Matti Rajala haluaa herättää keskustelua

Hevimusiikin pauha­tessa kuulok­keissa Matti Rajala näpyt­telee mieli­pi­de­kir­joi­tuksia ajankoh­tai­sista aiheista eri lehtiin. Palaute kirjoi­tuk­sista on enimmäk­seen myönteistä.

20.8.2021

MATTI RAJALA
Pöytyä
Veneen­ra­ken­taja
(työtön)

Pöytyä­läi­sestä Matti Rajalasta tuli mieli­pi­de­kir­joit­taja vajaa kymmenen vuotta sitten, kun hän toimi pääluot­ta­mus­mie­henä silloi­sessa työpaikassaan.

– Sen yrityksen ansiosta aktivoi­duin ay-toimin­taan. Minua motivoi tietoi­suuden lisää­minen taval­li­selle kansalle, Rajala perus­telee intoaan lähettää kirjoi­tuk­siaan eri lehtiin.

Hänen mieles­tään valta­me­diassa kuuluu turhan vahvasti työnan­ta­jaos­a­puolen ääni.

– Jos työnte­kijät eivät tuo esiin fakta­tietoa esimer­kiksi Tekno­lo­gia­teol­li­suuden irtau­tu­mi­sesta työeh­to­so­pi­muk­sesta, niin kuka sitä sitten tuo, hän kysyy.

Tästäkin teemasta Rajala kirjoitti yleisönosastoon.

– En saanut kirjoi­tus­tani läpi Turun Sanomiin, koska se oli silloin niin ajankoh­tainen aihe ja siitä kirjoitti moni muukin.

Kirjoitus ei mennyt kuiten­kaan hukkaan. Se löysi paikan Auran­maan Viikko­leh­destä, joka on Loimaan seudulla kaksi kertaa viikossa ilmes­tyvä paikallislehti.

– Kaikki sinne lähet­tä­mäni kirjoi­tukset on julkaistu. Paikal­lis­lehdet ottavat todella mielel­lään vastaan kirjoi­tuksia eri näkökulmista.

POSITIIVISEEN SÄVYYN

Rajala suosii mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sis­saan tiivistä tyyliä. Kirjoitus ei saa koskaan olla liian pitkä, hän sanoo.

– Elämme nopeassa yhteis­kun­nassa, jossa ihmiset eivät jaksa lukea pitkiä kirjoi­tuksia. Tekstin pitää mahtua A4-arkille, jotta ihmisillä riittää mielen­kiinto lukea se loppuun.

Maalis­kuussa Turun Sanomissa julkais­tussa mieli­pi­de­kir­joi­tuk­ses­saan Rajala pohtii etäope­tuksen toimi­vuutta näin:

”Miten käsityötä opiske­leva voi oppia saman asian etäyh­teyden välityk­sellä kuin koulussa lähiopetuksena?”

Tekstissä on vajaat 2 400 merkkiä. Mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sessa on syytä keskittyä olennai­seen, Rajala vinkkaa.

– Minul­lakin on monta kertaa lähtenyt teksti rönsyi­le­mään, mutta rönsyt on vaan pakko karsia pois, Rajala opastaa.

Hän pitää tärkeänä sitä, että kirjoit­taja pysyy asialinjalla.

– Yritän pitää kirjoi­tuk­sis­sani positii­visen näkökulman. Kunnioitan vasta­puolta enkä mene henki­lö­koh­tai­suuk­siin, vaikka olemmekin asioista eri mieltä.

”LISÄÄ FAKTAA”

Rajala käsit­telee kirjoi­tuk­sis­saan aina jotakin ajankoh­taista asiaa. Aiheita hän saa esimer­kiksi kuunnel­les­saan radiouutisia.

– Mieli­pi­de­kir­joi­tuksen laati­minen vaatii pientä tutki­mista etukä­teen, etten vaan levitä mitään väärää tietoa. Se on tärkeää, Rajala sanoo.

Tänä vuonna Rajala on avannut sanaisen arkkunsa muun muassa työhy­vin­voin­nista, äänes­tä­misen tärkey­destä ja vuokra­työn ketjut­ta­mi­sesta. Juhan­nuk­seen mennessä häneltä oli julkaistu jo kuusi mielipidekirjoitusta.

– Joka vuosi en todel­la­kaan ole näin ahkera. Kunta­vaalit ja työmark­ki­noilla tapah­tuvat muutokset ovat aktivoi­neet minua. Kun on aiheita, olen aktii­vinen, hän sanoo.

Rajala laatii mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sensa aiheesta riippuen joko yksityis­hen­ki­lönä, Pöytyän kunnan­val­tuu­tet­tuna tai Turun puusep­päin ammat­tio­saston puheenjohtajana.

Hän ottaa kantaa myös sosiaa­li­sessa mediassa. Sanoma­leh­tien yleisön­osastot ovat hänelle kuitenkin ensisi­jainen kanava.

– Sosiaa­li­sessa mediassa elämme omassa ay-kuplas­samme. Mistä muualta kuin mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sista ne, jotka eivät kuulu liittoon, saisivat tietoa, Rajala kysyy.

HEVIN TAHTIIN

Kun mieli­pi­de­kir­joitus on muhinut aikansa Rajalan päässä, hän istuu tieto­ko­neen ääreen joko kotona tai ammat­tio­saston toimistolla.

– Pistän kuulok­keet päähän ja laitan hyvää, erittäin raskasta hevimusiikkia soimaan ja alan kirjoittaa. Valmista syntyy taval­li­sesti 5–10 minuutissa.

Kirjoit­ta­mi­seen Rajala ei ole saanut erillistä oppia, mutta kaikkia aiheesta kiinnos­tu­neita hän kehottaa hakeu­tu­maan Murikka-opiston kirjoit­ta­misen kursseille.

– Mitä enemmän kirjoitan, sitä omemmalta se tuntuu, Rajala toteaa.

Hän suosit­telee mieli­pi­de­kir­joit­ta­mista kaikille, joilla on asiaa.

– Meillä liikkuu jatku­vasti suora­naisia valheita uutisot­si­koissa ja sosiaa­li­sessa mediassa. Tarvit­semme lisää fakta­poh­jaisia kirjoi­tuksia, Rajala linjaa.

VAIKUTTAVUUS PALKITSEE

Rajala saa mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sis­taan enimmäk­seen myönteistä palau­tetta. Sitä tulee sähkö­pos­titse, Turun Sanomien komment­ti­pals­talla ja Faceboo­kissa, jos hän on jakanut tekstin siellä.

– On aina hyvä, jos kirjoitus herättää keskus­telua, on se sitten puolesta tai vastaan, hän sanoo.

Aina palaute ei ole asial­lista, mutta yöuniaan Rajala ei kuiten­kaan ole menettänyt.

– Kerran minulle on jopa soitettu, korotettu ääntä ja haukuttu, mutta sanotaanko näin, että se kirjoitus meni kyllä oikeaan osoit­tee­seen, Rajala nauraa.

Hänestä työväestön asioista ei voi pitää liikaa ääntä.

– Uskon, että tietoi­suus esimer­kiksi siitä, mitä tarkoittaa, jos yleis­si­tova työeh­to­so­pimus purkautuu, lisää järjes­täy­ty­nei­syyttä, koska kyse on rahasta ja työehdoista.

Kun kirjoitus on valmis lähetet­tä­väksi lehteen, Rajala kokee helpo­tuksen tunnetta.

– Olen saanut vietyä omat ajatuk­seni maail­malle. Jos joku vielä lukee kirjoi­tuk­seni ja reagoi siihen, sillä on ollut jotain vaikut­ta­vuutta. Sitä varten minä tätä teen.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