valtaväestön ohella karkeasti ja orwellilaisen digitaalisesti erityisesti maan uiguurivähemmistöä. Salmelallekin tuotannon kotouttaminen Eurooppaan olisi ratkaisu, myös toimitusvarmuuden vuoksi.

– Puolijohdetehtaan perustaminen on hyvin kallista. Puhutaan ehkä miljardeista euroista, ei miljoonista tai kymmenistä miljoonista. Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että tuotanto pitäisi siirtää takaisin Eurooppaan.

KYREL OY

PERUSTETTU 1978
KOTIPAIKKA Kyröskoski, Hämeenkyrö
TUOTANTO Elektroniikan, mekaniikan ja sähkömekaniikan kokoonpanopalveluja teollisuuden, ajoneuvo-, kulutus- ja sairaalaelektroniikan, telekommunikaation, puolustusteknologian ja led-valaisintekniikan toimialojen asiakkaille.
HENKILÖSTÖ 215, joista tuotannossa 168
LIIKEVAIHTO 47 milj. euroa (2/2022), kasvua edellisestä vuodesta 33 prosenttia