Uutinen
”Kunnon työ on ihmisarvoista työtä, jolla elättää itsensä”
Kansainvälisen Kunnon työn päivän seminaarissa Helsingissä perehdyttiin Suomen kilpailijamaiden työmarkkinoihin ja keskusteltiin ajankohtaisista työmarkkina-asioista.
8.10.2021
Kansainvälistä kunnon työn teemapäivää vietettiin 7. lokakuuta. Helsingissä Teollisuusliitto, Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja YTN järjestivät teemapäivän seminaarin.
Piikiekkoja Vantaalla valmistavan Okmetic Oy:n pääluottamusmies Paavo Niskanen pitää Kunnon työn teemapäivän viestiä tärkeänä.
– Kunnon työ on ihmisarvoista työtä, jolla elättää itsensä, Niskanen sanoo.
Ammattiosastonsa kv-vastaavana toimiva Niskanen pohtii, että kunnon töihin on turvallista mennä ja sieltä voi lähteä hyvällä mielellä kotiin. Kansainvälisenä teemapäivänä on hyvä muistuttaa myös laajemmasta näkökulmasta: työn tulisi olla kunnollista kaikkialla.
– Meillä ei ole varaa sulkea silmiä siltä, mitä maailmalla tapahtuu, Niskanen sanoo.
Seminaarissa käsiteltiin Suomen kilpailijamaiden työmarkkinatilanteita ja ‑käytäntöjä. Ilmi tuli muun muassa, että luottamusmiesten asema on Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on vahvempi kuin Suomessa, mikä on auttanut paikallista sopimista kilpailijamaissa.
Niskanen arvioi, että kilpailijamaiden hyvistä käytännöistä voi ottaa oppia, mutta suora matkiminen tuskin toimii.
– Eri maiden järjestelmät ovat erilaisia. Kulttuuri on kasvanut pikkuhiljaa, joten kopioiminen ei toimisi.
SUOMI JA RUOTSI MENOSSA ERI SUUNTIIN
Ruotsalaisen paperiliitto Pappersin neuvottelu- ja sopimuspäällikkö Robert Sjunnebo kertoi Ruotsin työmarkkinoiden historiasta yli sadan vuoden ajalta sekä Pappersin neuvotteluprosessista.
Ruotsissa työmarkkinat ovat kulkeneet keskitetystä mallista hajautettuun ja takaisin. 1990-luvulla työnantajapuoli luopui keskitetystä työmarkkinamallista, mikä johti isoihin palkankorotuksiin ja korkeaan inflaatioon. Sittemmin heiluri on kääntynyt takaisin kohti keskitetyn mallia.
– Teillä kehitys menee aivan päinvastaiseen suuntaan, Sjunnebo toteaa ja viittaa muun muassa Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiottoihin työehtosopimustoiminnasta.
Ruotsissa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole kirjattu minimipalkkaa, vaan palkkauksesta on sovittu yritysten ja noin 50 ammattiosaston kesken. Tämä on tarkoittanut palkkoihin isoja eroja.
Työntekijöiden vipuvartena paikallisissa sopimusneuvotteluissa on se, että ilman paikallista sopimusta tehtaat seisovat juhlapyhinä.
– Työnantajan on pakko sopia paikallisesti, että saadaan tehtaat pyörimään vuoden ympäri, Sjunnebo kertoo.
Valtakunnallisesta työehtosopimuksesta voidaan sopia paikallisesti toisin vain sopimuksen tehneiden liittojen suostumuksella. Myös palkankorotukset sovitaan liittojen välillä.
Kunnon työn päivän seminaarissa perehdyttiin myös työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemään selvitykseen henkilöstön edustajien asemasta paikallisessa sopimisessa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa.
TAISTELU EI LOPU YHTEEN KIERROKSEEN
Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen piti seminaarissa katsauksen teknologiateollisuuden työehtosopimustilanteeseen.
Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021, ettei se enää tee työehtosopimuksia, vaan jatkossa valtakunnallisista sopimuksista neuvottelee uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry, johon halukkaat yritykset voivat liittyä.
Virtanen kertoi, ettei uusi työnantajayhdistys vieläkään ole paljastanut, mitkä yritykset ovat liittyneet jäseniksi tai miten niiden työntekijät jakautuvat henkilöstöryhmittäin. Sektorijohtaja korosti, että neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin tiedetään keitä uusi yhdistys edustaa.
– Ei ole mieltä aloittaa neuvotteluja. Odotetaan edelleen, että yhdistykseen liittyisi lisää yrityksiä, Virtanen toteaa.
Kunnon työn päivän seminaarissa tehtiin katsaukset myös metsäteollisuuden työehtosopimustilanteisiin. Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoivat yrityskohtaisten neuvottelujen etenemisestä.
Paperiliitto ja Stora Enso hyväksyivät 6.10. neuvottelutuloksen uudeksi yrityskohtaiseksi työehtosopimukseksi. Vanhala katsoi, että yleissitovuuden määrittelyä pitäisi muuttaa, sillä nykyisellään se on liian pitkälti työnantajapuolen käsissä. Hän myös korosti pitkää aikaväliä, eli nyt käytävät väännöt eivät ole väistymässä.
– Taistelu ei lopu yhteen kierrokseen, Vanhala sanoo.
Seminaarissa saatiin katsaukset myös toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopimustilanteisiin. Yhteisenä viestinä oli, että liittojen välistä ja työpaikkatason yhteistyötä tarvitaan haastavassa tilanteessa.
YMMÄRRYS TYÖMARKKINOISTA KASVUSSA
Pääluottamusmies Paavo Niskanen kertoo, että työmarkkinatilanne on keskusteluttanut työpaikalla.
– Vuorotyötalossa palkan lisien osuus on suuri. Huolena on, miten lisien ja työajan käy, Niskanen kertoo.
Työnantaja Okmetic Oy on kertonut hyvissä ajoin liittyvänsä uuteen teknologiateollisuuden työnantajayhdistykseen, mikä on osaltaan selkeyttänyt tilannetta.
Niskanen arvioi, että työnantajapuolen irtiotot ovat avanneet monien työntekijöiden silmät. Yhä useammat ovat heränneet pohtimaan, mistä on kyse sopimuskentällä ja sopimusyhteiskunnassa yleensä.
– Ihmisten ymmärrys työmarkkinoiden toiminnasta on kasvussa.
Alkukesällä luottamusmiehet kävivät Okmeticilla työntekijöiden kanssa läpi työehtosopimuksen ja työlainsäädännön erot työehtojen muodostumisessa.
– Se oli hyvin yksimielinen näkemys, että halutaan sopia työehtosopimuksia jatkossakin, Niskanen sanoo.
Myös eri henkilöstöryhmien yhteinen tekeminen on tärkeää epävakaassa työmarkkinatilanteessa.
– Yhteistyö on korostunut toimihenkilöiden kanssa. Samassa veneessä ollaan, Niskanen toteaa.
TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA
