Ilkka Kaukoranta: ”Alakohtaiset työehtosopimukset tukevat tuottavuutta”

TEKSTI ILKKA KAUKORANTA

Alakohtainen työehtosopimus mitoitetaan aina koko toimialan tilanteen mukaan.  Yrityskohtaisia joustoja toivovien näkökulmasta tämä voi tuntua ongelmalta, mutta alakohtaisuudessa on myös talouden kannalta hyviä puolia. Yleissitovat työehtosopimukset voivat parantaa tuottavuutta. Tuottavuus on talouskasvun tärkein tekijä ja se mahdollistaa myös palkansaajien ostovoiman parantamisen.

Täysin yrityskohtaisessa sopimisessa yritykset voisivat yrittää hakea kilpailuetua jättämällä palkankorotukset maksamatta. Sen sijaan toimialan keskimääräisen tilanteen mukaan sovittavat yleissitovat työehtosopimukset kirittävät kaikkia toimialan yrityksiä parantamaan omaa tuottavuuttaan, jotta ne pystyvät maksamaan työehtosopimuksen mukaiset palkat. Tämä ulkoa tuleva kustannuspaine voi lisätä kannustimia tehdä tuottavuutta lisääviä investointeja.

On toki niin, että kaikki yritykset eivät pysty kehittämään toimintaansa samassa tahdissa kuin työehtosopimuksen mukaiset palkat nousevat. Palkankorotusten myötä osa voi jopa joutua lopettamaan tai supistamaan toimintaansa.

Toiminnan supistaminen on tietysti aina ikävä tilanne kyseiselle yritykselle, mutta sopivassa mitassa tällainen kehitys voi tarkoittaa tuottavuutta tukevaa luovaa tuhoa, jonka seurauksena työntekijät siirtyvät paremmin tuottaviin yrityksiin.

Olennaista tässä talouden luovassa tuhossa on se, että hyvinvointivaltion turvaverkot tukevat työntekijöitä heidän siirtyessä uuteen työhön. Ansiosidonnainen työttömyysturva varmistaa toimeentulon, ja työvoimapolitiikan kautta autetaan uuteen työhön, tarvittaessa lisäkoulutuksen kautta.

Tuhoa ei saa myöskään olla liikaa. Ylimitoitetut palkankorotukset voisivat tuhota työpaikkoja nopeammin kuin uusia syntyy. Sen takia työehtosopimusratkaisut on tärkeä mitoittaa talouden kantokyvyn mukaan.

Moni alakohtainen työehtosopimus tarjoaa laajoja mahdollisuuksia yrityskohtaisiin ratkaisuihin.

Alakohtaisista työehtosopimuksista on yrityksille sekin hyöty, että palkansaajat eivät pysty ulosmittamaan yrityksen tekemien investointien tuottoja itselleen yrityskohtaisina palkankorotuksina.

Jos palkat määräytyvät puhtaasti paikallisesti, niin kalliin ja tuottavuutta parantavan investoinnin seurauksena palkansaajat voivat vaatia vastaavaa palkankorotusta itselleen. Tämä riski pienentäisi investoinnin kannattavuutta yrityksen näkökulmasta.

Toki paikallista sopimista tarvitaan myös. Moni alakohtainen työehtosopimus tarjoaakin laajoja mahdollisuuksia yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Paikallista sopimista edistäessä ei kuitenkaan kannata unohtaa, että alakohtaisesti sovittava työehtosopimus ja työrauha voivat tuoda merkittäviä etuja myös talouskasvun kannalta.

Työehtosopimusten suurin arvo on kuitenkin siinä, että ne lisäävät työntekijöiden neuvotteluvoimaa, turvaavat työehdot ja supistavat palkkaeroja.

Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n pääekonomisti.