Mekaanisessa metsäteollisuudessa ensimmäinen yrityskohtainen työehtosopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2021. Varkauden Puu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tenhunen laittaa nimen alle sopimukseen. Kuvassa ovat myös Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Alapartanen (vasemmalla), Varkauden Puun vienti- ja talouspäällikkö Marileena Pesonen, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Anssi Vuorio.

Yrityskohtainen työehtosopimus syntyy, kun henkilöstö antaa tukensa ja liitto neuvottelee

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Useilla mekaanisen metsäteollisuuden työpaikoilla työnantajat ovat tarjonneet paikallisia työehtoja. Nimiä ei kannata laittaa papereihin, vaan ottaa yhteys liittoon, neuvoo sopimusasiantuntija Janne Naukkarinen Teollisuusliitosta.

Metsäteollisuus ry ilmoitti syksyllä 2020 lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Tästä syystä viimeisimmällä työehtosopimuskierroksella mekaaniseen metsäteollisuuteen on solmittu yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

Teollisuusliiton tavoitteena on turvata työehtosopimustasoiset työehdot kaikille jäsenilleen alan noin 200 yrityksessä. Tällä hetkellä reilusti yli 90 prosenttia alalla työskentelevistä liiton jäsenistä on yrityskohtaisten työehtosopimusten piirissä.

Työsarkaa on kuitenkin vielä paljon jäljellä, useissa kymmenissä yrityksissä ei vielä ole työehtosopimusta. Sopimusasiantuntija Janne Naukkarinen Teollisuusliitosta kertoo, että kyseiset yritykset ovat kooltaan pieniä, eikä sopimusten synty ole itsestään selvää.

Janne NaukkarinenJanne Naukkarinen
Janne Naukkarinen

– Nyt kun ollaan yrityskohtaisissa sopimuksissa, vaatii se henkilöstöiltä halukkuutta, että saadaan työehtosopimukset kaikkiin yrityksiin, Naukkarinen kertoo.

Yrityskohtainen työehtosopimus on mahdollista saada syntymään, kun työpaikalla on riittävän korkea järjestäytymisaste ja henkilöstö ilmaisee halunsa liiton neuvottelemaan työehtosopimukseen.

– On haastavaa lähteä neuvottelemaan, jos työpaikalla on vain muutama jäsen, Naukkarinen sanoo.

Joistain yrityksistä liiton lähettämät neuvottelukutsut eivät ole saaneet vastakaikua. Näissä tilanteissa työpaikan porukan aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys.

– Työnantajaa ei kannata pelätä, vaan ilmoittaa, että meillä on liitto, joka neuvottelee työehdot, Naukkarinen sanoo.

LIITON TUKI LUO JATKUVUUTTA

Osa työnantajista on tarjonnut omia työehtojaan suoraan työpaikalla hyväksyttäväksi. Joillain työpaikoilla näitä sopimuksia on allekirjoitettu ilman liiton tukea.

– Toiveena on, että työpaikoilta oltaisiin meihin yhteydessä ja puhuttaisiin, eikä laitettaisi nimiä papereihin.

Naukkarinen kertoo, että vastaan ei ole vielä tullut paikallista paperia, jossa olisi päästy parempaan tulokseen kuin liiton hoitamissa yrityskohtaisissa neuvotteluissa.

Useat liiton solmimat yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat kolmivuotisia ja koko sopimuskauden tekstien ja korotusten kustannusvaikutus on ollut tyypillisesti 7–10 prosentin luokkaa.

– Tavoitteita on pystytty saavuttamaan yrityskohtaisissa neuvotteluissa aivan hyvin, Naukkarinen toteaa.

Jos liitto ei ole taustalla, ei työnantajalla ole jatkossa painetta sopimuksen tekemiseen tai palkankorotuksiin.

Vaikka työnantajan tarjoama sopimus näyttäisi tällä hetkellä kohtuulliselta, jatkosta ei ole takeita.

– Jos liitto ei ole taustalla, ei työnantajalla ole jatkossa painetta sopimuksen tekemiseen tai palkankorotuksiin, Naukkarinen sanoo.

Monilla työnantajilla on Naukkarisen mukaan ajatuksena, että vain työstä maksetaan. Tällöin tulilinjalle joutuvat muun muassa sairauslomat ja muut työehtosopimusten perinteiset sosiaaliset määräykset.

NEUVOTTELU VAATII OSAAMISTA

Jotkut työnantajat ovat tarjonneet henkilöstön hyväksyttäväksi sopimuksia, joiden pohjana on ollut vanha mekaanisen metsäteollisuuden alakohtainen työehtosopimus. Naukkarisen mukaan vanhan sopimuksen hyväksyminen tarkoittaa käytännössä työehtojen heikennystä.

– Työnantajat tarjoavat työntekijöilleen tätä vanhaa sopimusta kertoen, etteivät he huononna työehtoja, mutta todellisuus on toinen, kun vertaa liiton neuvottelemiin uusiin yrityskohtaisiin sopimuksiin.

Vanhaa sopimustekstiä käyttämällä yritys voi syyllistyä myös lain rikkomiseen.

Työmarkkinajärjestöjen solmimissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa on mahdollista sopia tiettyjen lakien rajoituksista poiketen. Esimerkiksi työaika- ja vuosilomalain määräyksistä on mahdollista poiketa, kun työehtosopimuksen ovat tehneet työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt.

Paikallisilla sopimuksilla ei osteta työrauhaa, kun ne eivät ole työehtosopimuksia.

 

 

Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla ei voi poiketa lain määräyksistä, joten umpeutuneen valtakunnallisen sopimuksen soveltaminen voi johtaa lain rikkomiseen. Yritys siis suojaa myös itseään, kun neuvottelee työehtosopimuksen liiton kanssa.

– Saattaa tulla työnantajalle kalliiksi, jos ei ole asioita ymmärretty, Naukkarinen toteaa.

Perinteisesti työehtosopimuksilla työnantajapuoli on ostanut työrauhan sopimuskaudeksi. Jos työehdoista sovitaan epämääräisesti ilman liittoa, tämäkään ei päde.

– Paikallisilla sopimuksilla ei osteta työrauhaa, kun ne eivät ole työehtosopimuksia.

Naukkarinen alleviivaa, että työehtosopimus on tärkein liiton tarjoama jäsenetu, ja yrityskohtaisissa sopimuksissa tämä korostuu entisestään. Työehtosopimus ei jatkossa tule kuin Manulle illallinen, vaan siitä taistelee kyseisen yrityksen henkilöstö.

– Tässä haluamme jäseniämme auttaa, mutta tähän työhön tarvitsemme koko yrityksen henkilöstön apua, Naukkarinen sanoo.