Mikko Hakkarainen: Muutoksen tuulissa

teollisuusliitto

Kuten kaikki muistavat, Liettuan suuriruhtinaskunta oli 1400-luvulla Euroopan suurin valtio. Supervaltojen maailma on sittemmin muuttunut, mikä muistetaan myös esimerkiksi Rooman, Mongolian, Makedonian ja Karthagon valtakunnissa sekä tietenkin Neuvostoliitossa.

Bisnesmaailmassakin muutoksen puhurit ovat puhkuneet: vuoden 2020 maailman suurimpien yritysten kymmenen kärjestä vain yksi (Microsoft) pääsi samalle listalle vuonna 2000, eikä yksikään vuonna 1980. Kukaan ei voi rehellisesti väittää tänään tietävänsä, mistä yrityksistä lista koostuu 2040.

Maailma muuttui ainakin silloin, kun joku keksi pyörän, tulen, rahan, kirjoitustaidon, penisilliinin, mikrosirun, suhteellisuusteorian, Kehruu-Jennyn, sähköverkon, vesivessan tai nollan. Jolleivät ole niin jo tehneet, maailmaa tulevat lisää muuttamaan kiertotalous, lisätty todellisuus, nyhtökaura, tekoäly, nanoteknologia, kvanttitietokone, 3D-printtaus, power-to-x, 6G, asioiden internet sekä kylmäfuusio, sikäli kun se saadaan toimimaan.

Joskus muutokset ovat niin sanottuja mustia joutsenia, eli huomattavan epätodennäköisiä tapahtumia, joiden vaikutus tuntuu kaikkialla: koronavirus, 9/11, Eyjafjallajökull, Neuvostoliiton romahdus. Tunnettu on kaaosteorian vertaus siitä, että perhosen siivenisku aiheuttaa hirmumyrskyn toisella puolella maapalloa; pieni muutos alkutilanteessa saa aikaan eksponentiaalisen kerrannaisvaikutuksen lopputuloksessa.

Joskus muutokset ovat niin sanottuja mustia joutsenia, eli huomattavan epätodennäköisiä tapahtumia, joiden vaikutus tuntuu kaikkialla.

Vaikka moni esimerkeistä ei ehkä juuri nyt tunnu olevan lähellä omaa maata tai alaa tai intressiä, huomenna voi tilanne olla toinen. Siksi niin Suomessa kuin maailmalla kannattaa pitää silmät auki, korvat höröllä, antennit ojossa ja skannerit jylläämässä. Muutos voi olla lähempänä kuin luulemmekaan.

25-vuotiaille Google, YouTube, Wikipedia ja niin edelleen ovat ”aina” olleet olemassa, vähän nuoremmille myös sosiaalinen media. Me viisikymppiset emme välttämättä tätä aina tajua.

On oleellista, että myös ammattiyhdistysliike seuraa maailman menoa, pysyy kyydissä ja osaa sopeuttaa toimintatapojaan tarpeen tullen – mieluusti jopa ennakoiden. Jos nyt perustettaisiin aivan uusi ammattiliitto puhtaalta pöydältä, olisivatko toimintamallit, rakenteet ja vipstaakit samanlaisia kuin 1800-luvulla? Eivät varmaankaan, kun ei ole maailmakaan. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että liikkeen arvot ja tavoitteet ovat ennallaan.

Pohjoismaisessa ay-liikkeessä on onneksi usein nähty muutokset positiivisen kautta, mahdollisuuksina esimerkiksi uusiin ja uudenlaisiin työpaikkoihin ja parempaan elämään. Maailmalta löytyy myös vastakkaisia näkökantoja. Saatetaan kirkkain silmin vastustaa vaikkapa digitalisaatiota tajuamatta sitä, että se tuli jo, eikä kelloa voi kääntää taaksepäin. Tai ehkä voi, mutta ei siinä mitään järkeä ole kenenkään kannalta – ei ainakaan duunarin.

MIKKO HAKKARAINEN
Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

<kuuntelusuositus asenteesta riippuen joko Scorpions: Wind of Change tai Egotrippi: Älä koskaan ikinä>