Sotaa pake­ne­vat ovat työmark­ki­noilla haavoit­tu­vassa asemassa

Arvioi­den mukaan vuonna 2021 suoma­lai­silla työmark­ki­noilla oli 15 000–17 000 ukrai­na­laista työn­te­ki­jää. Viime vuonna Suomessa asui ja työs­ken­teli pysy­västi noin 3 600 ukrai­na­laista. Arvioi­den mukaan kausi­töissä Suomessa vieraili noin 10 000 ukrainalaista.

– Maata­lou­den kausi­työn­te­ki­jät ovat lähes poik­keuk­setta ukrai­na­lai­sia, Teol­li­suus­lii­ton maaseu­tue­lin­kei­no­jen, puutarha-alan ja turkis­tuo­tan­toa­lan sopi­mus­asian­tun­tija Riikka Vasama kertoo.

Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­aloilla ukrai­na­lai­set työs­ken­te­le­vät yleensä alku­tuo­tan­nossa esimer­kiksi marja‑, maito- ja eläin­ti­loilla, turkis­tar­hoilla, puu- ja taimi­tar­hoilla sekä metsä­pal­ve­lu­yri­tyk­sissä. Ukrai­na­lai­sia työs­ken­te­lee myös teol­li­suu­dessa sekä raken­nus- ja palvelualoilla.

– Maata­lous- ja puutarha-aloilla puolet työn­te­ki­jöistä on ulko­maa­lai­sia, Vasama sanoo.

Venä­jän aloi­tet­tua Ukrai­nassa hyök­käys­so­dan ukrai­na­lai­sia on saapu­nut Suomeen arviolta 10 000–20 000 henkeä. Tällä hetkellä arvioi­daan, että saapu­vien ukrai­na­lais­ten määrä voi nousta 40 000–80 000 henkeen.

EUROOPAN MEKSIKO

Ukrai­na­lais­ten työs­ken­te­le­mi­nen muissa Euroo­pan maissa on erit­täin ylei­nen ja kiih­ty­mään päin oleva ilmiö.

Vasama kertoo, että Ukrai­nasta on alettu puhua “Euroo­pan Meksi­kona”. Pohjois-Ameri­kassa meksi­ko­lai­nen työvoima on yleistä Yhdysvalloissa.

Ukrai­nassa ei ole lain­kaan julkista työn­vä­li­tystä, joten maksul­li­nen työn­vä­li­tys on ollut maan tapa. Ulko­maille lähte­vien työn­te­ki­jöi­den suuri määrä on tehnyt väli­tyk­sestä suuren bisnek­sen. Suomessa maksul­li­nen työn­vä­li­tys on laitonta.

– Koke­mus on, että Ukrai­nasta tule­vat lähes poik­keuk­setta maksa­vat työn­vä­li­tyk­sestä, Vasama kertoo.

Maata­lou­den kausi­työn­te­ki­jät ovat lähes poik­keuk­setta ukrainalaisia.

Hämä­rä­pe­räi­set työn­vä­lit­tä­jät ja työnan­ta­jat, heikko tietä­mys Suomen oloista ja puut­teel­li­nen kieli­taito aset­ta­vat ukrai­na­lai­set haavoit­tu­vaan asemaan Suomen työmarkkinoilla.

– Pelko on läsnä monissa keskus­te­luissa ukrai­na­lais­ten kanssa, Vasama kertoo.

Työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyttö liit­tyy muun muassa alipalk­kauk­seen, palkan lisien maksa­matta jättä­mi­seen ja huonoi­hin työoloi­hin. Työn­te­ki­jät ovat myös riip­pu­vai­sia työnan­ta­jista, jotka voivat estää jatko­lu­van saan­nin työlupaan.

– Teol­li­suus­liit­tona meidän haas­tee­namme on, että murre­taan pelko. Meihin­kin suhtau­du­taan varauk­sella, Vasama sanoo.

Teol­li­suus­liitto saa parhai­ten tietoa työpaik­ko­jen tilan­teista luot­ta­mus­hen­ki­löi­den kautta.

Alku­tuo­tan­non alat ovat hyväk­si­käy­tön suhteen riskialt­tiita, sillä luot­ta­mus­mie­hiä ei usein­kaan ole ja järjes­täy­ty­mi­saste on matala. Lisäksi työpai­kat sijait­se­vat usein syrjässä ja aloilla on paljon ulko­maa­lais­taus­tai­sia työntekijöitä.

Tekijä-lehti kertoi keväällä 2021 Ukrai­na­lais­ten työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käy­töstä suoma­lai­silla maati­loilla.

HYVÄKSIKÄYTÖN UHKA KASVAA

Ennen Ukrai­nan sotaa Suomeen tulleet ukrai­na­lai­set olivat ensi sijassa työn perässä saapu­via nuoria miehiä. Venä­jän hyök­käys­so­taa pakoon lähte­neet ukrai­na­lai­set ovat isolta osin naisia ja lapsia.

Työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön uhat ovat pääosin vastaa­via kuin ennen­kin, mutta hyväk­si­käy­tön kohteet ovat entistä haavoit­tu­vai­sem­massa asemassa olevia.

– Työnan­ta­jien pitää nyt kantaa eritystä vastuuta työoloista ja työeh­to­jen noudat­ta­mi­sesta, Vasama sanoo.

Sotaa pakoon lähte­neille on tarjottu Suomessa majoi­tus- ja muuta apua, mikä on posi­tii­vi­nen asia, kunhan apu ei ole ehdollista.

– Työsuhde on työsuhde ja autta­mi­nen on autta­mista. Ne täytyy pitää visusti eril­lään, Vasama sanoo.

Jos kuka tahansa havait­see epäasial­lista kohte­lua tai työsuh­teen ehto­jen polke­mista, kannat­taa asiasta kertoa eteen­päin. Ammat­ti­lii­tot ja työsuo­je­lu­vi­ran­omai­set vievät asiaa eteenpäin.

– Emme halua nähdä yhtään ukrai­na­laista työn­te­ki­jää hyväk­si­käy­tet­tynä Suomessa, Vasama sanoo.

Teol­li­suus­liitto auttaa muun muassa tarjoa­malla tietoa maata­lous­a­lan työeh­doista myös ukrai­naksi. Liiton verk­ko­si­vuilta löytyy myös ukrai­nan­kie­li­nen maaseu­tue­lin­kei­no­jen työeh­to­so­pi­mus.

Teol­li­suus­lii­ton hallin­noi­massa Hermes-hank­keessa kehi­te­tään puhe­lin­so­vel­lus, josta kausi­työn­te­ki­jät saavat tietoa muun muassa ukrainaksi.

PITKÄAIKAINEN ONGELMA

Halli­tus­neu­vos Olli Sorai­nen työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riöstä kertoo, että sodan alku­vai­heessa valtio­hal­lin­nossa keskus­te­lua käytiin lähinnä huol­to­var­muu­den näkö­kul­masta, eli pohdit­tiin kausi­työn­te­ki­jöi­den riittävyyttä.

– Nyt työ on laaje­ne­massa ja esiin on nouse­massa myös hyväk­si­käy­tön näkö­kulma, Sorai­nen kertoo.

Suun­nit­teilla on esimer­kiksi tiedo­tus­kam­panja, jolla saatai­siin aktii­vi­sesti kerrot­tua suoma­lai­sesta järjes­tel­mästä ja oloista yleensä. Lisäksi epäkoh­tien tunnis­ta­mi­seen pitää kohdis­taa resursseja.

Sorai­sen mukaan Suomeen saapuu ukrai­na­lai­sia, joilla ei vält­tä­mättä ole tark­kaa käsi­tystä, minne on päädytty. Rahaa vastaan toimi­vat kuljet­ta­jat saat­ta­vat tuoda ihmi­siä sata­maan paket­ti­au­ton rahtitilassa.

