Juha Vasara: Parasta ovat motivoi­tu­neet opiskelijat

JUHA VASARA

Murikka-opiston rehtori, koulu­tuk­sel­taan tekniikan tohtori ja diplomi-insinööri. Työsken­nellyt aiemmin muun muassa Murikan työsuo­je­luai­neiden opetta­jana sekä turval­li­suus­tek­niikan opetta­jana ja yritys­hank­keiden toteut­ta­jana Tampe­reen teknil­li­sellä yliopistolla.

Opiske­lijat tulevat rehtori Juha Vasaran havain­tojen mukaan työelämän kansan­opisto Murik­kaan motivoi­tu­neina oppimaan, omaksu­maan ja löytä­mään asioita.

– Ihmisillä on halu löytää kytkös omaan työhön, tehtä­vään ja työpaik­kaan. Ei olla vain itseä kehit­tä­mässä, vaan myös omaa työpaikkaa ja asioita muiden työnte­ki­jöiden puolesta.

– Sama motivaatio näkyy henki­lö­kun­nassa, että halutaan antaa opiske­li­joille kokemuksia oppimisen ilosta, eväitä parantaa asioita omalla työpai­kalla ja osaamista hakeutua itsenäi­sesti uuden tiedon pariin. Murikka on upea paikka Helsingin koulu­tus­piste mukaan lukien, Vasara arvioi.

NÄKÖALA LAAJENTUNUT

Vasara on toiminut Murikan rehto­rina viime elokuun alusta alkaen. Sitä ennen hän työsken­teli työsuo­je­luai­neiden opetta­jana. Näkemys Murikasta laajentui tehtävän vaihduttua.

– Rehtorin tehtävä on antanut monipuo­li­semman kuvan ja ehyen käsityksen siitä, mitkä asiat vaikut­tavat mihinkin ja mitä taustalla pitää tehdä, että opisto saadaan toimi­maan. Opettajan tehtävä on rajatumpi, mutta siinä pääsee lähemmäs työpaik­kojen arkea. Kuulee mitä työpai­koilla tapahtuu ja minkä­lai­sista asioista keskus­tel­laan, mistä rehto­rina on vähän etäämmällä.

– Erilaisten asioiden, tehtä­vien haltuun ottaminen ja uusien kysymysten parissa työsken­te­le­minen on ollut mielen­kiin­toista. Vielä en tiedä kaikkea, mitä pitäisi, mutta opettelen koko ajan.

Vasara aloitti rehto­rina korona­pan­de­mian keskellä.

– Viime syksynä tilanne näytti jo parem­malta ja pystyimme jatka­maan melko normaalia toimintaa. Nyt tilanne on jälleen vaikeampi ja seuraamme aktii­vi­sesti valta­kun­nal­lisia sekä alueel­lisia ohjeis­tuksia ja määräyksiä. Sopeu­dumme ja järjes­tämme toimin­tamme aina tilan­teen mukaisesti.

OPINTOPISTEET REKISTERIIN

Vapaan sivis­tys­työn opinnoista on viime elokuun alusta lähtien ollut mahdol­lista saada opinto­pis­teitä ja suori­tus­mer­kintä Opetus­hal­li­tuksen Koski-tieto­va­ran­toon. Murikassa tämä mahdol­li­suus otettiin tämän vuoden alusta käyttöön valikoi­duilla kursseilla.

– Se on muutos, mitä kohti olemme toimintaa laajen­taen menossa, mutta vapaa­eh­toi­suutta noudat­taen. Opiske­lijat voivat itse päättää halua­vatko suori­tuk­ses­taan arviointia vai eivät. Kukaan muu, esimer­kiksi työnan­taja, ei tätä päätöstä voi heidän puoles­taan tehdä.

Vasaran arvion mukaan uusi järjes­telmä helpottaa opinto­suo­ri­tusten osoit­ta­mista ja hyväksi lukemista verrat­tuna aikai­sem­paan käytäntöön.

– Murikan kursseja on aikai­sem­minkin voinut lukea hyväksi osana muita opintoja. Nyt mahdol­li­suus tulee selkeäm­mäksi. Teemme muiden oppilai­tosten kanssa yhteis­työtä, että polku tulisi entistä helpom­maksi. Opiske­li­joiden ei tarvitse nähdä yhtä paljon vaivaa perus­tel­lak­seen, miksi Murikan kurssit täyttävät jonkun toisen koulu­tuksen tarjoajan tietyt oppisisällöt.

Iso kokonai­suus on, että jäsenet koulut­tau­tuvat ja sitou­tuvat liiton toimintaan.

– Toisaalta työnha­ku­ti­lan­teessa voi konkreet­ti­sesti osoittaa kurssien laajuuden ja mitä asioita kurssin suori­tettua osaa.

– Emme vielä tiedä minkä­lainen kiinnostus tähän herää. Sen kuitenkin tiedämme, että numeroar­vioita emme käytä, vaan kurssin suorit­ta­mi­sesta annetaan hyväk­sytty-merkintä Koski-tieto­kan­taan. Opiske­lijat voivat seurata suori­tuk­siaan Omaopintopolku.fi-palve­lussa.

KOULUTUS HYÖDYTTÄÄ MYÖS TYÖNANTAJAA

Vasaran mukaan Murikan koulutus vahvistaa opiske­li­joiden työelä­mä­tai­toja, vahvuuksia, kykyä oppia ja kehittyä, taitoa löytää tietoa sekä pärjää­mistä työ- ja muussa elämässä.

– On myös työnan­tajan etu, että työnte­kijät ovat osaavia ja koulu­tet­tuja ja että asiat toimivat ja hoituvat työpai­kalla. Vaikka työpai­kalla toimii erikseen työnan­tajan ja työntekijän edustaja, on esimer­kiksi työsuo­je­lussa helppo nähdä, että asia on yhteinen.

– Sama pätee myös paikal­li­seen sopimi­seen ja neuvot­te­le­mi­seen. On hankala neuvo­tella, jos työeh­to­so­pi­muksia, lakeja ja muuta sääntelyä ei tunneta. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka ottavat kaiken tiedon itsenäi­sesti haltuun. Niinpä koulutus on tässäkin edellytys sille, että asiat saadaan työpai­koilla toimimaan.

Samalla Vasara painottaa, että koulu­tus­toi­minnan järjes­tä­minen on Teolli­suus­liiton kaltai­selle edunval­von­taor­ga­ni­saa­tiolle menestystekijä.

– Liitto on yhtä kuin jäsenet ja luotta­mus­hen­kilöt. Ennakoivan edunval­vonnan ja työelämän kehit­tä­minen tapahtuu liiton jäsenten kautta. Iso kokonai­suus on, että jäsenet koulut­tau­tuvat ja sitou­tuvat liiton toimintaan.

JOKAISELLA ON OPITTAVAA JA ANNETTAVAA

Murikassa on matala kynnys tulla koulutukseen.

– Kannus­tamme liiton kaikkia jäseniä tulemaan kursseille. Murikassa on helppo ja mukava olla. Opiskelu on opiske­li­ja­läh­töistä. Luomme uskoa siihen, että täällä voi vahvistaa taito­jaan ja osaamistaan.

Samalla on mahdol­lista rakentaa verkos­toja ja ystävyyssuhteita.

– Paljonhan täällä opitaan myös toinen toiselta. Jokai­sella on sellaista tietoa ja osaamista, josta on muille jaettavaa. Asioita ja käytän­töjä, joista muut voivat oppia. Yhtei­söl­li­syys näkyy myös siten, että opiske­lijat ovat yhteyk­sissä ja auttavat toinen toistaan kurssien jälkeenkin.

Murikan koulu­tuksen kehit­tä­misen yksi keskeinen lähtö­kohta on jäsenten toiveiden täyttäminen.

– Mitä puuttuu ja mitä tarvit­tai­siin lisää? Siitä kannattaa olla meihin yhtey­dessä, niin viedään asioita eteen­päin ja kehite­tään toimintaa yhdessä, rehtori Juha Vasara sanoo.