Teke­mi­sen paikka! – on aika toteut­taa työtur­val­li­suu­den suunnitelmat

Jo tunnet­tu­jen altis­tei­den ja riskien rinnalle syntyy uusia riskejä ja kuor­mi­tus­te­ki­jöitä. Lain­sää­dän­nös­sä­kin on määri­telty, että työpai­kalla työtur­val­li­suutta on suun­ni­tel­mal­li­sesti seurat­tava ja kehitettävä.

Tämän vuoden työsuo­je­lun toimin­taoh­jelma olisi pitä­nyt tehdä viime vuoden puolella, mutta liian usein kuulee: ”Meillä ei ole budje­toitu rahaa paran­nuk­siin”. Toimin­taoh­jelma kannat­taa­kin tehdä samaan aikaan tai jo ennen budje­toin­tia. Parhaim­mil­laan suun­ni­telma toimii kalen­te­rina paran­nus­ten toteuttamiselle.

Muutok­set työpai­kalla voi todeta tarkim­min työn vaaro­jen selvi­tyk­sellä ja arvioin­nilla. Velvol­li­suus tähän tulee työtur­val­li­suus­laista ja sen pykä­lästä 10. Katta­vasti ja sään­nöl­li­sesti tehtyä selvi­tystä täyden­tää työter­veys­huol­lon työpaik­ka­sel­vi­tys. Siihen velvoit­taa valtio­neu­vos­ton asetus hyvän työter­veys­huol­to­käy­tän­nön peri­aat­teista, työter­veys­huol­lon sisäl­löstä sekä ammat­ti­hen­ki­löi­den ja asian­tun­ti­joi­den koulu­tuk­sesta (708/​2013). Tästä selvi­tyk­sestä löyty­vät muiden muassa altis­teet, työn fyysi­nen ja psyko­so­si­aa­li­nen kuor­mit­ta­vuus, työjär­jes­te­lyt, tapa­turma- ja väki­val­ta­vaara ja ensiapuvalmius.

Muutok­set työpai­kalla voi todeta tarkim­min työn vaaro­jen selvi­tyk­sellä ja arvioinnilla.

Nämä selvi­tyk­set anta­vat jo hyvät työka­lut kehi­tys­koh­tei­den ja paran­nus­ten huolel­li­seen suun­nit­te­luun toimia­lan tekni­nen kehi­tys huomioiden.

Tässä on mainittu vain kaksi lain­sää­dän­nöstä tule­vaa työka­lua. Turval­li­suu­den kehit­tä­mi­seen löytyy paljon työka­luja muual­ta­kin. Kannat­taa tutus­tua vaik­kapa www.tyokaari.fi ‑sivus­toon. Siellä on ohjeis­tusta työtur­val­li­suus­toi­min­taan ja johtamiseen.

Tärkeintä on kuiten­kin yhteis­työ, jolla taataan parhaat tulok­set niin työpai­kan kehit­tä­mi­sessä kuin tuottavuudessa.

Korkea­laa­tui­nen työtur­val­li­suus­työ ja siihen panos­ta­mien takaa­vat sen, että Suomi on tule­vai­suu­des­sa­kin maail­man kilpai­lu­ky­kyi­sin maa valmis­taa laaduk­kaita tuot­teita. On teke­mi­sen paikka, suun­ni­tel­mat toteutukseen!

JUHA SUTINEN

Muut­tuiko mikään sosiaalimääräyksissä?

Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut painot­tui­vat tällä kertaa palkan­ko­ro­tus­ten tasoon ja sopi­mus­kau­den pituu­teen, toteaa työym­pä­ris­tö­pääl­likkö Vesa Kota­viita tähän asti solmi­tuista työehtosopimuksista.

Elokuussa voimaan astu­van perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen palkal­li­sista lisä­va­paista ei saatu vielä sovit­tua. Kota­viita kutsuu tämän­ker­tai­sia neuvot­te­luja ”haas­ta­viksi” kaikissa sopi­mus­pöy­dissä. Kemian puolella autoa­lan kaupan ja korjaa­mo­toi­min­nan työeh­to­so­pi­muk­seen neuvo­tel­tiin tosin se paran­nus, että perhe­pii­rissä sattu­van äkil­li­sen, vaka­van sairas­tu­mi­sen tai kuole­man johdosta tila­päi­nen pois­saolo on palkal­lista 1–4 päivän kalen­te­ri­jak­son ajan.

– Neljä tuntia kuukau­dessa on työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun työstä vapau­tuk­sen ehdo­ton minimi, muis­tut­taa Kota­viita valtuu­te­tun toimin­ta­oi­keuk­sista ja ajankäytöstä.

Työeh­to­so­pi­muk­sesta kannat­taa sen jälkeen vielä tarkis­taa, mitä oman työeh­to­so­pi­muk­sen toimia­la­koh­tai­set kertoi­met tai pykä­lät sano­vat vapau­tuk­sesta. Tässä on huomioi­tava myös työtur­val­li­suus- ja työter­veys­ris­kit, työn luonne ja alueel­li­nen laajuus.

Kota­viiva alle­vii­vaa, että lain mukaan työnan­ta­jalla on velvol­li­suus arvioida ja mahdol­lis­taa uudelle työsuo­je­lu­val­tuu­te­tulle perus­kou­lu­tus tärke­ään tehtäväänsä.

– Me katsomme, että perus­kou­lu­tus tarkoit­taa työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun viiden päivän perus­kurs­sia ja kahden viikon jatko­kurs­sia liiton Murikka-opis­tossa. Kurs­seilla pääsee myös tutus­tu­maan koko liiton toimin­taan. Ja verkostoitumaan.

Muri­kan monista kurs­seista saa jatko-opis­ke­luja hyödyt­tä­viä opin­to­pis­teitä, joita muut kurs­sin­jär­jes­tä­jät eivät tarjoa.