Turja Lehtonen: Työvoiman liikkuvuus keskusteluttaa

Ulkomainen työvoima on yksi työmarkkinakeskustelujen kestoaihe. Työvoima on aina liikkunut ja tulee liikkumaan paitsi rajojen sisällä myös niiden yli. Erityisesti elinkeinoelämä pitää yllä jatkuvaa vaatimustaan työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Siihen liittyvää työntekijän oleskelulupajärjestelmää moititaan hankalaksi ja esteeksi työperäiselle maahanmuutolle Suomeen.

Työ- ja elinkeinoministeriö teetti selvityksen, jossa todettiin, että itse asiassa työlupien käsittelyaika on lyhyydessään eurooppalaisittain kärkitasoa. Erityisosaaja pääsee Suomeen helposti töihin, kunhan hänellä on täällä työpaikka. Myös tarveharkinta on meillä todellisuudessa varsin suppeaa. Lupahakemuksia ei juurikaan hylätä, ja saatavuusharkinta ei yleensä ole syy lupien hylkäämiseen. Syyt hylkäyksiin liittyvät useimmiten työnantajan edellytyksiin toimia työnantajana tai puutteisiin työehdoissa.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on jo nykyisen hallituksen ohjelmassa selvästi ilmastu tavoite. Mittarina tavoitteen onnistumisessa käytetään myönnettyjen työlupien määrää. Vuonna 2020 työnteon perusteella haettavia ensimmäisiä lupia myönnettiin noin 4 500 ja vuonna 2021 noin 5 800. Vertailun vuoksi vuonna 2018 niitä myönnettiin noin 3 400. Ilman koronapandemiaa määrät olisivat suurella todennäköisyydellä olleet korkeampia viimeisten kahden vuoden aikana.

Ay-liike ei vastusta ulkomaista työvoimaa, vaan haluaa toimia myös heidän edunvalvojanaan.

Keskustelussa unohtuu helposti, että jo tällä hetkellä meillä työskentelee runsaasti ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä useilla eri aloilla, kuten rakennus-, palvelu- ja maatalousaloilla sekä telakkateollisuudessa. Työnteon perusteella haettavien jatkolupien määrä on kasvussa. Maatalouden kausityöhön myönnetään vuosittain reilusti yli 10 000 lupaa.

Se, mihin pitää puuttua entistä kovemmin ottein, on ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö. Saamme jatkuvasti kuulla erittäin räikeitä esimerkkejä siitä, milloin miltäkin alalta. On häpeä, että Suomen kaltaisessa itseään länsimaisena sivistysvaltiona pitämässä valtiossa tapahtuu ihmiskauppaa tai siihen viittaava toimintaa.

Työnantajilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa siihen, että Suomeen saadaan kaikille reilut työmarkkinat. Heillä on myös työkalut siihen. Valitettavan vähän siltä suunnalta kuuluu tuomitsevia puheita silloin, kun kuulemme suorastaan rikollisesta toiminnasta ulkomaisen työvoiman suhteen. Yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa työnantajat voivat halutessaan olla luomassa oikeudenmukaisia työmarkkinoita. Ay-liike ei vastusta ulkomaista työvoimaa, vaan haluaa toimia myös heidän edunvalvojanaan. Usean kerroksen työmarkkinoiden luominen ei kuulu työkaluvalikoimaamme nyt eikä jatkossa.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja.