Säteily ei näy, kuulu, maistu eikä haise, mutta sen käyttöön liittyy riski. Ilman säteilyä monenlaiset teollisuuden rattaat eivät kuitenkaan pyörisi. Uusi säteilylaki korostaa toiminnanharjoittajan vastuuta. Forcitille turvallisuus on ykkösasia.

15.11.2021

Forcitin Vihtavuoren-tehtaalla prosessinhoitaja Jesse Valkonen nappaa linjalta hansikoituun käteensä räjähdepatruunan. Räjähdemassasta makkaramaiseksi puristettu patruuna on tulikuuma, 80-asteinen. Valkonen tarkastaa manuaalisin pistokokein patruunoita. Ammattilaisen käsi tunnistaa, onko räjähdemassan kaasuuntuminen käynnistynyt toivotulla tavalla.

Seuraavaksi nousukuljetin vie räjähteet jäähdytykseen. Jäähdytysvaiheessa patruunoiden lämpötila laskee 20-asteiseksi, jolloin patruunoiden kaasuuntuminen pysähtyy. Linjalta valmistuu yksilöllisellä tunnistuskoodilla merkittyjä patrunoituja räjähteitä. Ne pakataan 25 kilon erissä pahvilaatikoihin.

Ennen pakkaamisvaihetta räjähteiden laatua tiheydestä pakkauskuoren moitteettomuuteen on seurattu useassa tarkistuspisteessä. Valmistusprosessi räjähdemassasta valmiiksi tuotteiksi kestää puoli tuntia.

Prosessissa valmistuu eri dimensioisia eli halkaisijaltaan eri kokoisia räjähteitä. Halkaisijaltaan yli 40-millimetrisissä tuotteissa räjähteen herkistysmenetelmänä käytetään kemiallista kaasutusta. Halkaisijaltaan pienemmissä herkistys tehdään mikropallomenetelmällä. Tällöin räjähdemassan tiheyden varmistuksessa tarvitaan ionisoivaa säteilyä tuottavia säteilylähteitä. Niitä Vihtavuoren Kemix-tehtaalla on kaksi kappaletta. Molemmissa käytettävä aine on cesium Cs-137 -isotooppi.

OIKEUTUSPERIAATTEELLA

Suomessa säteilyä hyödynnetään noin 1 100 teollisessa yrityksessä. Niissä umpilähteitä ja röntgenlaitteita on kaikkiaan yli 7 800. Umpilähteellä tarkoitetaan säteilylähdettä, jossa radioaktiivinen aine on suljettu aineen leviämisen estävään tiiviiseen suojakuoreen.

Säteilylähteitä käytetään muun muassa elintarvike-, energia-, rakennus- ja metsäteollisuuden prosessien mittalaitteissa. Mittalaitteita hyödynnetään esimerkiksi hyvin korkeissa tai matalissa lämpötiloissa sekä käytettäessä korkeita paineita ja syövyttäviä aineita.

Säteilyyn liittyy aina riski; elävään kudokseen imeytynyt säteily käynnistää fysikaalisia ja kemiallisia reaktioita. Reaktiot puolestaan aiheuttavat biologisia muutoksia: säteily hajottaa soluissa sijaitsevan perimän eli DNA:n ketjuja. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi tuhota soluja ja aiheuttaa säteilysairauden, paikallisen vamman tai sikiövaurion.

Räjähdysaineiden valmistamisessa laatuvaatimukset ovat hyvin tarkat, poikkeamiin laadussa ei ole varaa.

Säteilylain oikeutusperiaatteen mukaan säteilyn käytöstä saatavan hyödyn on oltava suurempi kuin säteilystä aiheutuva haitta. Oikeutusperiaatteen mukaisesti myös Vihtavuoressa säteilylähteiden korvaamista muilla teknologioilla on tutkittu. Tuotannossa on kokeiltu useita eri menetelmiä, kuten massavirtamittareita.

– Toistaiseksi korvaavaa menetelmää ei ole löytynyt. Räjähdysaineiden valmistamisessa laatuvaatimukset ovat hyvin tarkat, poikkeamiin laadussa ei ole varaa, toteaa Forcitin tuotekehityspäällikkö Timo Halme. Hän toimii Forcitissa säteilylain edellyttämänä säteilyturvallisuusvastaavana (STV).

120 TURVALLISUUSARVIOTA PUUTTUU

Suomen uusi säteilylaki tuli voimaan joulukuussa vuonna 2018. Uudessa laissa toiminnanharjoittajan vastuu korostuu. Lain mukaan säteilylähteitä käyttävien yritysten ja organisaatioiden on tehtävä turvallisuusarvio. Sen tarkoituksena on, että toiminnanharjoittaja hahmottaa säteilyn käyttöön liittyviä riskejä mahdollisimman kattavasti – huomioida pitää myös ne epätodennäköisetkin riskit. Kaikenlaisiin riskeihin pitää varautua, liittyen niin yrityksen omaan henkilöstöön, pelastustoimen väkeen kuin myös laajemmin ympäristöön ja sen asukkaisiin.

Säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa toiminnanharjoittajan on käännyttävä säteilyturvallisuusasiantuntijan (STA) puoleen. Kuinka tiivistä yhteistyö kussakin tapauksessa on, riippuu muun muassa säteilyaltistuksen luokasta.

Tähän mennessä uuden säteilylain mukaisia teollisuuden turvallisuusarvioita on vahvistettu noin 750, työjonossa niitä on noin 200 kappaletta. Ne STUK aikoo käydä läpi vielä kuluvan vuoden aikana.

– Kokonaan tulematta turvallisuusarvioita on noin 120, kertoo toimistopäällikkö Santtu Hellstén STUKin teollisuuden ja tutkimuksen säteilynkäyttöyksiköstä.

Puuttuvien turvallisuusarvioiden määrä aiheuttaa Hellsténin mukaan huolta. Ellei säteilylain edellyttämiä turvallisuusarvioita pian kuulu, STUK puuttuu asiaan valvonnan keinoin.

JATKUVAN TARKKAILUN ALLA

Forcitilla turvallisuusarvio tehtiin ripeästi. Vaikka aikaisemmasta säteilyturvallisuuden dokumentaatiosta oli paljon apua, monia asioita piti miettiä myös uudestaan toiminnan laadunvarmistuksesta johtamisjärjestelmään, työohjeiden päivityksiin ja riskiskenaarioihin.

– Jos tietynlainen onnettomuus tapahtuisi, miten sitten toimitaan? Minne säteilylähteet voivat joutua? Entä jos lähde rikkoutuu ja radioaktiivista ainetta pääsee vuotamaan, Timo Halme antaa esimerkkejä.

Vihtavuoren säteilylähteet on otettu käyttöön vuonna 1993. Säteilylähteet sijaitsevat identtisten tuotantolinjojen alkupäässä, lähellä räjähdemassasuppiloita. Kun säteilylähde massan tiheysmittausta varten avataan, säteilykeila kulkee tarkassa linjassa suppilon läpi sen toisella puolella olevaan vastaanottimeen. Tiheystiedot näkyvät datana prosessinohjauspäätteellä.

Joka toinen vuosi tarkastuksessa on mukana yrityksen ulkopuolinen säteilyturvallisuuden asiantuntija.

Säteilylähteet eivät vaadi rakenteellisia huoltotoimenpiteitä. Lähteet ovat staattisia laitteita, ainut liikkuva osa on säteilylähteen suljin. Kun tiheysmittaus ei ole käytössä, säteilylähteen sulkijan on oltava kiinni-asennossa. Esimerkiksi prosessin vaatimien huoltotöiden ajaksi säteilylähteen sulkija lukitaan riippulukolla.

Säteilylähteitä valvotaan säännöllisesti vuosittaisilla tiiveysmittauksilla.

– Joka toinen vuosi tarkastuksessa on mukana yrityksen ulkopuolinen säteilyturvallisuuden asiantuntija. Hänen kanssaan tehtävässä auditoinnissa käydään samalla läpi säteilylähteen käyttöön liittyvää ohjeistusta ja dokumentaatiota, Halme kertoo.

Säteilylähteet ovat pitkäikäisiä, mutta eivät ikuisia. Radioaktiivisilla aineilla on puoliintumisaika; aikaa myöten säteilylähteen säteilykeila menettää tehoaan. Hiipuminen ilmenee mittaustulosten huojuntana. Vihtavuoressa merkkejä hiipumisesta ei vielä ole.

– Arviomme kuitenkin on, että säteilylähteiden vaihto on edessä seuraavan 10 vuoden aikana, ellei meillä siihen mennessä ole tiedossa riittävän tehokasta korvaavaa menetelmää.

TURVALLISUUSKULTTUURIN MERKITYS

”Pelko” on voimakas sana, mutta osalla säteilyä käyttävistä työpaikoista myös arkitodellisuutta. Jos säteilylähde työpaikalla koetaan mörkönä, organisaation turvallisuuskulttuurissa on mitä ilmeisimmin parantamisen varaa.

– Pelkoa voidaan hälventää keskustelemalla, koulutuksella ja vaikka pyytämällä asiantuntija käymään, STUKin Hellstén neuvoo muistuttaen, että oikein käytettyinä säteilylähteistä ei ole vaaraa.

Turvallisuuskulttuurin käsite konkretisoitui aikoinaan Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä. Onnettomuuden syyt ulottuivat teknisiä puutteita paljon syvemmälle; välinpitämättömyyteen, huolimattomuuteen ja olemattomaan viestintään.

Hyvä turvallisuuskulttuuri tarkoittaa sitä, että turvallisuutta pidetään aidosti tärkeänä asiana. Teknologia, tilat ja asianmukaiset suojavarusteet ovat yksi osa turvallisuutta. Vähintään yhtä tärkeää on asenne. Turvallisuuskulttuurin kivijalka on se, miten ihmisiä johdetaan, millaisella asenteella töitä tehdään. Turvallisuuskulttuuri ei ole myöskään ”niiden toisten juttu”, vaan jokaisen organisaation jäsenen asia.

– Kyllä sen säteilyn aina muistaa. Ajatuksia tuo herättää ja työkavereiden kesken siitä puhutaankin, kertoo prosessinhoitaja Valkonen. Hän toimii Vihtavuoren tehtaalla myös varatyösuojeluvaltuutettuna.

Yksi Valkosen prosessinhoitajakollegoista on Vihtavuoren pääluottamusmies Anne Leinonen. Sekä Valkonen että Leinonen kehuvat Forcitin turvallisuuskulttuuria. Asioita pohditaan yhdessä ja toteutetaan yhdessä. Kumpikin kokee, että työntekijät voivat aidosti vaikuttaa työturvallisuuden kehittämiseen.

– Vuonna 2017 meillä käynnistettiin For Safe -ohjelma. Hankkeen aloitusvaiheessa mukana oli talon ulkopuolinen vetäjä. Työturvallisuuden asioita mietittiin työryhmissä varsin kokonaisvaltaisesti ja työntekijät otettiin mukaan kehittämiseen, Leinonen kertoo.

Valkonen puolestaan muistaa vahvasti , miten For Safe -ohjelman startti herätti myös hänet ajattelemaan työturvallisuutta uudesta näkökulmasta.

– Omaakin tekemistä rupesi katsomaan eri tavalla, henkilökohtainen suhtautuminen asioihin muuttui. Ja mitä enemmän tietoa kertyi, sitä tarkemmin työturvallisuuteen liittyvät ihan pienetkin asiat huomasi, Valkonen arvioi.

MOTIVAATIO VAATII YLLÄPITOA

For Safe -ohjelmaan kuuluu raportointijärjestelmä, jonne kuka tahansa Forcitin työntekijä voi käydä tekemässä ilmoituksen puutteista ja korjaustarpeista. Järjestelmää myös käytetään aktiivisesti.

– Henki on se, että asioista saa ja pitää huomauttaa. Työntekijöitä todella kannustetaan aktiivisuuteen, Valkonen kiittelee.

Forcitin turvallisuuden ja kestävän kehityksen johtaja Saila Savolainen painottaa reagointinopeutta ja ennakoinnin merkitystä. Yhtiössä kiinnitetään huomiota siihen, että ilmoitetut turvallisuusepäkohdat korjataan mahdollisimman nopeasti. Nopea reagointi toimii yhtenä turvallisuusmittarina.

– Se luo uskoa työntekijöihin, että turvallisuushavaintojen teolla on merkitystä. Havainto voi liittyä siisteyteen tai rikkoutuneeseen laitteeseen, puutteellisiin ohjeisiin tai muuhun seikkaan, joka vaikuttaa turvallisuuteen joko työpaikalla tai työmatkoilla. Tavoitteena on puuttua poikkeamiin alle 30 vuorokaudessa. Käytännössä reagointinopeuden keskiarvo on meillä alle 10 vuorokautta, Savolainen linjaa.

Panostukset työturvallisuuteen ovat tuottaneet myös tuloksia. Kun vuonna 2019 Forcitissa työtapaturmia kirjattiin yli kymmenen, viime vuonna tapaturmia oli yksi. Vaan vuodet eivät ole veljeksiä, eikä työturvallisuudesta tule koskaan valmista.

– Kuluvana vuonna poissaoloon johtaneita tapaturmia on valitettavasti ollut enemmän, tapaturmataajuusindeksi on tällä hetkellä melkein viisi. Forcitilla on sattunut kuluneen vuoden aikana jo neljä tapaturmaa, joista yksi liikenteessä, yksi kunnossapitotöissä ja kaksi tehdastuotannossa, Savolainen listaa vakuuttaen, että korjaavia toimenpiteitä tehostetaan.

– Tulemme tekemään loppuvuoden aikana näkyvää työtä työn riskien tiedostamiseen, riskien arviointiin sekä esimiestyöskentelyyn liittyen. Turvallisuus on ansaittava uudestaan joka päivä, ja jokainen voi itse vaikuttaa asiaan.

TIEDONSIIRTOA

Anne Leinonen on työskennellyt Forcitilla12 vuotta, Jesse Valkonen kuusi vuotta. Leinonen tekee töitä kahdessa ja Valkonen kolmessa vuorossa. Yhtä aikaa vuorossa töitä tekee enimmillään viisi henkilöä ja minimissään kaksi. Työtehtävät vuorolaisten kesken vaihtuvat.

– Yläkoulun kemian ja fysiikan tunneilla pohdin, että tokkopa näitä tietoja elämässäni tulen tarvitsemaan. No, nytpä sitten joka työvuorossa mittaan tiheyksiä, Leinonen virnistää.

Viitisen vuotta sitten yhtiöstä eläköityi moni työntekijä. Uusia tuotannon ja kunnossapidon työntekijöitä on palkattu viimeisten parin vuoden aikana lähes kymmenen.

– Tämä on työtä, johon mikään koulu ei tekijää suoraan valmista. Asiat opitaan kokeneilta työkavereilta ja työnantajan järjestämissä koulutuksissa. Joka kesä meillä on myös kesätyöntekijöitä. Uusille tulijoille painotetaan sitä, että virheitäkin sattuu. Tärkeää on rohkeasti kertoa, jos moka tuli. On parempi saada prosessi pysäytettyä ennemmin kuin myöhemmin, Leinonen neuvoo.

Tämä on työtä, johon mikään koulu ei tekijää suoraan valmista. 

Uusien työntekijöiden perehdytys kesätyöntekijät mukaan lukien on osa työturvallisuutta. Vihtavuoren tehtaalla työskentelee aika ajoin myös talon ulkopuolista väkeä. Myös heidän kanssaan turvallisuusasiat käydään tarkkaan läpi.

Tiedonsiirrosta on kyse myös siinä, kun Timo Halme vuosittain tarkastaa säteilylähteiden käyttöturvallisuutta. Halme tekee tarkistukset työvuorojen aikana. Operaatio on kuulemma hyvä hetki kertoa, miksi ja mitä tässä ollaan tekemässä.

– Keskustellaan yhdessä mittaustuloksista ja vertaillaan niitä esimerkiksi luonnolliseen taustasäteilyyn. Nuo keskustelut arkisessa tilanteessa ovat arvokkaita ja tärkeitä ilman erityistä latausta, flow-tilassa, Halme kuvailee.

LUOTTAMUS HYVÄ, KONTROLLI PAREMPI?

Uusi säteilylaki korostaa toiminnanharjoittajan vastuuta.

– Perusajatus on varmaan ihan hyvä, Timo Halme sanoo diplomaattisesti arvioidessaan lain painopisteen muutosta.

Halme on perin tyytyväinen Forcitin säteilyturvallisuuden asiantuntijakumppaniin, jota hän kehuu sitoutuneeksi ja avuliaaksi säteilyturvallisuuden arvioijaksi – tyypiksi, jolla on myös hyvä psykologinen pelisilmä.

– Vastuun kantamisessa ydinajatus on, että ihminen saa tehdä työnsä turvallisesti. Vaikka STA, STV ja työsuojelu tekevät keskenään hyvää yhteistyötä, ulkoinen silmäpari toisi turvallisuuden kannalta varmasti jotakin hyvää ja varmistavaa kokonaisuuteen.

Halmeen ehdotuksena on, että STUK järjestäisi ainakin yhden auditointikierroksen nyt, kun uuden säteilylain myötä ollaan ”uuden ajan alussa”.

Siviili- ja sotilasräjähteiden valmistaja

Forcit Group on suomalainen kemianteollisuuden yritys, joka kehittää, valmistaa ja myy räjähdysaineita pääosin Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille.

Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat räjähdeliiketoiminta Forcit Explosives, räjäytysten ympäristövaikutuksiin liittyvää konsultointia ja mittausta tuottava Forcit Consulting sekä puolustusjärjestelmiin erikoistunut Forcit Defence. Yhtiön yli 130 miljoonan euron liikevaihdosta siviiliräjähdeliiketoiminnan osuus on noin 75 prosenttia. Asiakkaita ovat muun muassa kaivokset sekä infra-alan yritykset.

Yhtiön yli kymmenestä omasta tuotenimikkeestä nitroglykolipohjaiset tuotteet, kuten dynamiitit, valmistetaan Hangossa ja emulsioräjähteet, kuten Kemix-patruunat ja -putkipanokset, Vihtavuoressa.

Valtaosa räjähdysaineista toimitetaan työmaille Forcitin itse suunnittelemilla ja toteuttamilla kemiittiautoilla. Jokainen kemiittiauto, eli MEMU-ajoneuvo (Mobile Emulsion Manufacturing Unit), on käytännössä tuotantolaitos, joka pumppaa räjähteet louhintakohteessa valmiiksi porattuihin reikiin. Viime vuonna Forcitin Pohjoismaihin toimittamasta noin 80 000 tonnin räjähdemäärästä kemiittiautojen toimitusosuus oli yli 90 prosenttia. Kemiitti on Forcitin kaupallinen nimi pumpattavalle emulsioräjähteelle.

Räjähteitä luovutetaan vain siirtotodistusta vastaan. Todistukset myöntää Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto Tukes. Tukes ja palo- ja pelastusviranomaiset valvovat myös Forcitin toimintaa sekä tuotantolaitosten teknisiä ratkaisuja.

Yhtiön juuret juontavat vuoteen 1897. Forcitin räjähdetehtaat sijaitsevat Hangossa ja Laukaan Vihtavuoressa. Forcitilla on kattava toimipiste- ja palveluasemaverkosto, sekä jälleenmyyjiä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Forcit Group työllistää kaikkiaan 520 työntekijää, joista Suomessa töitä tekee 310. Vihtavuoressa forcitilaisia on 60.

HYVÄN SÄTEILYTURVALLISUUDEN TUNTOMERKKEJÄ

• Työntekijät ovat tietoisia säteilyn käytöstä
• Säteilyn riskit tiedostetaan ja säteilyturvallisuuden merkitys ymmärretään
• Noudatetaan riskejä minimoivia ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja
• Sitoudutaan turvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen
• Toimiva viestintä ja yhteistyö

Säteilyturvakeskus reagoi poikkeamiin

Suomessa säteilyturvallisuutta valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alainen Säteilyturvakeskus STUK. Toiminnan tavoite on vastuullinen ja velvoittava – suojella ihmisiä, yhteiskuntaa, ympäristöä ja tulevia sukupolvia säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.

STUK ylläpitää rekisteriä käytössä olevista säteilylähteistä. Säteilylähteitä ei saa ostaa tai myydä ilman STUKin lupaa. Ja kun säteilylähde aikanaan hävitetään, sekin on tehtävä STUKin ohjeiden mukaisesti. Hävityksestä pitää niin ikään toimittaa tieto STUKille kahden viikon kuluessa.

Lain mukaan säteilylähteen käyttäjän on tehtävä viipymättä ilmoitus mahdollisesta säteilyturvallisuuspoikkeamasta. Ilmoituksessa on kerrottava toiminnanharjoittajan tunnistetietojen lisäksi muun muassa se, mistä säteilylähteestä on kyse, tiedot mahdollisista altistumisista, arvio mahdollisesti vapautuneista radioaktiivista aineista, välittömistä toimenpiteistä sekä myös ensiarviot säteilyturvallisuuspoikkeaman syistä.

Vuonna 2020 STUKille raportoitiin viivytyksettä yhteensä 24 teollisuuden ja tutkimuksen säteilyturvallisuuspoikkeamaa. Niistä teollisuuteen liittyviä poikkeamia oli kymmenen. Kolmessa tapauksessa umpilähteen läheisyydessä oli työskennelty sulkimen ollessa auki. Kahdessa tapauksessa umpilähteestä oli vuotanut ulos radioaktiivista Kr-85-kaasua. Yhdessä tapauksessa röntgenputki katosi lähetyksen mukana matkalla Ruotsiin. Eräässä tapauksessa toiminnanharjoittajan liiketiloista varastettiin kolme putkisto- ja materiaalikuvauksiin käytettävää röntgenlaitetta. Puutteita oli myös umpilähteiden varastoinnissa. Lähde: STUK

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA