Mikko Hakka­rainen: Ymmärrettävästi

Pyrkimys yhtei­sym­mär­ryk­seen on jalo tavoite, johon ei kommu­ni­koin­nissa kuiten­kaan aina päädytä, vaikka asioista ei sinänsä oltai­si­kaan eri mieltä. Syyt epäon­nis­tu­mi­seen voivat olla monen­laisia, mutta usein on kyse siitä, että perus­kä­sit­teet tarkoit­tavat yhdelle yhtä ja toiselle toista. Silloin saattaa päätyä puhumaan aidan sijaan seipäästä näkemättä metsää puilta ja hyväk­syntä voi vääntyä oudok­sunnan kautta paheksunnaksi.

Profes­sori Osmo A. Wiion mukaan ”viestintä yleensä epäon­nistuu, paitsi sattu­malta”. Vaikkei tätä hirte­histä ”lakia” sellai­se­naan allekir­joit­tai­si­kaan, on järkevää olla tietoinen mahdol­li­sista suden­kuo­pista, joita viestin peril­le­menon tiellä voi piillä.

Jo lähipii­rinkin kesken voi vastaan tulla tilan­teita, joissa joillekin termeille on aivan eri merki­tykset esimer­kiksi eri ikäluo­kissa. Mummolle kasari on keittoastia ja UKK hiihtävä valtion­pää­mies; nuoriso taas olettanee, että puhutaan oudon musiikin tai oudom­pien olkatop­pauk­sien esihis­to­rial­li­sesta aikakau­desta sekä FAQ-palstasta. Pohjois­mai­sissa piireissä taas voi syntyä mielen­kiin­toisia tilan­teita ruotsa­laisten ja norja­laisten kesken, kun molemmat sanovat anled­ning, mutta toiselle se tarkoittaa syytä ja toiselle tilaisuutta.

Kansain­vä­li­sissä ympyröissä saadaankin kulttuu­rie­roista mukavasti lisää erhepo­ten­ti­aalia keskelle kielten kaval­kadia. Suoma­laista suora­sa­nai­suutta voidaan jossain pitää suoras­taan tylynä ja moukka­mai­sena, vaikka itsel­lemme kyse on rehel­li­sestä esitys­ta­vasta, jossa ikävis­täkin asioista on voitava puhua sen kummemmin parfy­moi­matta. Meitä taas saattavat joskus tilan­teesta riippuen turhauttaa tai huvittaa ajoit­tain vastaan­tu­levat vuolas­sa­naiset verbaa­li­maa­lailut, joissa varsi­nainen asia on piilo­tettu syvälle rivien väliin, koska niin se on puhujan mielestä luonte­vinta ja korrek­teinta esittää.

On järkevää olla tietoinen mahdol­li­sista suden­kuo­pista, joita viestin peril­le­menon tiellä voi piillä.

Oma lukunsa ovat ne maail­man­kolkat, joissa on kulttuu­ri­sesti mahdo­tonta sanoa ei, vaikka se olisikin ainoa oikea vastaus. Tässä asiassa katseet kohdis­tuvat etenkin Aasiaan, mutta olenpa itsekin (ennen gps-aikaa) Keski-Euroo­passa päätynyt tilan­tee­seen, jossa tallus­tamme toista tuntia seuraten ”opasta”, joka ei vaan saa sanottua, ettei osaa perille kohtee­seemme. On mahdol­lista, että suoma­laista suora­sa­nai­suutta esiintyi asian­tilan selvittyä. On myös mahdol­lista, että tämä ei sillä kertaa edistänyt yhteisymmärrystä.

Kaikilla aloilla on myös omat erityi­sil­mai­sunsa, jotka saattavat olla aihepii­reihin vihkiy­ty­mät­tö­mille silkkaa hälyääntä ja hepreaa. Helpot­taak­semme sitä, että muutkin kuin päätoi­mi­sesti kansain­vä­listen asioiden parissa toimivat tahot pääsi­sivät jyvälle ”koodi­kie­les­tämme”, olemme koonneet liiton sivuille listaa oleel­li­sim­mista ay-kv-termi­no­lo­gian käsit­teistä ja lyhen­teistä. Kv-ay-jargonin alkeisiin pääsee käsiksi osoit­teessa www.teollisuusliitto.fi/kansainvalisen-toiminnan-termeja. Luetteloa täyden­ne­tään säännöl­lisen epäsään­nöl­li­sesti, samaan tapaan kuin maail­makin muotoutuu.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton kansain­vä­linen asiantuntija

Lukuvink­kinä aiheesta kiinnos­tu­neille esim. Erin Meyers: The Culture Map – Decoding how people think, lead and get things done across cultures