Selvitys: Henkilöstön vahva asema helpottaa paikallista sopimista Suomen kilpailijamaissa

Työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemässä selvityksessä todetaan, että paikallisen sopimisen lisääminen ei ole tarkoittanut alakohtaisten sopimusten heikentämistä.

7.10.2021

Alakohtaiset työehtosopimukset ja vahva luottamusmiesten asema ovat paikallisen sopimisen perusta Suomen kilpailijamaissa, selviää työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemästä selvityksestä.

Teollisuusliitto, Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja YTN tilasivat keväällä 2021 Rainalta selvityksen Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin metalli- ja paperiteollisuuden henkilöstön edustajien asemasta. Tarkastelussa oli erityisesti henkilöstön asema sovellettaessa ala- ja yrityskohtaisia työehtosopimuksia sekä sovittaessa palkankorotuksista paikallisesti.

– Alakohtaisissa sopimuksissa ei ole suurta eroa. Muualla paikallista sopimista on käytetty enemmän, koska luottamushenkilöiden asema on vahvempi, Raina vertailee selvityksessä mukana olleita maita Suomeen.

Esimerkiksi Ruotsissa luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja Suomessa työehtosopimuksiin.

– Sopiminen on luontevampaa ja pohja on vankka, kun asema on turvattu laissa, Raina sanoo.

SUOMESSA VASTAKKAINEN SUUNTA

Suomessa Teknologiateollisuus ry ja Metsäteollisuus ry ovat lopettaneet työehtosopimustoiminnan vedoten paikallisen sopimisen lisäämiseen. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on kuitenkin ollut tähänkin asti noin 60 työehtoihin liittyvää kohtaa, joista on voitu paikallisesti sopia toisin.

Raina näkee paikallisen sopimisen vähäiseen käyttöön kaksi syytä.

– Joko paikallista sopimista ei ole tarvittu tai sitten ei ole osattu, Raina toteaa.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työehtosopimustoiminnalla on myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tes-toiminta muun muassa ehkäisee työssäkäyvien köyhyyttä ja vakauttaa yhteiskuntaa.

– Länsi-Euroopan valtiot ja OECD ovat todenneet, että työehtosopimuksilla on rauhoittava vaikutus, Raina sanoo.

Suomessa työnantajaleirin irtiotot työehtosopimustoiminnasta näyttävät vievän tilannetta vastakkaiseen suuntaan.

– Tuntuu, että työnantaja ei ollut miettinyt asiaa aivan loppuun saakka, kun ilmoitti irtiotoista, Raina pohtii.

LISÄÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA

Myös luottamusmiesjärjestelmän ohittaminen on ollut työnantajapuolen asialistalla, vaikka kilpailijamaissa paikallista sopimista on nimenomaan tehty vahvan henkilöstön edustuksen ja työehtosopimusten tarjoaman perälaudan ansiosta.

– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt kaikkialla, mutta se ei ole vienyt pois alakohtaisia työehtosopimuksia, Raina kertoo.

Hän katsoo, että Suomessa luottamusmiesten asemaa pitäisi vahvistaa, koska se on heikompi kuin pahimmissa kilpailijamaissa. Esimerkiksi Saksassa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet on turvattu ammattiliittojen lisäksi yritysneuvostojen kautta.

Jyrki Rainan tekemä selvitys julkistettiin 7.10. kansainvälisenä Kunnon työn päivänä. Selvitys on tehty asiantuntijahaastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten ja muiden kirjallisten lähteiden avulla. Raina on toiminut aiemmin pääsihteerinä Teollisuustyöntekijöiden maailmanliitossa, IndustriALL Global Unionissa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA