Pätevä perehdytys opettaa kaikkia

”Perehdyttämisen parhaita puolia on se, että uusi työntekijä kysyy ja kyseenalaistaa”, kuvaa Nesteen Porvoon jalostamon käytäntöjä työsuojeluvaltuutettu Mirka Paaso. Entä miten kävi seisakin ja koronan?

24.9.2021

Neste Oyj:n Porvoon jalostamolla on tuotannossa noin 750 työntekijää. Prosessit ovat tavattoman monimutkaisia, ja koko alueella on jatkuva suuronnettomuusvaara.

– Omien työntekijöiden perehdytys lähtee kaikille yhteisestä verkkoperehdytyksestä, aivan globaalisti yhteisestä. Siinä käydään läpi yhtiön yleiset periaatteet, johtamisen ja turvallisuuden pääsäännöt, yhtiön arvot. Kyllä siinä voi viikko tai pari mennä, työsuojeluvaltuutettu Mirka Paaso kertoo.

Kaikkien Kilpilahden jalostamoalueelle tulevien ulkopuolisten työntekijöiden on käytävä lyhyt kulkulupakoulutus.

– Kaikki koulutukset varmennetaan tietyillä kysymyspattereilla. Niistä on päästävä läpi, Paaso huomauttaa.

PEREHDYTYS KESTÄÄ, MOTIVOITUNUT PÄRJÄÄ

Perehdytyksen perusjakso hoidetaan kirjallisen suunnitelman mukaan, osio osiolta ja rasti rastilta edeten. Mukana on myös verkkokursseja ja luokkahuoneopetusta.

– Riippuu ihan tehtävästä, kuinka kauan perehdytys kestää. Voi olla kaksi viikkoa tai kaksi kuukautta. Minusta tuntuu, että minullakin riittää jatkuvasti uutta opittavaa, vaikka olen ollut täällä 25 vuotta, Paaso naurahtaa.

Puolen vuoden jälkeen tulokas joutuu tenttimään oppimansa myös näyttötehtävillä. Paasosta uusi työntekijä kyllä pärjää, jos motivaatio on kohdillaan.

Jos esimerkiksi kännykkä ei kiinnosta enempää kuin työ, minä väitän, että jokainen kyllä selviytyy tentistä. Ja uusikin tilaisuus annetaan, valtuutettu muistuttaa.

”Työyhteisö pitää huolen omistaan”, Paaso kuvaa. Jatkuvasti rätisevästä radiopuhelinliikenteestä paljastuu, jos untuvikko on tekemässä jotain kummallista. Hätiin ehditään ja tulokas opastetaan oikeille – ja turvallisille – tavoille. Paason mukaan uusille työntekijöille ei satukaan sen useammin tapaturmia kuin vanhoille.

Yhtiö maksaa työehtosopimuksen mukaista korvausta tuotannon työnopastajille.

– Tekijä opettaa tekijää, eli perehdyttäjät ovat ihan tavallisia tuotannon työntekijöitä, Paaso kertoo.

– Minusta meillä on ollut todella päteviä uusia työntekijöitä. Perehdyttämisen parhaita puolia on se, että uusi työntekijä kysyy ja kyseenalaistaa. Tähän todellakin kannustetaan. Parhaimmillaan perehdyttäminen on molemminpuolista oppimista. Varsinkin kaikki turvallisuuteen liittyvät huomiot otetaan aivan saletisti vastaan, Paaso varmentaa.

MITEN KÄVI SEISAKISSA?

Huoltoseisakki merkitsi viime keväänä lähes 6 000 ulkopuolisen työntekijän turvallisuusperehdytystä. He edustivat Paason arvion mukaan 35:ttä eri kansallisuutta. Kulkulupakoulutusta on kahdeksalla eri kielellä.

Jos yhteistä kieltä ei ole, voidaan paikalle hankkia tulkki. Mutta koko ajan tulkki ei voi jalostamolla olla. Urakoitsijoiden hankintasopimukseen kuuluukin vaatimus työporukan vähintään yhden työnjohtajan englannin kielen taidosta. Heidän tehtäviinsä on haettava myös erillinen työlupa turvallisuuden takaamiseksi.

Kaikille työntekijöille tehtiin koronatesti joka viikko sen jälkeen, kun heidät oli testattu maan rajalla. Koronakokeita tehtiin yhteensä 60 000. Pari pientä tartuntarypästä paljastui. Niistäkin koitui suurimpana hankaluutena vain kahden viikon karanteenit, ei mitään suurta sairastavuutta.

– Hyvin taklattiin korona!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI