Pätevä pereh­dytys opettaa kaikkia

”Pereh­dyt­tä­misen parhaita puolia on se, että uusi työntekijä kysyy ja kysee­na­laistaa”, kuvaa Nesteen Porvoon jalos­tamon käytän­töjä työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Mirka Paaso. Entä miten kävi seisakin ja koronan?

24.9.2021

Neste Oyj:n Porvoon jalos­ta­molla on tuotan­nossa noin 750 työnte­kijää. Prosessit ovat tavat­toman monimut­kaisia, ja koko alueella on jatkuva suuronnettomuusvaara.

– Omien työnte­ki­jöiden pereh­dytys lähtee kaikille yhtei­sestä verkko­pe­reh­dy­tyk­sestä, aivan globaa­listi yhtei­sestä. Siinä käydään läpi yhtiön yleiset periaat­teet, johta­misen ja turval­li­suuden pääsäännöt, yhtiön arvot. Kyllä siinä voi viikko tai pari mennä, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Mirka Paaso kertoo.

Kaikkien Kilpi­lahden jalos­ta­moa­lu­eelle tulevien ulkopuo­listen työnte­ki­jöiden on käytävä lyhyt kulkulupakoulutus.

– Kaikki koulu­tukset varmen­ne­taan tietyillä kysymys­pat­te­reilla. Niistä on päästävä läpi, Paaso huomauttaa.

PEREHDYTYS KESTÄÄ, MOTIVOITUNUT PÄRJÄÄ

Pereh­dy­tyksen perus­jakso hoide­taan kirjal­lisen suunni­telman mukaan, osio osiolta ja rasti rastilta edeten. Mukana on myös verkko­kurs­seja ja luokkahuoneopetusta.

– Riippuu ihan tehtä­västä, kuinka kauan pereh­dytys kestää. Voi olla kaksi viikkoa tai kaksi kuukautta. Minusta tuntuu, että minul­lakin riittää jatku­vasti uutta opittavaa, vaikka olen ollut täällä 25 vuotta, Paaso naurahtaa.

Puolen vuoden jälkeen tulokas joutuu tentti­mään oppimansa myös näyttö­teh­tä­villä. Paasosta uusi työntekijä kyllä pärjää, jos motivaatio on kohdillaan.

Jos esimer­kiksi kännykkä ei kiinnosta enempää kuin työ, minä väitän, että jokainen kyllä selviytyy tentistä. Ja uusikin tilai­suus annetaan, valtuu­tettu muistuttaa.

”Työyh­teisö pitää huolen omistaan”, Paaso kuvaa. Jatku­vasti rätise­västä radio­pu­he­lin­lii­ken­teestä paljastuu, jos untuvikko on tekemässä jotain kummal­lista. Hätiin ehditään ja tulokas opaste­taan oikeille – ja turval­li­sille – tavoille. Paason mukaan uusille työnte­ki­jöille ei satukaan sen useammin tapaturmia kuin vanhoille.

Yhtiö maksaa työeh­to­so­pi­muksen mukaista korvausta tuotannon työnopastajille.

– Tekijä opettaa tekijää, eli pereh­dyt­täjät ovat ihan taval­lisia tuotannon työnte­ki­jöitä, Paaso kertoo.

– Minusta meillä on ollut todella päteviä uusia työnte­ki­jöitä. Pereh­dyt­tä­misen parhaita puolia on se, että uusi työntekijä kysyy ja kysee­na­laistaa. Tähän todel­lakin kannus­te­taan. Parhaim­mil­laan pereh­dyt­tä­minen on molem­min­puo­lista oppimista. Varsinkin kaikki turval­li­suu­teen liittyvät huomiot otetaan aivan saletisti vastaan, Paaso varmentaa.

MITEN KÄVI SEISAKISSA?

Huolto­sei­sakki merkitsi viime keväänä lähes 6 000 ulkopuo­lisen työntekijän turval­li­suus­pe­reh­dy­tystä. He edustivat Paason arvion mukaan 35:ttä eri kansal­li­suutta. Kulku­lu­pa­kou­lu­tusta on kahdek­salla eri kielellä.

Jos yhteistä kieltä ei ole, voidaan paikalle hankkia tulkki. Mutta koko ajan tulkki ei voi jalos­ta­molla olla. Urakoit­si­joiden hankin­ta­so­pi­muk­seen kuuluukin vaatimus työpo­rukan vähin­tään yhden työnjoh­tajan englannin kielen taidosta. Heidän tehtä­viinsä on haettava myös erillinen työlupa turval­li­suuden takaamiseksi.

Kaikille työnte­ki­jöille tehtiin korona­testi joka viikko sen jälkeen, kun heidät oli testattu maan rajalla. Korona­ko­keita tehtiin yhteensä 60 000. Pari pientä tartun­ta­ry­pästä paljastui. Niistäkin koitui suurim­pana hanka­luu­tena vain kahden viikon karan­teenit, ei mitään suurta sairastavuutta.

– Hyvin taklat­tiin korona!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI