Riku Aalto: Alue­vaa­leilla on väliä

”Julki­sen keskus­te­lun perus­teella voisi saada kuvan siitä, ettei­vät tule­vat alue­vaa­lit olisi tärkeät. Näin ei kuiten­kaan ole. Jokai­sen suoma­lai­sen arkea kosket­ta­vat kysy­myk­set siitä, millä tavalla terveys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lut on järjes­tetty omassa asuin­kun­nassa ja kuinka palo- ja pelas­tus­toimi on hoidettu.

Sillä, miten maini­tut palve­lut on järjes­tetty, on väliä paitsi ihmis­ten arjen, niin myös töiden kannalta. Sormen jäädessä sirk­ke­liin on tärkeää, että ambu­lanssi saapuu riva­kasti paikalle, ja jos tehdas­hal­lissa syttyy tuli­palo, on toivot­ta­vaa, että paloauto saapuu paikalle mieluum­min ennem­min kuin myöhemmin.

Vali­tet­ta­vasti puhe alue­vaa­leista, kuten koko sote-uudis­tuk­sesta, on pyöri­nyt liikaa hallin­non taso­jen ja raken­tei­den ympä­rillä. Kyse on kuiten­kin siitä, millä tavalla meille kaikille tärkeät hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan keskei­set palve­lut toteu­te­taan. Alue­vaa­leilla on väliä, paljon. Joten käytä ääntäsi”, sanoo Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Kyse on siitä, millä tavalla meille kaikille tärkeät hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan keskei­set palve­lut toteutetaan.

Mistä alue­vaa­leissa äänestetään?

Alue­vaa­lit ovat vuosi­kausia vään­ne­tyn sote-uudis­tuk­sen kruunu. Vaalit todis­ta­vat, että viimein sote-uudis­tus tulee. Vaaleissa kansa­lai­set pääse­vät valit­se­maan, ketkä päät­tä­vät siitä, miten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut sekä pelas­tus­toimi käytän­nössä hoide­taan omalla kotiseudulla.

– Uudet alue­val­tuu­te­tut ovat paljon varti­joina. Olemme nyt ihan uuden edessä ja ilmassa on paljon kysy­mys­merk­kejä. Miten sote kulla­kin alueella toteu­te­taan? Tätä mietin­tää ei samassa mitassa tehdä tois­ta­mi­seen. Tästä syystä on erityi­sen tärkeää, että alue­val­tuus­toi­hin saadaan nyt hyviä valtuu­tet­tuja, SAK:n asian­tun­ti­ja­lää­käri Riitta Työlä­järvi sanoo.

Alue­vaa­leissa vali­taan jäse­net 21 hyvin­voin­tia­lu­een alue­val­tuus­toi­hin seuraa­vaksi neli­vuo­tis­kau­deksi. Helsin­gissä vaaleja ei järjestetä.

Alue­val­tuus­tot ovat hyvin­voin­tia­luei­den ylin päät­tävä elin samaan tapaan kuin kunnan­val­tuus­tot ovat ylim­piä päät­tä­viä elimiä kunnissa. Valtuus­to­jen työ painot­tuu alussa suun­nit­te­luun. Valtuusto vetää hyvin­voin­tia­lu­een toimin­nan ja palve­lui­den järjes­tä­mi­sen suuria linjoja.

MIKSI KANNATTAA VAIKUTTAA?

SAK:n järjes­tö­pääl­li­kön Eija Harju­lan mukaan alue­vaa­leissa on nyt tuhan­nen taalan paikka vaikut­taa siihen, miten veroeu­rot käyte­tään ja liik­keen­luo­vu­tus hoide­taan. Vaikut­taa voi äänes­tä­mällä tai mene­mällä vielä mukaan hyvänä pitä­mänsä ehdok­kaan tukiryhmään.

– Sote-uudis­tus ei ole mitään raket­ti­tie­dettä, vaikka se mutkik­kaalta kuulos­taa­kin. Pohjim­mil­taan kyse on arki­sista palve­luista, joista eten­kin SAK:laisilla aloilla työs­ken­te­le­villä on kokemusta.

– Mitä tarkoit­taa, jos hammas­hoi­toon on pitkät jonot tai jos terveys­a­sema siir­tyy kauem­mas? Melko harvalla SAK:laisella palkan­saa­jalla on mahdol­li­suutta käyt­tää yksi­tyi­sen sekto­rin palve­luita, joten toimi­vat, laaduk­kaat ja helposti saavu­tet­ta­vat julki­set palve­lut ovat ihmi­sille todella tärkeitä, Harjula huomauttaa.

Sote-uudis­tus ei ole mitään raket­ti­tie­dettä, vaikka se mutkik­kaalta kuulostaakin.

Sote-uudis­tus on Suomen histo­rian suurin liik­keen­luo­vu­tus, kun lähes 200 000 sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon sekä pelas­tus­toi­men ammat­ti­laista saa uuden työnantajan.

Samalla, kun sote-palve­lut ja pelas­tus­toimi siir­ty­vät kunnilta hyvin­voin­tia­lueille, siir­tyy työn­te­ki­jöi­den ohella myös paljon rahaa. Viime vuonna sote-palve­lui­den ja pelas­tus­toi­men budjetti oli noin 20 miljar­dia euroa, eli noin 3 600 euroa jokaista suoma­laista kohti.

Harjula tähden­tää, että alue­val­tuus­toi­hin tarvi­taan myös teki­jöi­den ääntä – sosi­aali- ja tervey­sa­lan sekä pelas­tus­toi­men ammat­ti­lais­ten asiantuntemusta.

– Ymmär­rän kyllä, että ihmi­sillä voi olla vaali­vä­sy­mystä. Näis­sä­kin vaaleissa pätee kuiten­kin se, että vain äänes­tä­mällä ja osal­lis­tu­malla voi vaikut­taa, Harjula tähdentää.

MIKÄ MUUTTUU?

Mikä sitten muut­tuu vuoden 2023 alussa, kun hyvin­voin­tia­lu­eet aloit­ta­vat toimintansa?

– Ei vält­tä­mättä heti kovin­kaan paljon. Esimer­kiksi terveys­a­se­mien määrä ja sijainti voivat muut­tua, ja sähköi­siä palve­luita saat­taa olla nykyistä enem­män käytössä. Samoin henki­lös­tön liik­ku­vuus saat­taa lisään­tyä, Työlä­järvi arvioi.

Hän toivoo, että sote-uudis­tusta alueilla tehtäessä pohdit­tai­siin uuden­lai­sia työn teke­mi­sen ja palve­lui­den toteut­ta­mi­sen tapoja. Esimer­kiksi palve­lui­den liik­ku­vuutta ja etäyh­teyk­sien käyt­töä voitai­siin lisätä.

– Toivon mukaan eri ammat­ti­lais­ten vahvuuk­sia hyödyn­ne­tään vastai­suu­dessa nykyistä parem­min. Nyt puhe on aika lääkä­ri­kes­keistä. Kysy­tään, miten nopeasti pääsee lääkä­rin vastaa­no­tolle, vaikka joku toinen ammat­ti­lai­nen voisi hoitaa homman yhtä hyvin, Työlä­järvi visioi.

Siir­ty­mä­vai­heessa vakaan ja turval­li­sen ilma­pii­rin luomi­nen on tärkeää. Henki­lös­tön pitää päästä mukaan miet­ti­mään palve­lui­den toteuttamista.

Henki­lös­tön kannalta uudis­tuk­sessa on mahdol­li­suu­det sekä entistä parem­paan että entistä huonompaan.

– Muutos­vaihe on jo itses­sään kuor­mit­tava. Siir­ty­mä­vai­heessa vakaan ja turval­li­sen ilma­pii­rin luomi­nen on tärkeää. Henki­lös­tön pitää päästä mukaan miet­ti­mään palve­lui­den toteut­ta­mista. Monelle työnan­ta­jan vaih­tu­mi­nen voi tietää myös entistä pidem­pää työmat­kaa. Toisaalta uudis­tus voi myös mahdol­lis­taa amma­til­li­sen kehit­ty­mi­sen ja parem­mat jatko­kou­lu­tus­mah­dol­li­suu­det, Työlä­järvi pohtii.

MIKSI UUSI SOTE TEHDÄÄN?

Sote-uudis­tusta on puuhattu vuosi­kausia. Uudis­tuk­sen teke­mi­nen on ollut vaikeaa, sillä poliit­ti­set puolu­eet ovat olleet erimie­li­siä siitä, miten se pitäisi käytän­nössä toteut­taa. Samaan aikaan kaikki tuntu­vat kuiten­kin olevan yksi­mie­li­siä siitä, että uudis­tus tarvitaan.

– Uudis­tus tehdään, koska kunnilla on liian kapeat hartiat näin vaati­vien ja kallii­den palve­lui­den järjes­tä­mi­seen. Tarvit­semme isom­pia ja vahvem­pia alueita. Tavoit­teena on, että kaikille suoma­lai­sille on tarjolla laaduk­kaat ja oikea-aikai­set, yhden­ver­tai­set perus­pal­ve­lut. Nyt vaih­telu on ollut suurta kunnasta toiseen, Työlä­järvi selittää.

Uudis­tuk­selle on myös talou­del­li­set perus­teet. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon kustan­nuk­sissa on suuria nousu­pai­neita, kun väestö ikään­tyy ja hoidot kallis­tu­vat. Palve­luja järkeis­tä­mällä on tarkoi­tus hillitä kustan­nus­ten nousua.