– On käyty huuto­kaup­paa Puolassa, kuka lähtee ja kuka jää, Sorai­nen kertoo.

Työpe­räi­nen hyväk­si­käyttö on ylei­nen ilmiö, johon Suomessa on herätty viiveellä. Pitkään ajatel­tiin, ettei ilmiö koske Suomea. Sorai­nen toteaa, että hyväk­si­käy­tön vastai­nen työ sai viimein vauh­tia nykyi­sen halli­tus­kau­den alussa, mutta 20 vuotta myöhässä.

– Kyseessä on pitkä­ai­kai­nen ongelma, joka muut­taa muoto­aan, kuten työpe­räi­nen hyväk­si­käyttö yleen­sä­kin. Pelissä on muita­kin konnia kuin ne työnan­ta­jat, jotka toimi­vat epäeet­ti­sesti, Sorai­nen sanoo.

Hän muis­tut­taa, että aina kun on kyse isojen ihmis­jouk­ko­jen liik­ku­mi­sesta yli rajo­jen, paikalla on myös niitä, jotka etsi­vät talou­del­lista hyötyä. Työnan­ta­jat Suomessa eivät näistä rahas­ta­jista vält­tä­mättä edes ole tietoisia.

Ukrai­na­lai­set voivat työs­ken­nellä Suomessa, kun ovat saaneet päätök­sen tila­päi­sestä suoje­lusta. Päätök­sen saami­nen kestää tällä hetkellä noin kuukau­den. Tila­päi­sen suoje­lun mahdol­li­suus otet­tiin käyt­töön maalis­kuun alkupuolella.

– Oikeus työn­te­koon tulee vasta, kun oles­ke­lu­lupa on myön­netty. Ukrai­nasta paen­neilla perheillä on kuiten­kin tarve saada toimeen­tu­loa heti, mikä altis­taa heidät myös hämä­rä­pe­räi­sille maksul­li­sille työtar­jouk­sille, Sorai­nen kertoo.

EHKÄISYKEINOJA TARVITAAN LISÄÄ

Suomen lakiin ei ole säädetty mini­mi­palk­kaa, joten työeh­to­so­pi­muk­sissa määri­tel­ty­jen palk­ko­jen alit­ta­mi­nen on hanka­laa määri­tellä rikol­li­seksi. Nykyi­sel­lään alipalk­kauk­sesta kiinni jäämi­nen johtaa vain maksa­matta jäänei­den palka­no­sien suorit­ta­mi­seen, jos niitä osataan hakea esimer­kiksi palk­ka­tur­van kautta.

Nykyi­sin työsuo­je­lu­vi­ran­omai­nen voi vain antaa työnan­ta­jalle toimin­taoh­jeen, jos tarkas­tuk­sella on havaittu mini­mi­pal­kan alitus.

Sorai­nen kertoi, että osana halli­tuk­sen työl­li­syys­pa­ket­tia on parhail­laan selvi­tet­tä­vänä se, että voisiko työsuo­je­lu­vi­ran­omai­nen alipalk­kaus­ti­lan­teissa sakon uhalla kehot­taa hoita­maan alipalk­kauk­sen kuntoon. Iso uhka­sakko voisi moti­voida nosta­maan palkat kohdilleen.

Toinen hyväk­si­käy­tön ehkäi­sy­keino voisi olla, että ulko­maa­lais­la­kiin kirjat­tai­siin työnan­ta­jille sank­tioi­den uhalla velvol­li­suus pitää huolta, ettei hämä­rä­pe­räi­siä työvoi­man välit­tä­jiä ole käytetty.

– Toden­nä­köi­sesti ongel­man ratkai­suun ei ole yhtä keinoa, vaan niitä pitää olla pakissa paljon, Sorai­nen sanoo.