Ajassa
Tarja Mäenpää ja Hanna Salminen: ”Rohkeasti ensimmäistä ammattia opiskelemaan!”
”Jos ei tiedä, mikä ala kiinnostaa, kannattaa mennä lukioon. Mutta jos ei pääse sinne, niin amiksessa esimerkiksi merkonomi on sellainen yleispätevä ala”, ohjeistaa eräs Salpauksen opiskelija tämän kevään yhteishakuun osallistuvia ysiluokkalaisia. Onko todella niin, että ammatilliseen koulutukseen hakevalla 15–16-vuotiaalla nuorella on oltava kirkas visio omasta työtulevaisuudestaan – muut menkööt lukioon miettimään?
Suomessa on tällä hetkellä tarjolla 42 eri ammatillista perustutkintoa, joista voi valmistua yhteensä 121:llä eri tutkintonimikkeellä. Miten sen itselle sopivan ensimmäisen ammatin voi näiden joukosta löytää?
Nuorten alavalintaan vaikuttavat usein voimakkaasti omat vanhemmat, kaverit ja muu lähipiiri. Nuori saattaa saada aika painokkaita neuvoja ja kommentteja omiin suunnitelmiinsa, mutta neuvojien omat tiedot ja käsitykset eri ammattialoista saattavat olla vaillinaisia tai vanhentuneita. Omaa suuntaa kannattaakin etsiä esimerkiksi TET-jaksoilla ja vierailemalla oppilaitoksissa tai alan työpaikoilla. Monet oppilaitokset järjestävät nykyisin myös virtuaalisia koulutusmessuja ja muita tutustumismahdollisuuksia. Oppilaitosten opinto-ohjaajat tarjoavat asiantuntevaa tukea valintoihin sekä tietoa ammateista, työtehtävistä ja alojen työvoimatilanteista. Ja jos suunta ei näilläkään konsteilla kirkastu, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus eli TUVA antaa nuorelle vuoden lisäaikaa valinnan tekemiseen.
Tarvitsemme erilaisia, joustavia ja nopeita väyliä työelämään ja jatko-opintoihin.
Ensimmäisen koulutuspaikan valinta ei todellakaan ole viimeinen, loppuiän työuraa määrittävä päätös. Ammatilliset perustutkinnot ovat nykyisin joustavia ja niistä aukeaa monenlaisia uramahdollisuuksia. Koulutusalan valinta on vasta ensimmäinen päätös. Pakollisten tutkinnon osien jälkeen opiskelijat voivat rakentaa itselleen sellaisen opiskelupolun, joka vie kohti omia tavoitteita. Ehkä oma unelmatyö aukeaisikin nappaamalla osaamista myös jostain toisesta tutkinnosta? Vai lähtisikö kohti korkeakouluopintoja sisällyttämällä tutkintoon avoimia ammattikorkeakouluopintoja tai suorittamalla yhdistelmätutkinnon ammatillisen perustutkinnon rinnalla? Tai hankkisiko vahvan ammattitaidon opiskelemalla oppisopimuksella?
Ensimmäinen laajennetun oppivelvollisuuden ikäluokka on tänä syksynä aloittanut maksuttomat toisen asteen opinnot. Kun nuoren ei alaa valitessaan enää tarvitse pohtia opiskelussa tarvittavien välineiden ja varusteiden hintaa, alan voi valita rohkeasti oman kiinnostuksensa mukaan. Tämä on upea mahdollisuus.
Suomen nuorison kutistuville ikäluokille on paljon kysyntää. Heitä tavoitellaan työvoimaksi yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta tärkeille aloille. Toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuonna 2030 yli puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Me tarvitsemme useita erilaisia, joustavia ja nopeita väyliä työelämään ja jatko-opintoihin. Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa niitä, niin nuorille kuin aikuisillekin. Rohkeasti ammattia opiskelemaan!
Kirjoittajat ovat opinto-ohjaajia, jotka työskentelevät Koulutuskeskus Salpauksen Ohjauspiste Suunnassa. He ohjaavat työkseen ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia.
