Työttömien palveluihin tarvitaan lisää laatua

Kun ihminen jää työttömäksi, ei hänen ammattitaitonsa yhtäkkiä katoa. Silti muiden ihmisten tulkinta työttömäksi jääneestä ja hänen ammattitaidostaan saattaa muuttua. Se on yksi kiusallisimmista ongelmista, jonka työttömät kohtaavat. Heidän pitäisi pystyä toimimaan vakuuttavasti ympäristössä, jossa työttömyyden syyksi nähdään työttömyyden aiheuttaneiden olosuhteiden sijaan työttömäksi jäänyt yksilö.

Toinen työttömien kohtaama pulma on ryhtyä toimimaan yhteiskunnan edellyttämällä tavalla uuden työn hakemisessa. Tällaista taitoa ensimmäistä kertaa työttömäksi jäävillä ihmisillä ei tavallisesti ole. Ja vaikka kokemus karttuisi, ei aukotonta osaamista byrokratian kanssa asioimiseen välttämättä kerry.

Toukokuun alussa voimaan tullut työttömien tukipalvelujen uudistus sisältää perusteltuja toimintamalleja työttömien tilanteeseen vaikuttamisessa. Ensimmäinen tapaaminen työvoimapalveluja tarjoavan viranomaisen kanssa toteutetaan nopeasti työttömyyden alettua, mitä seuraa tapaamisten jatkumo, kunnes uusi työ on löytynyt.

Työttömyyden alussa tapahtuva työmarkkinoiden tilanteen kartoittaminen sekä ihmisten osaamisen, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden selvittäminen on tehokkaiden jatkotoimenpiteiden suunnittelun olennainen lähtökohta. Samalla pitäisi tulla selko myös siitä, miten byrokratian kanssa toimitaan niin, että valintojen sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat etukäteen tiedossa esimerkiksi kouluttautumista harkittaessa. Työttömien ja viranomaisten tapaamisissa palvelun laatu on pääasia. Tapaamisten määrä on ainoastaan alusta laadun tuottamiseksi.

Työttömien ja viranomaisten tapaamisissa palvelun laatu on pääasia. Tapaamisten määrä on ainoastaan alusta laadun tuottamiseksi.

Pitkäaikaistyöttömyys on piinallinen ongelma. Se vähenee vain siten, että pitkäaikaistyöttömät työllistyvät pysyvästi. Toinen riesa on, että pitkäaikaistyöttömien asema on työpaikoista kilpailtaessa vaikeutunut. Juuri tässä pitäisi pystyä vaikuttamaan työn tarjoajiin, että he tarkastelisivat saamiaan työhakemuksia tasavertaisesti hakijoiden osaamispotentiaalin ja yrityksen tarpeiden pohjalta riippumatta hakijoiden asemasta työmarkkinoilla. Yksi tapa voisi olla se, että työhaastatteluihin kutsutaan säännönmukaisesti myös työttömiä työnhakijoita. Vaikka rikkonainen työhistoria ei papereiden perusteella niin vakuuttavalta vaikuttaisikaan, voi haastattelun perusteella paremmin arvioida, minkälainen ihminen hakemuksen on jättänyt, mikä hänen ammatillisen osaamisen kokonaisuutensa on, ja minkälainen asenne ja ote hänellä tarjolla olevaan työhön ja työn tekemiseen on.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli keventää työttömien sanktiointia aikaisempaan verrattuna. Sitä voidaan pitää myönteisenä kehityksenä. Samalla säädösten taustalla edelleen on ajattelumalli, jonka mukaan työttömien kaitsemiseksi tarvitaan uhka kaikkiin kohdistuvista sanktioista. Mahdollisiin väärinkäytöksiin täytyy tietysti puuttua, mutta työmarkkinoilla suuren enemmistön muodostavien työnhakijoiden päätavoite on löytää uusi työpaikka ja ansaita itsenäiseen elämiseen tarvittavat tulot. Ei siinä sanktioita tai niiden uhkia tarvita, vaan tukea, välineitä ja kannustusta.

Kirjoittaja on Tekijä-lehden päätoimittaja.