AVAAJA: Tes suojaa sairasta lastakin

Työeh­to­so­pi­mus takaa sen, että sairasta lasta saa hoitaa neljä päivää palkan kanssa. Laki ei puhu rahasta mitään.

16.6.2021

– Työeh­to­so­pi­muk­sen kautta tulee se palkal­li­suus, toteaa Sari Kola.

Kola on Teol­li­suus­lii­ton sosi­aali- ja työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija. Laki takaa oikeu­den jäädä korkein­taan neljäksi päiväksi hoita­maan sairasta lasta tai järjes­te­le­mään hoitoa. Mutta vain työeh­to­so­pi­muk­sen ansiosta päivät ovat palkallisia.

Työn­te­ki­jällä on sama omail­moi­tusoi­keus lapsen sairas­te­lusta kuin omas­taan­kin, jos yrityk­sessä oikeus on, kunhan lapsi maini­taan sopimuksessa.

Sari Kola
Sari Kola

– Lääkäri kirjoit­taa lapselle yleensä varmuu­den vuoksi neljä päivää sairaus­lo­maa, vaik­kei lapsi tarvit­sisi niin monta päivää. Omail­moi­tuk­sella vanhempi pääsee aikai­sem­min takai­sin töihin, Kola toteaa.

Omail­moi­tuk­set vähen­tä­vät myös lasten sairas­te­lusta johtu­via pois­sao­loja kuten ne vähen­tä­vät työte­ki­jöi­den­kin lyhyitä sairauspoissaoloja.

KIPUPISTEITÄKIN LÖYTYY

– Suul­li­sen seli­tyk­sen lapsen sairas­tu­mi­sesta on riitet­tävä. Muuta­miin tapauk­siin olen törmän­nyt, että työnan­taja ei ole halun­nut maksaa palk­kaa, koska lapsi ei ole pääs­syt lääkä­rin vastaa­no­tolle eikä saanut todis­tusta sairau­desta, Kola kertoo.

– Kirjal­li­sen seli­tyk­sen vaati­mi­seen pitää työnan­ta­jalla olla erit­täin vahva näyttö aiem­min tapah­tu­neesta sairaus­lo­ma­oi­keu­den väärin­käy­töstä, hän alleviivaa.

Kola ei ole itse koskaan kuiten­kaan törmän­nyt tällai­siin väärin­käy­tök­siin, joten vaati­mi­seen ei useim­mi­ten ole oikeutta.

Jos toinen vanhempi ei pysty tai ei saa omalta työnan­ta­jal­taan todis­tusta siitä, että hän ei voi jäädä hoita­maan lasta, ei tästä­kään voida vaatia todis­tusta. Suul­li­nen selvi­tys riit­tää. Kola painot­taa sitä, että yksi­tyi­syy­den suoja pätee työelämäänkin.

Työn­tekijän oma terveys, työkyky ja lapsen turval­li­suus vaaran­tu­vat, jos hän joutuu hoita­maan sairasta lasta yövuo­ron jälkeen.

Vuoron­vaih­don on jous­tet­tava, jos vuoro­työtä teke­vistä vanhem­mista kummal­la­kin on hoito­vas­tuu. Samassa työpai­kassa työtä teke­ville kolmi­vuo­ro­työ yövuo­roi­neen voi luoda ongelmia.

– Työn­tekijän oma terveys, työkyky ja lapsen turval­li­suus vaaran­tu­vat, jos hän joutuu hoita­maan sairasta lasta yövuo­ron jälkeen. Näin me tämän asian näemme.

Työn­tekijän ja työnan­ta­jan yhteis­työllä ja keskus­te­lu­kult­tuu­rin avoi­muu­della on saatu tila­päi­sesti muutet­tua työvuo­roja ja työai­koja. Kolasta tällai­sia­kin tilan­teita olisi tärkeä pohtia jo ennak­koon yhteis­toi­min­nassa, sopien ja kirja­ten peli­sään­nöt, ja saat­taa kaikki koko työyh­tei­sön tietoon. Enna­kointi lisää tuot­ta­vuutta ja hyvinvointia.

Vanhem­pain­va­paalla tai hoito­va­paalla olevan vanhem­man sairas­tu­mi­nen samaan aikaan kun lapsi sairas­tuu luo sekin ongelmatilanteita.

– Toinen vanhempi ei saa palk­kaa, jos hän joutuu toisen sairas­tu­mi­sen takia jäämään lapsia hoitamaan.

Palk­kaa ei makseta myös­kään silloin, jos toinen vanhempi joutuu lähte­mään yhden lapsen kanssa sairaa­laan ennalta suun­ni­tel­tua leik­kausta varten, ja toinen vanhempi jää hoita­maan muita kotiin.

– Työeh­to­so­pi­muk­set puhu­vat lapsen äkil­li­sestä sairas­tu­mi­sesta, Kola huomauttaa.

IKÄRAJA LIIAN ALHAINEN

– Vain alle 10-vuoti­aan sairas­tuessa on annet­tava palkal­lista vapaata, toteaa Teol­li­suus­lii­ton tekno­lo­gia­sek­to­rin sopi­mus­asian­tun­tija Janne Heini­mäki.

Heini­mäki on huolis­saan alhai­sesta ikära­jasta, joka oikeut­taa jäämään sairaan lapsen kanssa kotiin.

– Kyllä vähän yli 10-vuotiasta olisi todella ikävä jättää yksin kotiin. Olemme vaati­neet vaikka kuinka monella tes-kier­rok­sella ikära­jan nosta­mista, mutta läpi­mur­toa ei ole saatu.

Janne Heinimäki
Janne Heini­mäki

Sopi­mus­asian­tun­tija huoleh­tii myös siitä vaikeasta tilan­teesta, jossa esimer­kiksi yksin­huol­taja on jo käyt­tä­nyt neljä päiväänsä, mutta lapsen sairaus vaatii edel­leen kotihoitoa.

– Silloin kysee­seen tulee lain mainit­sema velvol­li­suus antaa vapaata pakot­ta­vista perhesyistä.

Tämän lain­py­kä­län perus­teella palkan­mak­su­vel­vol­li­suutta ei työnan­ta­jalle synny. Heini­mäki kehot­taa­kin kään­ty­mään Kelan puoleen talou­del­li­sen tuen selvit­tä­mi­seksi ja tiedus­te­le­maan, onko kunnassa tarjolla tila­päis­a­pua lasten hoitoon.

Heini­mäki iloit­see siitä, että omail­moi­tus­käy­täntö on levin­nyt laajalle aina­kin tekno­lo­gia­sek­to­rin työpai­koilla. Hänen mukaansa työpai­koilta ei liit­toon asti tule riita-asioita, jotka koski­si­vat sairaan lapsen hoitoa.

Hän alle­vii­vaa, että Teol­li­suus­lii­ton ja Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n jo vuosia ja vuosia harjoit­tama jatku­van neuvot­te­lun peri­aate auttaa näiden sosi­aa­li­mää­räys­ten sovel­ta­mi­sessa. Tes-pykä­listä saadaan yhtei­sessä proses­sissa yhtei­set tulkinnat.

Heini­mäki ei voi olla hämmäs­te­le­mättä Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n ilmoi­tusta siitä, että nyt siir­ry­tään paikal­li­seen sopimiseen.

– Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry jäykis­tää työmark­ki­noita, ei suin­kaan notkista.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA