Selvitys: Henkilöstön vahva asema helpottaa paikallista sopimista Suomen kilpailijamaissa

Työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemässä selvityksessä todetaan, että paikallisen sopimisen lisääminen ei ole tarkoittanut alakohtaisten sopimusten heikentämistä.

7.10.2021

Alako­htaiset työe­htosopimuk­set ja vah­va luot­ta­mus­mi­esten ase­ma ovat paikallisen sopimisen perus­ta Suomen kil­pail­i­ja­mais­sa, selviää työelämäkon­sult­ti Jyr­ki Rainan tekemästä selvi­tyk­ses­tä.

Teol­lisu­us­li­it­to, Paper­ili­it­to, Ammat­tili­it­to Pro ja YTN tila­si­vat kevääl­lä 2021 Rainal­ta selvi­tyk­sen Ruotsin, Tan­skan, Sak­san ja Hol­lan­nin met­al­li- ja paperi­te­ol­lisu­u­den henkilöstön edus­ta­jien ase­mas­ta. Tarkastelus­sa oli eri­tyis­es­ti henkilöstön ase­ma sovel­let­taes­sa ala- ja yri­tysko­htaisia työe­htosopimuk­sia sekä sovit­taes­sa palkanko­ro­tuk­sista paikallis­es­ti.

– Alako­htai­sis­sa sopimuk­sis­sa ei ole suur­ta eroa. Muual­la paikallista sopimista on käytet­ty enem­män, kos­ka luot­ta­mushenkilöi­den ase­ma on vahvem­pi, Raina ver­tailee selvi­tyk­sessä mukana ollei­ta mai­ta Suomeen.

Esimerkik­si Ruot­sis­sa luot­ta­mus­miehen ase­ma perus­tuu laki­in ja Suomes­sa työe­htosopimuk­si­in.

– Sopimi­nen on luon­te­vam­paa ja poh­ja on vank­ka, kun ase­ma on tur­vat­tu lais­sa, Raina sanoo.

SUOMESSA VASTAKKAINEN SUUNTA

Suomes­sa Teknolo­gia­te­ol­lisu­us ry ja Met­sä­te­ol­lisu­us ry ovat lopet­ta­neet työe­htosopimus­toimin­nan vedoten paikallisen sopimisen lisäämiseen. Esimerkik­si teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den työe­htosopimuk­ses­sa on kuitenkin ollut tähänkin asti noin 60 työe­htoi­hin liit­tyvää kohtaa, joista on voitu paikallis­es­ti sopia toisin.

Raina näkee paikallisen sopimisen vähäiseen käyt­töön kak­si syytä.

– Joko paikallista sopimista ei ole tarvit­tu tai sit­ten ei ole osat­tu, Raina toteaa.

Kan­sain­väliset tutkimuk­set osoit­ta­vat, että työe­htosopimus­toimin­nal­la on myön­teisiä taloudel­lisia ja sosi­aal­isia vaiku­tuk­sia. Tes-toim­inta muun muas­sa ehkäisee työssäkäyvien köy­hyyt­tä ja vakaut­taa yhteiskun­taa.

– Län­si-Euroopan val­tiot ja OECD ovat toden­neet, että työe­htosopimuk­sil­la on rauhoit­ta­va vaiku­tus, Raina sanoo.

Suomes­sa työ­nan­ta­jaleirin irtiotot työe­htosopimus­toimin­nas­ta näyt­tävät vievän tilan­net­ta vas­takkaiseen suun­taan.

– Tun­tuu, että työ­nan­ta­ja ei ollut miet­tinyt asi­aa aivan lop­pu­un saak­ka, kun ilmoit­ti irtiotoista, Raina pohtii.

LISÄÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA

Myös luot­ta­mus­miesjär­jestelmän ohit­ta­mi­nen on ollut työ­nan­ta­japuolen asial­istal­la, vaik­ka kil­pail­i­ja­mais­sa paikallista sopimista on nimeno­maan tehty vah­van henkilöstön edus­tuk­sen ja työe­htosopimusten tar­joa­man perälau­dan ansios­ta.

– Paikalli­nen sopimi­nen on lisään­tynyt kaikkial­la, mut­ta se ei ole vienyt pois alako­htaisia työe­htosopimuk­sia, Raina ker­too.

Hän kat­soo, että Suomes­sa luot­ta­mus­mi­esten ase­maa pitäisi vahvis­taa, kos­ka se on heikom­pi kuin pahim­mis­sa kil­pail­i­ja­mais­sa. Esimerkik­si Sak­sas­sa työn­tek­i­jöi­den oikeudet ja vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet on tur­vat­tu ammat­tili­it­to­jen lisäk­si yri­tys­neu­vos­to­jen kaut­ta.

Jyr­ki Rainan tekemä selvi­tys julk­istet­ti­in 7.10. kan­sain­välisenä Kun­non työn päivänä. Selvi­tys on tehty asiantun­ti­ja­haas­tat­telu­iden sekä lakien, työe­htosopimusten ja muiden kir­jal­lis­ten lähtei­den avul­la. Raina on toimin­ut aiem­min pääsi­h­teer­inä Teol­lisu­ustyön­tek­i­jöi­den maail­man­li­itossa, Indus­tri­ALL Glob­al Unionis­sa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA