Sopimuskierros pääosin paketissa

Teollisuusliiton kaikki valtakunnalliset työehtosopimukset on nyt solmittu, ja mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaiset neuvottelut ovat siinä vaiheessa, että reilusti yli 90 prosenttia jäsenistä on sopimusten piirissä.

Työmarkkinakierrosta värittivät erityisesti työnantajapuolen Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiotot työehtosopimustoiminnasta.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisiin neuvotteluihin, mutta teknologiateollisuudessa syntyi uusi yleissitova työehtosopimus, kun riittävän suuri joukko alan yrityksiä lopulta liittyi uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn.

Teollisuusliiton työmarkkina- ja sektorijohtaja Jyrki Virtanen kertoo, että neuvottelukierrosta leimasi työnantajapuolen tiukentunut koordinaatio. Aiemmin on keskusteltu alakohtaisesti palkanmaksuvarasta, mutta nyt pöydällä oli jatkuvasti koko Suomen kilpailukyky.

– Tuntui, että teknologiateollisuuden pöydässä tehtiin sopimus koko Suomeen, Virtanen sanoo.

Työnantajapuoli on virallisesti lopettanut keskitettyjen ratkaisujen tekemisen, mutta käytännössä tilanne on toinen. Myös tekstipuolen asiat ovat tiukasti koordinoituja.

– Vaikuttaa aika hullulta, että työnantajapuoli on asettanut tiukat rajat, mutta ei halua virallisesti neuvotella kolmikannassa, Virtanen sanoo.

SYKSYLLÄ NEUVOTELLAAN PALKOISTA

Yleiseksi linjaksi muotoutui kahden prosentin palkankorotus. Useimmat sopimukset ovat kestoltaan 1+1 vuotta, eli monilla aloilla vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan tulevana syksynä.

– Siihen pyritään, että palkkaratkaisu saadaan syksyllä ilman, että koko sopimusta tarvitsee avata, Virtanen kertoo.

Tuntui, että teknologiateollisuuden pöydässä tehtiin sopimus koko Suomeen.

Teknologiateollisuuden osalta Virtanen on huolestunut uuden työnantajayhdistyksen roolista neuvottelukierrosten välillä. Jatkuvaa neuvottelua ja kehitystyötä on hankala jatkaa, jos vastapuolella ei ole nimetty työhön vaadittavia resursseja.

Teollisuusliiton työehtosopimukset neuvotellaan kolmella sektorilla. Virtasen johtamalla sektorilla neuvoteltiin 12 työehtosopimusta. Teknologiateollisuuden lisäksi sopimukset syntyivät muun muassa metsä-, maatalous- ja puutarha-aloille.

LUOTTAMUS KANTAA KRIISIAIKOINAKIN

Työmarkkinakierroksella oli kyse myös koko neuvottelujärjestelmän säilyttämisestä.

– Tavoitteena oli turvata valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen. Se väritti kierroksen henkeä, kertoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Toni Laiho.

Nykytilanteessa ei ole itsestään selvää, että työnantajapuoli haluaa tehdä alakohtaisia sopimuksia.

– Meillä oli syy ja motiivi osoittaa, että perinteinen järjestelmä tuottaa tuloksia, Laiho kertoo.

Kemianteollisuus ry:n kanssa neuvottelut olivat haasteelliset sekä rahan että tekstien suhteen. Lopulta sopimukset syntyivät teknologiateollisuudessa linjatuilla palkankorotuksilla ja sopimuskausilla.

– Lisättiin useampaan työehtosopimukseen hallitusti ja harkitusti paikallista sopimista, Laiho kertoo talouden epävarmuuksiin varautumisesta.

Laihon johtamalla sektorilla solmittiin 19 työehtosopimusta. Kemianteollisuuden lisäksi sektorilla neuvotellaan muun muassa auto-, jakelu-, paino- ja tekstiilialoilla.

Neuvottelukulttuurit ovat aloilla erilaisia, mikä näkyy erityisesti koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

– Aloilla, missä on valmiiksi luottamukselliset suhteet, sopimuksen synnyttäminen toimii kriittisemmässäkin tilanteessa, Laiho kertoo.

Meillä oli syy ja motiivi osoittaa, että perinteinen järjestelmä tuottaa tuloksia.

Seuraavaksi jatkuvat liittojen yhteiset työryhmätyöskentelyt. Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus järjestivät maaliskuun lopussa myös ensimmäisen yhteisen paikallisen sopimisen koulutuksen Murikka-opistolla.

– Suomessa pärjätään yhdessä tekemällä, jos ylipäätään pärjätään, Laiho toteaa.

TUHAT UUTTA JÄSENTÄ

Mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvottelukierroksen asetelmat muuttuivat jo syksyllä 2020, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimustoiminnan.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kierros on ollut pitkä ja työläs, kertoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Alapartanen.

Mekaanisen metsäteollisuuden alalla on lähes 200 yritystä, joten neuvottelu-urakka on ollut suuri. Huhtikuun alussa yrityskohtaisten sopimusten piirissä oli jo reilusti yli 90 prosenttia alalla työskentelevistä Teollisuusliiton jäsenistä.

Uuden tilanteen ja järjestöllisten toimien ansiosta mekaanisessa metsäteollisuudessa on saatu noin tuhat uutta jäsentä Teollisuusliittoon.

– Järjestäytymisaste on kohentunut selvästi, mutta potentiaalia on vieläkin, Alapartanen sanoo.

Yrityskohtaiset sopimukset ovat noudattaneet kierroksella muodostunutta yleistä linjaa. Sopimuskaudet ovat pääosin kahden tai kolmen vuoden mittaisia.

UUSI YLEISSITOVA TES

Alapartasen johtamalla sektorilla on neuvoteltu valtakunnalliset työehtosopimukset puusepänteollisuuteen ja hirsitaloteollisuuteen. Yrityskohtaisilla sopimuksilla edetään mekaanisen metsäteollisuuden lisäksi bioteollisuudessa.

Puusepänteollisuuden työehtosopimus on pituudeltaan 1+1 vuotta, eli vuoden 2023 alussa neuvotellaan toisen sopimusvuoden palkankorotuksista.

Hirsitaloteollisuuden työehtosopimus on kokonaan uusi. Aiemmin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olleet alan yritykset järjestäytyivät Puuteollisuusyrittäjät ry:hyn, joka neuvotteli valtakunnallisen työehtosopimuksen.

Järjestäytymisaste on kohentunut selvästi, mutta potentiaalia on vieläkin.

Hirsitaloteollisuudessa työskentelee noin 700 tuotannon työntekijää ja 200 toimihenkilöä. Uuden työehtosopimuksen piirissä on noin 90 prosenttia alan liikevaihdosta ja työntekijöistä, eli sopimus on yleissitova.

Alapartanen pohtii, että hirsitaloteollisuuden mallilla voisi syntyä lisää työehtosopimuksia.

– Näkisin, että mekaanisen metsäteollisuuden sisällä on toimialoja, joissa voisi syntyä viisautta palata valtakunnallisten sopimusten piiriin.

Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan liiton verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä.