HARRASTAJA: ”Kädenvääntö kiehtoo”

teollisuusliitto

Kaksi raskaan sarjan Suomen mestaruutta kädenväännössä voittanut Matti Varis kertoo, että harjoittelu ja kisamatkat mukavassa porukassa ovat lajin parasta antia.

16.11.2021

MATTI VARIS

Työkaluvalmistaja
Medisize Oy
Kontiolahti

Punatiilisen omakotitalon autotallista kuuluu ähinää ja puhinaa. Taustalla soi nopea metallimusiikki ja isot miehet mittelevät voimiensa takaa. Jokunen kirosana pusertuu ulos suupielestä.

Menossa ovat Armwrestling North Karelia -kädenvääntöseuran harjoitukset Pohjois-Karjalassa Kontiolahden Lehmossa.

Seuran perustajajäsen Matti Varis asettuu virallisen kädenvääntöpöydän äärelle. Ilme on peruslukemilla, mutta herkempää vastustajaa saattaa hirvittää. Harjoittelukaveri tarttuu käteen, ja jälleen koetellaan voimia.

Varis antaa väännön aikana vastustajalleen rauhallisia neuvoja ranteen asennosta ja vartalon voiman käytöstä. Hetken väännön jälkeen kaveri antaa periksi ja toteaa ”kyllä se on yks seinä”.

Mukavat harjoituskaverit, yhteinen tekeminen ja kisamatkat ovat harrastuksen parasta antia.

– Laji vain kiehtoo. Kättä on mukava vääntää, Varis sanoo.

Kädenvääntöharrastuksen hän aloitti vuonna 1999, jolloin hän osallistui kädenväännön SM-kisoihin, joista tuloksena oli hopeaa noviisien sarjassa. Sittemmin Varis on voittanut raskaan sarjan Suomen mestaruuden vuosina 2009 ja 2015.

Videolla Matti Varis vääntää seurakaveri Jukka Surakan kanssa. VIDEO ANTTI HYVÄRINEN

TEKNIIKKAA JA RAAKAA VOIMAA

Seuran vääntöharjoitukset ovat kerran kahdessa viikossa. Muina aikoina Varis treenaa omatoimisesti.

– Peruslihasryhmittäin harjoittelen salilla, Varis sanoo.

Hänen mukaansa loukkaantumiset ovat lajissa yllättävänkin harvinaisia, kunhan konkarit muistavat suojella aloittelevien vääntäjien jäseniä. Myös lämmittely on tärkeää, jotta paikat eivät ”rasahtele”.

– Välillä kädestä kuuluu ihmeellisiä ääniä ja vihlaisee, Varis kertoo suorituksen ajan tuntemuksia.

Kädenvääntäjillä on erikoisvälineitä, joilla voi harjoitella myös yksin. Lajivoima kuitenkin karttuu ensisijaisesti ihmistä vastaan vääntämällä.
Kädenvääntäjillä on erikoisvälineitä, joilla voi harjoitella myös yksin. Lajivoima kuitenkin karttuu ensisijaisesti ihmistä vastaan vääntämällä.

Harjoituksissa on hyvä keskittyä tekniikkaan, mutta treenien välillä intoa yleensä kertyy siten, että varsinkin tasaväkisten vääntäjien kesken voima jyllää ja tekniset yksityiskohdat saattavat unohtua.

– Kaksi viikkoa on odoteltu, niin ei malta, Varis naurahtaa.

Hän harjoittelee molemmilla käsillä vääntämistä, kuten useimmat lajin harrastajat.

– Jos ei ole vikaa toisessa kädessä, molemmilla väännetään.

Lajivoima kehittyy ensisijaisesti ihmistä vastaan vääntämällä, vaikka kädenvääntöä varten on kehitelty myös omia voimailuvälineitä.

YLIOTE SÄÄNTÖJEN PUITTEISSA

Kädenväännön kilpailusäännöt kertovat muun muassa, että lähtöasennossa hartialinjan pitää olla suorassa pöytään nähden ja vääntävän käden ranteen tulee olla suorassa.

Suorituksen aikana toisella kädellä on pidettävä vääntöpöydän tapista ja vähintään toisen jalan on oltava maassa. Lisäksi katseen tulee olla vääntävän käden nyrkissä.

Voittaakseen täytyy vääntää vastustajan kämmenselkä koskettamaan vääntöpöydän tyynyä.

Tuomari valvoo suoritusten puhtautta ja tarvittaessa varoittaa kilpailijaa. Toisesta varoituksesta häviää kamppailun.

Joskus otteen pitävyyden takaamiseksi tuomari päättää, että vääntäjien kädet sidotaan yhteen remmillä.
Joskus otteen pitävyyden takaamiseksi tuomari päättää, että vääntäjien kädet sidotaan yhteen remmillä.

Varis kertoo, että ennen suorituksen alkua saatetaan tuomarin huomaamatta puristella vastustajan kättä. Myös vaihdetuilla katseilla saatetaan hakea asemia.

– Pientä yliotetta haetaan sääntöjen puitteissa.

Vääntötyylejä on monia. Niin sanotussa yläkautta vääntämisessä ranteen voimalla on suuri merkitys. Voimaväännössä ranteet kietoutuvat toistensa ympäri, jolloin hauiksen osuus korostuu. Prässityylillä vääntävä yrittää painaa vastustajan asemoimalla vartalonsa ylös.

Joskus tuomari määrää vääntäjiä käyttämään remmiä, joka sidotaan vääntäjien käsien ympärille otteen pidon varmistamiseksi. Näin menetellään usein kahden yläkautta vääntäjän kohdatessa.

– Kavereita ollaan ennen ja jälkeen suorituksen, mutta pöydässä tehdään kaikki voiton eteen, Varis sanoo.

MAINETTA JA KUNNIAA

Yleisö antaa kilpailuissa oman panoksensa suoritukseen.

– Huuto kuuluu ja on hyvä meininki, Varis kuvailee.

Kilpailuissa kierretään omalla kustannuksella ja rakkaudesta lajiin.

– Lätkän saa kaulaan ja kunniaa, Varis sanoo ja kertoo, että raskaan sarjan mestaruudesta hän sai rahapalkinnon Kontiolahden kunnalta.

Koronapandemian aikana kisakalenteri on ollut tyhjänä. Tämän vuoden Suomen mestaruuskisat järjestettiin nopealla varoitusajalla lokakuun lopulla Kiuruvedellä.

Variksen edustamasta seurasta ei tänä vuonna tullut edustusta SM-kisoihin, sillä harjoittelu on ollut katkonaista. Pahimpana poikkeusaikana ei väännetty ja kuntosalitkin olivat kiinni.

– Taukoa pidettiin ja piti treenata ulkona.

Matti Varis vääntää ja takana seuraavat Juha Kuivalainen ja Heikki Huhtakangas.
Hyvä suoritus vaatii voimaa, tekniikkaa ja taktiikkaa. Matti Varis vääntää ja takana seuraavat Juha Kuivalainen ja Heikki Huhtakangas.

KUNTOILU TUKEE TYÖNTEKOA

Varis työskentelee Medisize Oy:n Kontiolahden tehtaalla ruiskuvalumuottien huollossa työkaluvalmistajana. Medisize valmistaa lääketeollisuuden ja terveysteknologian muovikomponentteja.

Ensi keväänä hänellä tulee kolme vuotta täyteen Medisizen palveluksessa. Hän on toiminut vuoden alusta myös varapääluottamusmiehenä.

Salitreeni ja kädenvääntöharrastus auttavat myös työssä jaksamisessa, vaikka työ on muuttunut vähemmän fyysistä voimaa vaativaksi.

– Käsivoimia tarvitsee, vaikka nosturit ja laitteet ovat nykyään apuna, Varis kertoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT JARNO ARTIKA