Ilkka Kauko­ranta: ”Alakoh­taiset työeh­to­so­pi­mukset tukevat tuottavuutta”

Alakoh­tainen työeh­to­so­pimus mitoi­te­taan aina koko toimialan tilan­teen mukaan.  Yritys­koh­taisia joustoja toivo­vien näkökul­masta tämä voi tuntua ongel­malta, mutta alakoh­tai­suu­dessa on myös talouden kannalta hyviä puolia. Yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset voivat parantaa tuotta­vuutta. Tuotta­vuus on talous­kasvun tärkein tekijä ja se mahdol­listaa myös palkan­saa­jien ostovoiman parantamisen.

Täysin yritys­koh­tai­sessa sopimi­sessa yritykset voisivat yrittää hakea kilpai­luetua jättä­mällä palkan­ko­ro­tukset maksa­matta. Sen sijaan toimialan keski­mää­räisen tilan­teen mukaan sovit­tavat yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset kirit­tävät kaikkia toimialan yrityksiä paran­ta­maan omaa tuotta­vuut­taan, jotta ne pystyvät maksa­maan työeh­to­so­pi­muksen mukaiset palkat. Tämä ulkoa tuleva kustan­nus­paine voi lisätä kannus­timia tehdä tuotta­vuutta lisääviä investointeja.

On toki niin, että kaikki yritykset eivät pysty kehit­tä­mään toimin­taansa samassa tahdissa kuin työeh­to­so­pi­muksen mukaiset palkat nousevat. Palkan­ko­ro­tusten myötä osa voi jopa joutua lopet­ta­maan tai supis­ta­maan toimintaansa.

Toiminnan supis­ta­minen on tietysti aina ikävä tilanne kysei­selle yrityk­selle, mutta sopivassa mitassa tällainen kehitys voi tarkoittaa tuotta­vuutta tukevaa luovaa tuhoa, jonka seurauk­sena työnte­kijät siirtyvät paremmin tuotta­viin yrityksiin.

Olennaista tässä talouden luovassa tuhossa on se, että hyvin­voin­ti­val­tion turva­verkot tukevat työnte­ki­jöitä heidän siirtyessä uuteen työhön. Ansio­si­don­nainen työttö­myys­turva varmistaa toimeen­tulon, ja työvoi­ma­po­li­tiikan kautta autetaan uuteen työhön, tarvit­taessa lisäkou­lu­tuksen kautta.

Tuhoa ei saa myöskään olla liikaa. Ylimi­toi­tetut palkan­ko­ro­tukset voisivat tuhota työpaik­koja nopeammin kuin uusia syntyy. Sen takia työeh­to­so­pi­mus­rat­kaisut on tärkeä mitoittaa talouden kanto­kyvyn mukaan.

Moni alakoh­tainen työeh­to­so­pimus tarjoaa laajoja mahdol­li­suuksia yritys­koh­tai­siin ratkaisuihin.

Alakoh­tai­sista työeh­to­so­pi­muk­sista on yrityk­sille sekin hyöty, että palkan­saajat eivät pysty ulosmit­ta­maan yrityksen tekemien inves­toin­tien tuottoja itsel­leen yritys­koh­tai­sina palkankorotuksina.

Jos palkat määräy­tyvät puhtaasti paikal­li­sesti, niin kalliin ja tuotta­vuutta paran­tavan inves­toinnin seurauk­sena palkan­saajat voivat vaatia vastaavaa palkan­ko­ro­tusta itsel­leen. Tämä riski pienen­täisi inves­toinnin kannat­ta­vuutta yrityksen näkökulmasta.

Toki paikal­lista sopimista tarvi­taan myös. Moni alakoh­tainen työeh­to­so­pimus tarjo­aakin laajoja mahdol­li­suuksia yritys­koh­tai­siin ratkai­suihin. Paikal­lista sopimista edistäessä ei kuiten­kaan kannata unohtaa, että alakoh­tai­sesti sovit­tava työeh­to­so­pimus ja työrauha voivat tuoda merkit­täviä etuja myös talous­kasvun kannalta.

Työeh­to­so­pi­musten suurin arvo on kuitenkin siinä, että ne lisäävät työnte­ki­jöiden neuvot­te­lu­voimaa, turvaavat työehdot ja supis­tavat palkkaeroja.

Kirjoit­taja on Suomen Ammat­ti­liit­tojen Keskus­jär­jestö SAK:n pääekonomisti.