Sotaa pakenevat ovat työmark­ki­noilla haavoit­tu­vassa asemassa

Arvioiden mukaan vuonna 2021 suoma­lai­silla työmark­ki­noilla oli 15 000–17 000 ukrai­na­laista työnte­kijää. Viime vuonna Suomessa asui ja työsken­teli pysyvästi noin 3 600 ukrai­na­laista. Arvioiden mukaan kausi­töissä Suomessa vieraili noin 10 000 ukrainalaista.

– Maata­louden kausi­työn­te­kijät ovat lähes poikkeuk­setta ukrai­na­laisia, Teolli­suus­liiton maaseu­tue­lin­kei­nojen, puutarha-alan ja turkis­tuo­tan­toalan sopimus­asian­tun­tija Riikka Vasama kertoo.

Teolli­suus­liiton sopimus­aloilla ukrai­na­laiset työsken­te­levät yleensä alkutuo­tan­nossa esimer­kiksi marja‑, maito- ja eläin­ti­loilla, turkis­tar­hoilla, puu- ja taimi­tar­hoilla sekä metsä­pal­ve­lu­yri­tyk­sissä. Ukrai­na­laisia työsken­telee myös teolli­suu­dessa sekä rakennus- ja palvelualoilla.

– Maata­lous- ja puutarha-aloilla puolet työnte­ki­jöistä on ulkomaa­laisia, Vasama sanoo.

Venäjän aloitettua Ukrai­nassa hyökkäys­sodan ukrai­na­laisia on saapunut Suomeen arviolta 10 000–20 000 henkeä. Tällä hetkellä arvioi­daan, että saapu­vien ukrai­na­laisten määrä voi nousta 40 000–80 000 henkeen.

EUROOPAN MEKSIKO

Ukrai­na­laisten työsken­te­le­minen muissa Euroopan maissa on erittäin yleinen ja kiihty­mään päin oleva ilmiö.

Vasama kertoo, että Ukrai­nasta on alettu puhua “Euroopan Meksi­kona”. Pohjois-Ameri­kassa meksi­ko­lainen työvoima on yleistä Yhdysvalloissa.

Ukrai­nassa ei ole lainkaan julkista työnvä­li­tystä, joten maksul­linen työnvä­litys on ollut maan tapa. Ulkomaille lähte­vien työnte­ki­jöiden suuri määrä on tehnyt välityk­sestä suuren bisneksen. Suomessa maksul­linen työnvä­litys on laitonta.

– Kokemus on, että Ukrai­nasta tulevat lähes poikkeuk­setta maksavat työnvä­li­tyk­sestä, Vasama kertoo.

Maata­louden kausi­työn­te­kijät ovat lähes poikkeuk­setta ukrainalaisia.

Hämärä­pe­räiset työnvä­lit­täjät ja työnan­tajat, heikko tietämys Suomen oloista ja puutteel­linen kieli­taito asettavat ukrai­na­laiset haavoit­tu­vaan asemaan Suomen työmarkkinoilla.

– Pelko on läsnä monissa keskus­te­luissa ukrai­na­laisten kanssa, Vasama kertoo.

Työnte­ki­jöiden hyväk­si­käyttö liittyy muun muassa alipalk­kauk­seen, palkan lisien maksa­matta jättä­mi­seen ja huonoihin työoloihin. Työnte­kijät ovat myös riippu­vaisia työnan­ta­jista, jotka voivat estää jatko­luvan saannin työlupaan.

– Teolli­suus­liit­tona meidän haastee­namme on, että murre­taan pelko. Meihinkin suhtau­du­taan varauk­sella, Vasama sanoo.

Teolli­suus­liitto saa parhaiten tietoa työpaik­kojen tilan­teista luotta­mus­hen­ki­löiden kautta.

Alkutuo­tannon alat ovat hyväk­si­käytön suhteen riskialt­tiita, sillä luotta­mus­miehiä ei usein­kaan ole ja järjes­täy­ty­mi­saste on matala. Lisäksi työpaikat sijait­sevat usein syrjässä ja aloilla on paljon ulkomaa­lais­taus­taisia työntekijöitä.

Tekijä-lehti kertoi keväällä 2021 Ukrai­na­laisten työnte­ki­jöiden hyväk­si­käy­töstä suoma­lai­silla maati­loilla.

HYVÄKSIKÄYTÖN UHKA KASVAA

Ennen Ukrainan sotaa Suomeen tulleet ukrai­na­laiset olivat ensi sijassa työn perässä saapuvia nuoria miehiä. Venäjän hyökkäys­sotaa pakoon lähte­neet ukrai­na­laiset ovat isolta osin naisia ja lapsia.

Työperäisen hyväk­si­käytön uhat ovat pääosin vastaavia kuin ennenkin, mutta hyväk­si­käytön kohteet ovat entistä haavoit­tu­vai­sem­massa asemassa olevia.

– Työnan­ta­jien pitää nyt kantaa eritystä vastuuta työoloista ja työeh­tojen noudat­ta­mi­sesta, Vasama sanoo.

Sotaa pakoon lähte­neille on tarjottu Suomessa majoitus- ja muuta apua, mikä on positii­vinen asia, kunhan apu ei ole ehdollista.

– Työsuhde on työsuhde ja autta­minen on autta­mista. Ne täytyy pitää visusti erillään, Vasama sanoo.

Jos kuka tahansa havaitsee epäasial­lista kohtelua tai työsuh­teen ehtojen polke­mista, kannattaa asiasta kertoa eteen­päin. Ammat­ti­liitot ja työsuo­je­lu­vi­ran­omaiset vievät asiaa eteenpäin.

– Emme halua nähdä yhtään ukrai­na­laista työnte­kijää hyväk­si­käy­tet­tynä Suomessa, Vasama sanoo.

Teolli­suus­liitto auttaa muun muassa tarjoa­malla tietoa maata­lous­alan työeh­doista myös ukrai­naksi. Liiton verkko­si­vuilta löytyy myös ukrai­nan­kie­linen maaseu­tue­lin­kei­nojen työeh­to­so­pimus.

Teolli­suus­liiton hallin­noi­massa Hermes-hankkeessa kehite­tään puhelin­so­vellus, josta kausi­työn­te­kijät saavat tietoa muun muassa ukrainaksi.

PITKÄAIKAINEN ONGELMA

Halli­tus­neuvos Olli Sorainen työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riöstä kertoo, että sodan alkuvai­heessa valtio­hal­lin­nossa keskus­telua käytiin lähinnä huolto­var­muuden näkökul­masta, eli pohdit­tiin kausi­työn­te­ki­jöiden riittävyyttä.

– Nyt työ on laaje­ne­massa ja esiin on nouse­massa myös hyväk­si­käytön näkökulma, Sorainen kertoo.

Suunnit­teilla on esimer­kiksi tiedo­tus­kam­panja, jolla saatai­siin aktii­vi­sesti kerrottua suoma­lai­sesta järjes­tel­mästä ja oloista yleensä. Lisäksi epäkoh­tien tunnis­ta­mi­seen pitää kohdistaa resursseja.

Soraisen mukaan Suomeen saapuu ukrai­na­laisia, joilla ei välttä­mättä ole tarkkaa käsitystä, minne on päädytty. Rahaa vastaan toimivat kuljet­tajat saattavat tuoda ihmisiä satamaan paket­ti­auton rahtitilassa.

– On käyty huuto­kauppaa Puolassa, kuka lähtee ja kuka jää, Sorainen kertoo.

Työperäinen hyväk­si­käyttö on yleinen ilmiö, johon Suomessa on herätty viiveellä. Pitkään ajatel­tiin, ettei ilmiö koske Suomea. Sorainen toteaa, että hyväk­si­käytön vastainen työ sai viimein vauhtia nykyisen halli­tus­kauden alussa, mutta 20 vuotta myöhässä.

– Kyseessä on pitkä­ai­kainen ongelma, joka muuttaa muotoaan, kuten työperäinen hyväk­si­käyttö yleen­säkin. Pelissä on muitakin konnia kuin ne työnan­tajat, jotka toimivat epäeet­ti­sesti, Sorainen sanoo.

Hän muistuttaa, että aina kun on kyse isojen ihmis­jouk­kojen liikku­mi­sesta yli rajojen, paikalla on myös niitä, jotka etsivät talou­del­lista hyötyä. Työnan­tajat Suomessa eivät näistä rahas­ta­jista välttä­mättä edes ole tietoisia.

Ukrai­na­laiset voivat työsken­nellä Suomessa, kun ovat saaneet päätöksen tilapäi­sestä suoje­lusta. Päätöksen saaminen kestää tällä hetkellä noin kuukauden. Tilapäisen suojelun mahdol­li­suus otettiin käyttöön maalis­kuun alkupuolella.

– Oikeus työnte­koon tulee vasta, kun oleske­lu­lupa on myönnetty. Ukrai­nasta paenneilla perheillä on kuitenkin tarve saada toimeen­tuloa heti, mikä altistaa heidät myös hämärä­pe­räi­sille maksul­li­sille työtar­jouk­sille, Sorainen kertoo.

EHKÄISYKEINOJA TARVITAAN LISÄÄ

Suomen lakiin ei ole säädetty minimi­palkkaa, joten työeh­to­so­pi­muk­sissa määri­tel­tyjen palkkojen alitta­minen on hankalaa määri­tellä rikol­li­seksi. Nykyi­sel­lään alipalk­kauk­sesta kiinni jääminen johtaa vain maksa­matta jääneiden palka­no­sien suorit­ta­mi­seen, jos niitä osataan hakea esimer­kiksi palkka­turvan kautta.

Nykyisin työsuo­je­lu­vi­ran­omainen voi vain antaa työnan­ta­jalle toimin­taoh­jeen, jos tarkas­tuk­sella on havaittu minimi­palkan alitus.

Sorainen kertoi, että osana halli­tuksen työlli­syys­pa­kettia on parhail­laan selvi­tet­tä­vänä se, että voisiko työsuo­je­lu­vi­ran­omainen alipalk­kaus­ti­lan­teissa sakon uhalla kehottaa hoita­maan alipalk­kauksen kuntoon. Iso uhkasakko voisi motivoida nosta­maan palkat kohdilleen.

Toinen hyväk­si­käytön ehkäi­sy­keino voisi olla, että ulkomaa­lais­la­kiin kirjat­tai­siin työnan­ta­jille sanktioiden uhalla velvol­li­suus pitää huolta, ettei hämärä­pe­räisiä työvoiman välit­täjiä ole käytetty.

– Toden­nä­köi­sesti ongelman ratkai­suun ei ole yhtä keinoa, vaan niitä pitää olla pakissa paljon, Sorainen sanoo.