Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

Sopi­mus­kier­ros pääosin paketissa

20.4.2022

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­lu­kier­rok­sella tuli selväksi, että työnan­ta­ja­puo­len tavoit­teet eri aloilla ovat tiukasti koor­di­noi­tuja, vaikka keski­tet­tyjä sopi­muk­sia ei muodol­li­sesti enää tehdä, kerto­vat Teol­li­suus­lii­ton sektorijohtajat.

Teol­li­suus­lii­ton kaikki valta­kun­nal­li­set työeh­to­so­pi­muk­set on nyt solmittu, ja mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den yritys­koh­tai­set neuvot­te­lut ovat siinä vaiheessa, että reilusti yli 90 prosent­tia jäse­nistä on sopi­mus­ten piirissä.

Työmark­ki­na­kier­rosta värit­ti­vät erityi­sesti työnan­ta­ja­puo­len Metsä­teol­li­suus ry:n ja Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n irtio­tot työehtosopimustoiminnasta.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa siir­ryt­tiin yritys­koh­tai­siin neuvot­te­lui­hin, mutta tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa syntyi uusi yleis­si­tova työeh­to­so­pi­mus, kun riit­tä­vän suuri joukko alan yrityk­siä lopulta liit­tyi uuteen Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jat ry:hyn.

Teol­li­suus­lii­ton työmark­kina- ja sekto­ri­joh­taja Jyrki Virta­nen kertoo, että neuvot­te­lu­kier­rosta leimasi työnan­ta­ja­puo­len tiuken­tu­nut koor­di­naa­tio. Aiem­min on keskus­teltu alakoh­tai­sesti palkan­mak­su­va­rasta, mutta nyt pöydällä oli jatku­vasti koko Suomen kilpailukyky.

– Tuntui, että tekno­lo­gia­teol­li­suu­den pöydässä tehtiin sopi­mus koko Suomeen, Virta­nen sanoo.

Työnan­ta­ja­puoli on viral­li­sesti lopet­ta­nut keski­tet­ty­jen ratkai­su­jen teke­mi­sen, mutta käytän­nössä tilanne on toinen. Myös teks­ti­puo­len asiat ovat tiukasti koordinoituja.

– Vaikut­taa aika hullulta, että työnan­ta­ja­puoli on aset­ta­nut tiukat rajat, mutta ei halua viral­li­sesti neuvo­tella kolmi­kan­nassa, Virta­nen sanoo.

SYKSYLLÄ NEUVOTELLAAN PALKOISTA

Ylei­seksi linjaksi muotou­tui kahden prosen­tin palkan­ko­ro­tus. Useim­mat sopi­muk­set ovat kestol­taan 1+1 vuotta, eli monilla aloilla vuoden 2023 palkan­ko­ro­tuk­sista neuvo­tel­laan tule­vana syksynä.

– Siihen pyri­tään, että palk­ka­rat­kaisu saadaan syksyllä ilman, että koko sopi­musta tarvit­see avata, Virta­nen kertoo.

Tuntui, että tekno­lo­gia­teol­li­suu­den pöydässä tehtiin sopi­mus koko Suomeen.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den osalta Virta­nen on huoles­tu­nut uuden työnan­ta­jayh­dis­tyk­sen roolista neuvot­te­lu­kier­ros­ten välillä. Jatku­vaa neuvot­te­lua ja kehi­tys­työtä on hankala jatkaa, jos vasta­puo­lella ei ole nimetty työhön vaadit­ta­via resursseja.

Teol­li­suus­lii­ton työeh­to­so­pi­muk­set neuvo­tel­laan kolmella sekto­rilla. Virta­sen johta­malla sekto­rilla neuvo­tel­tiin 12 työeh­to­so­pi­musta. Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den lisäksi sopi­muk­set syntyi­vät muun muassa metsä‑, maata­lous- ja puutarha-aloille.

LUOTTAMUS KANTAA KRIISIAIKOINAKIN

Työmark­ki­na­kier­rok­sella oli kyse myös koko neuvot­te­lu­jär­jes­tel­män säilyttämisestä.

– Tavoit­teena oli turvata valta­kun­nal­lis­ten työeh­to­so­pi­mus­ten teke­mi­nen. Se väritti kier­rok­sen henkeä, kertoo Teol­li­suus­lii­ton sekto­ri­joh­taja Toni Laiho.

Nyky­ti­lan­teessa ei ole itses­tään selvää, että työnan­ta­ja­puoli haluaa tehdä alakoh­tai­sia sopimuksia.

– Meillä oli syy ja motiivi osoit­taa, että perin­tei­nen järjes­telmä tuot­taa tulok­sia, Laiho kertoo.

Kemian­teol­li­suus ry:n kanssa neuvot­te­lut olivat haas­teel­li­set sekä rahan että teks­tien suhteen. Lopulta sopi­muk­set syntyi­vät tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa linja­tuilla palkan­ko­ro­tuk­silla ja sopimuskausilla.

– Lisät­tiin useam­paan työeh­to­so­pi­muk­seen halli­tusti ja harki­tusti paikal­lista sopi­mista, Laiho kertoo talou­den epävar­muuk­siin varautumisesta.

Teol­li­suus­lii­ton sekto­ri­joh­taja Toni Laiho.

Laihon johta­malla sekto­rilla solmit­tiin 19 työeh­to­so­pi­musta. Kemian­teol­li­suu­den lisäksi sekto­rilla neuvo­tel­laan muun muassa auto‑, jakelu‑, paino- ja tekstiilialoilla.

Neuvot­te­lu­kult­tuu­rit ovat aloilla erilai­sia, mikä näkyy erityi­sesti koro­na­pan­de­mian aiheut­ta­massa poikkeustilanteessa.

– Aloilla, missä on valmiiksi luot­ta­muk­sel­li­set suhteet, sopi­muk­sen synnyt­tä­mi­nen toimii kriit­ti­sem­mäs­sä­kin tilan­teessa, Laiho kertoo.

Meillä oli syy ja motiivi osoit­taa, että perin­tei­nen järjes­telmä tuot­taa tuloksia.

Seuraa­vaksi jatku­vat liit­to­jen yhtei­set työryh­mä­työs­ken­te­lyt. Teol­li­suus­liitto ja Kemian­teol­li­suus järjes­ti­vät maalis­kuun lopussa myös ensim­mäi­sen yhtei­sen paikal­li­sen sopi­mi­sen koulu­tuk­sen Murikka-opistolla.

– Suomessa pärjä­tään yhdessä teke­mällä, jos ylipää­tään pärjä­tään, Laiho toteaa.

TUHAT UUTTA JÄSENTÄ

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa neuvot­te­lu­kier­rok­sen asetel­mat muut­tui­vat jo syksyllä 2020, kun Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti lopet­ta­vansa työehtosopimustoiminnan.

– Käytän­nössä se tarkoit­taa sitä, että kier­ros on ollut pitkä ja työläs, kertoo Teol­li­suus­lii­ton sekto­ri­joh­taja Jyrki Alapar­ta­nen.

Mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den alalla on lähes 200 yritystä, joten neuvot­telu-urakka on ollut suuri. Huhti­kuun alussa yritys­koh­tais­ten sopi­mus­ten piirissä oli jo reilusti yli 90 prosent­tia alalla työs­ken­te­le­vistä Teol­li­suus­lii­ton jäsenistä.

Teol­li­suus­lii­ton sekto­ri­joh­taja Jyrki Alapartanen.

Uuden tilan­teen ja järjes­töl­lis­ten toimien ansiosta mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa on saatu noin tuhat uutta jäsentä Teollisuusliittoon.

– Järjes­täy­ty­mi­saste on kohen­tu­nut selvästi, mutta poten­ti­aa­lia on vielä­kin, Alapar­ta­nen sanoo.

Yritys­koh­tai­set sopi­muk­set ovat noudat­ta­neet kier­rok­sella muodos­tu­nutta yleistä linjaa. Sopi­mus­kau­det ovat pääosin kahden tai kolmen vuoden mittaisia.

UUSI YLEISSITOVA TES

Alapar­ta­sen johta­malla sekto­rilla on neuvo­teltu valta­kun­nal­li­set työeh­to­so­pi­muk­set puuse­pän­teol­li­suu­teen ja hirsi­ta­lo­teol­li­suu­teen. Yritys­koh­tai­silla sopi­muk­silla edetään mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den lisäksi bioteollisuudessa.

Puuse­pän­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus on pituu­del­taan 1+1 vuotta, eli vuoden 2023 alussa neuvo­tel­laan toisen sopi­mus­vuo­den palkankorotuksista.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus on koko­naan uusi. Aiem­min mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen piirissä olleet alan yrityk­set järjes­täy­tyi­vät Puuteol­li­suus­yrit­tä­jät ry:hyn, joka neuvot­teli valta­kun­nal­li­sen työehtosopimuksen.

Järjes­täy­ty­mi­saste on kohen­tu­nut selvästi, mutta poten­ti­aa­lia on vieläkin.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­dessa työs­ken­te­lee noin 700 tuotan­non työn­te­ki­jää ja 200 toimi­hen­ki­löä. Uuden työeh­to­so­pi­muk­sen piirissä on noin 90 prosent­tia alan liike­vaih­dosta ja työn­te­ki­jöistä, eli sopi­mus on yleissitova.

Alapar­ta­nen pohtii, että hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den mallilla voisi syntyä lisää työehtosopimuksia.

– Näki­sin, että mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den sisällä on toimia­loja, joissa voisi syntyä viisautta palata valta­kun­nal­lis­ten sopi­mus­ten piiriin.

Yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­mus­ten sisäl­löstä tiedo­te­taan liiton verk­ko­si­vuilla, ja yritys­koh­tais­ten sopi­mus­ten sisäl­löstä voi kysyä työpai­kan pääluottamusmieheltä.