Tekemisen paikka! – on aika toteuttaa työturvallisuuden suunnitelmat

Jo tunnettujen altisteiden ja riskien rinnalle syntyy uusia riskejä ja kuormitustekijöitä. Lainsäädännössäkin on määritelty, että työpaikalla työturvallisuutta on suunnitelmallisesti seurattava ja kehitettävä.

Tämän vuoden työsuojelun toimintaohjelma olisi pitänyt tehdä viime vuoden puolella, mutta liian usein kuulee: ”Meillä ei ole budjetoitu rahaa parannuksiin”. Toimintaohjelma kannattaakin tehdä samaan aikaan tai jo ennen budjetointia. Parhaimmillaan suunnitelma toimii kalenterina parannusten toteuttamiselle.

Muutokset työpaikalla voi todeta tarkimmin työn vaarojen selvityksellä ja arvioinnilla. Velvollisuus tähän tulee työturvallisuuslaista ja sen pykälästä 10. Kattavasti ja säännöllisesti tehtyä selvitystä täydentää työterveyshuollon työpaikkaselvitys. Siihen velvoittaa valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013). Tästä selvityksestä löytyvät muiden muassa altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaara ja ensiapuvalmius.

Muutokset työpaikalla voi todeta tarkimmin työn vaarojen selvityksellä ja arvioinnilla.

Nämä selvitykset antavat jo hyvät työkalut kehityskohteiden ja parannusten huolelliseen suunnitteluun toimialan tekninen kehitys huomioiden.

Tässä on mainittu vain kaksi lainsäädännöstä tulevaa työkalua. Turvallisuuden kehittämiseen löytyy paljon työkaluja muualtakin. Kannattaa tutustua vaikkapa www.tyokaari.fi -sivustoon. Siellä on ohjeistusta työturvallisuustoimintaan ja johtamiseen.

Tärkeintä on kuitenkin yhteistyö, jolla taataan parhaat tulokset niin työpaikan kehittämisessä kuin tuottavuudessa.

Korkealaatuinen työturvallisuustyö ja siihen panostamien takaavat sen, että Suomi on tulevaisuudessakin maailman kilpailukykyisin maa valmistaa laadukkaita tuotteita. On tekemisen paikka, suunnitelmat toteutukseen!

JUHA SUTINEN

Muuttuiko mikään sosiaalimääräyksissä?

Työehtosopimusneuvottelut painottuivat tällä kertaa palkankorotusten tasoon ja sopimuskauden pituuteen, toteaa työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita tähän asti solmituista työehtosopimuksista.

Elokuussa voimaan astuvan perhevapaauudistuksen palkallisista lisävapaista ei saatu vielä sovittua. Kotaviita kutsuu tämänkertaisia neuvotteluja ”haastaviksi” kaikissa sopimuspöydissä. Kemian puolella autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimukseen neuvoteltiin tosin se parannus, että perhepiirissä sattuvan äkillisen, vakavan sairastumisen tai kuoleman johdosta tilapäinen poissaolo on palkallista 1–4 päivän kalenterijakson ajan.

– Neljä tuntia kuukaudessa on työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen ehdoton minimi, muistuttaa Kotaviita valtuutetun toimintaoikeuksista ja ajankäytöstä.

Työehtosopimuksesta kannattaa sen jälkeen vielä tarkistaa, mitä oman työehtosopimuksen toimialakohtaiset kertoimet tai pykälät sanovat vapautuksesta. Tässä on huomioitava myös työturvallisuus- ja työterveysriskit, työn luonne ja alueellinen laajuus.

Kotaviiva alleviivaa, että lain mukaan työnantajalla on velvollisuus arvioida ja mahdollistaa uudelle työsuojeluvaltuutetulle peruskoulutus tärkeään tehtäväänsä.

– Me katsomme, että peruskoulutus tarkoittaa työsuojeluvaltuutetun viiden päivän peruskurssia ja kahden viikon jatkokurssia liiton Murikka-opistossa. Kursseilla pääsee myös tutustumaan koko liiton toimintaan. Ja verkostoitumaan.

Murikan monista kursseista saa jatko-opiskeluja hyödyttäviä opintopisteitä, joita muut kurssinjärjestäjät eivät tarjoa.