Selvi­tys: Henki­lös­tön vahva asema helpot­taa paikal­lista sopi­mista Suomen kilpailijamaissa

Työelä­mä­kon­sultti Jyrki Rainan teke­mässä selvi­tyk­sessä tode­taan, että paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­nen ei ole tarkoit­ta­nut alakoh­tais­ten sopi­mus­ten heikentämistä.

7.10.2021

Alakoh­tai­set työeh­to­so­pi­muk­set ja vahva luot­ta­mus­mies­ten asema ovat paikal­li­sen sopi­mi­sen perusta Suomen kilpai­li­ja­maissa, selviää työelä­mä­kon­sultti Jyrki Rainan teke­mästä selvityksestä.

Teol­li­suus­liitto, Pape­ri­liitto, Ammat­ti­liitto Pro ja YTN tila­si­vat keväällä 2021 Rainalta selvi­tyk­sen Ruot­sin, Tans­kan, Saksan ja Hollan­nin metalli- ja pape­ri­teol­li­suu­den henki­lös­tön edus­ta­jien asemasta. Tarkas­te­lussa oli erityi­sesti henki­lös­tön asema sovel­let­taessa ala- ja yritys­koh­tai­sia työeh­to­so­pi­muk­sia sekä sovit­taessa palkan­ko­ro­tuk­sista paikallisesti.

– Alakoh­tai­sissa sopi­muk­sissa ei ole suurta eroa. Muualla paikal­lista sopi­mista on käytetty enem­män, koska luot­ta­mus­hen­ki­löi­den asema on vahvempi, Raina vertai­lee selvi­tyk­sessä mukana olleita maita Suomeen.

Esimer­kiksi Ruot­sissa luot­ta­mus­mie­hen asema perus­tuu lakiin ja Suomessa työehtosopimuksiin.

– Sopi­mi­nen on luon­te­vam­paa ja pohja on vankka, kun asema on turvattu laissa, Raina sanoo.

SUOMESSA VASTAKKAINEN SUUNTA

Suomessa Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry ja Metsä­teol­li­suus ry ovat lopet­ta­neet työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nan vedo­ten paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­seen. Esimer­kiksi tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sessa on kuiten­kin ollut tähän­kin asti noin 60 työeh­toi­hin liit­ty­vää kohtaa, joista on voitu paikal­li­sesti sopia toisin.

Raina näkee paikal­li­sen sopi­mi­sen vähäi­seen käyt­töön kaksi syytä.

– Joko paikal­lista sopi­mista ei ole tarvittu tai sitten ei ole osattu, Raina toteaa.

Kansain­vä­li­set tutki­muk­set osoit­ta­vat, että työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nalla on myön­tei­siä talou­del­li­sia ja sosi­aa­li­sia vaiku­tuk­sia. Tes-toiminta muun muassa ehkäi­see työs­sä­käy­vien köyhyyttä ja vakaut­taa yhteiskuntaa.

– Länsi-Euroo­pan valtiot ja OECD ovat toden­neet, että työeh­to­so­pi­muk­silla on rauhoit­tava vaiku­tus, Raina sanoo.

Suomessa työnan­ta­ja­lei­rin irtio­tot työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta näyt­tä­vät vievän tilan­netta vastak­kai­seen suuntaan.

– Tuntuu, että työnan­taja ei ollut miet­ti­nyt asiaa aivan loppuun saakka, kun ilmoitti irtio­toista, Raina pohtii.

LISÄÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA

Myös luot­ta­mus­mies­jär­jes­tel­män ohit­ta­mi­nen on ollut työnan­ta­ja­puo­len asia­lis­talla, vaikka kilpai­li­ja­maissa paikal­lista sopi­mista on nime­no­maan tehty vahvan henki­lös­tön edus­tuk­sen ja työeh­to­so­pi­mus­ten tarjoa­man perä­lau­dan ansiosta.

– Paikal­li­nen sopi­mi­nen on lisään­ty­nyt kaik­kialla, mutta se ei ole vienyt pois alakoh­tai­sia työeh­to­so­pi­muk­sia, Raina kertoo.

Hän katsoo, että Suomessa luot­ta­mus­mies­ten asemaa pitäisi vahvis­taa, koska se on heikompi kuin pahim­missa kilpai­li­ja­maissa. Esimer­kiksi Saksassa työn­te­ki­jöi­den oikeu­det ja vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det on turvattu ammat­ti­liit­to­jen lisäksi yritys­neu­vos­to­jen kautta.

Jyrki Rainan tekemä selvi­tys julkis­tet­tiin 7.10. kansain­vä­li­senä Kunnon työn päivänä. Selvi­tys on tehty asian­tun­ti­ja­haas­tat­te­lui­den sekä lakien, työeh­to­so­pi­mus­ten ja muiden kirjal­lis­ten lähtei­den avulla. Raina on toimi­nut aiem­min pääsih­tee­rinä Teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den maail­man­lii­tossa, IndustriALL Global Unio­nissa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA