Työsuojeluvaltuutetun ABC julkaistu

teollisuusliitto

”Norsua ei kannata syödä kokonaisena, vaan pala palalta. Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä, taitoa toimia erilaisten ihmisten parissa ja ennen kaikkea kykyä asettua toisen ihmisen asemaan.” Huumorillakin höystetty työsuojeluvaltuutetun opas julkaistiin tänään Teollisuusliiton työympäristöwebinaarissa.

12.5.2021

– Halusimme tehdä tuleville työsuojeluvaltuutetuille starttausoppaan, jotta heillä olisi mahdollisimman matala kynnys aloittaa uudessa hommassaan. Mutta opas tarjoaa apua myös kokeneemmille työsuojeluvaltuutetuille.

Näin kuvasi upouuden Työsuojeluvaltuutetun ABC -oppaan tavoitteita liiton työympäristö- ja tasa-arvonjaoston jäsen Ari-Pekka Kurikka Oulusta.

– Tavoitteena on myös saada uudet valtuutetut osaksi liittoa. Me olemme samaa porukkaa, puhallamme yhteen hiileen, ja kynnyksen kysyä liitosta neuvoja on oltava matala, Kurikka totesi.

Opas kannustaa ymmärtämään, että valtuutetun pesti on mielenkiintoista yhteisten asioiden eteenpäin viemistä ja työpaikan työsuojelutoiminnan kehittämistä. ABC perehdyttää uuden valtuutetun hänen oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa, tutustuttaa tärkeimpiin lakikohtiin, neuvoo mistä löytää koulutusta ja antaa kosolti käytännön neuvoja.

Opas muistuttaa, että Teollisuusliiton työvaltuutettuna ketään ei jätetä yksin. ”Tukena ovat mm. Teollisuusliiton työympäristöyksikkö, aluetoimistot, Työturvallisuuskeskus, aluehallintovirasto sekä kollegat muilta työpaikoilta. Tehtävämme on tukea toinen toisiamme!”

Työsuojeluvaltuutetun ABC on ladattavissa liiton verkkosivuilta.

”ME KOULUTAMME JATKOSSAKIN”

– Me Teollisuusliittona tulemme tekemään työehtosopimukset jatkossakin. Pidämme huolen siitä, että meidän työsuojeluvaltuutettumme ja luottamusmiehemme ovat osaavaa ykköskaartia. Tulemme satsaamaan siihen, että he pysyvät koulutettuina ja mukana tiedon virrassa.

Näin vakuutti Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen avatessaan jo perinteisen, mutta webinaariksi muuntuneet työympäristöseminaarin. Tilaisuus keräsi ruutujen ääreen lähes 90 jäsentä.

Lehtonen loi katsauksen työmarkkinoiden ”erittäin kuumaan tilanteeseen” viitaten Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden päätöksiin hylätä työehtosopimusten solmiminen valtakunnallisella tasolla.

Lehtonen muistutti, että koko suomalainen työlainsäädäntö perustuu yleissitoviin työehtosopimuksiin. Hän vielä huomautti, että edes oikeusoppineet eivät osaa ottaa kantaa, mitä tämä työnantajien irtiotto tulee merkitsemään. Teollisuusliiton perimmäistä tehtävää, työehtosopimusten solmimista jäsenten parhaaksi, irtiotot eivät kuitenkaan siis horjuta millään lailla.

DIGIAIKA TULI, MUTTA TARKASTUKSIA HALUTAAN

Sosiaali- ja terveysministeriön valvontajohtaja Arto Teronen kertoi menossa olevasta työsuojeluvalvonnan niin sanotusta runkokaudesta 2020–2023. Kauden iskulauseisiin kuuluu ”ilmiöpohjainen valvonta” ja hankkeisiin ”suppean kuormituksen valvonta”, millä yritetään saada työnantajat paremmin tunnistamaan työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät.

Teronen alleviivasi, että työsuojeluvalvonta jousti nopeasti koronavuoden tarpeisiin. Työsuojelutarkastajat tekivät työpaikoille virtuaali- ja asiakirjatarkastuksia, ja tyosuojelu.fi-sivustolla käytiin tutkimassa esimerkiksi lomautus-sivua vuoden 2020 maaliskuussa 120 000 kertaa.

Valvontajohtajan mielestä valtakunnallisesti tehtävät, saman teeman alla jopa eri toimialoille kohdistuvat tarkastukset samoin kuin innovatiivisuus digityövälineiden käytössä voivat tehostaa viiden, ympäri Suomea toimivan työsuojelun vastuualueen toimintaa.

Reaaliaikainen kysely webinaarin osallistujille kuitenkin paljasti, että työpaikoille toivotaan ennen kaikkea ennalta ilmoittamattomia työsuojelutarkastuksia. Samaa viestiä Teollisuusliiton työympäristöyksikkö saa työsuojeluvaltuutetuilta muutoinkin.

MITATAAN, IHMISTÄ UNOHTAMATTA

Elina Parviainen HumanProcess Consulting Oy:stä alleviivasi kerta toisensa jälkeen sitä, että hyvä ergonomia syntyy jo suunnitteluvaiheessa – ja vain siten, että ihminen otetaan kaikessa huomioon.

– Ergomia on ihmisen ja systeemin muiden osien vuorovaikutusta. Mutta miten hyvin yritykset huomioivat ihmiset valitessaan teknologioita ja järjestelmiä?

– Työ tulee tutkia ja mitata, jotta voidaan perustellusti suunnitella ja mitoittaa työt. Kellotusta kyllä tehdään, mutta todellinen työn tutkiminen on jäänyt katveeseen. Niin kauan kuin jo suunnitteluvaiheessa ei saada ihmistä mukaan, mikään järjestelmä ei tule toimimaan hyvin. Ja sitten jäädään vain reagoimaan tilanteeseen jälkikäteen.

Parviainen kuvaili, että työelämä muuttuu digitalisaation myötä yhä rajummalla vauhdilla ja yhä suuremmin rysäyksin.

– Minä pelkään, että digitalisaation ansiosta tulee antureita, jotka antavat hirveästi dataa ihmisestä, mutta sitten kaikki muut tekijät jäävät huomiotta.

Kuuntelijoilta tuli Parviaiselle kysymys: Miksi tehtaassa voidaan edelleen pultata lattiaan kallis uusi kone, mitään työn tekijöille etukäteen kertomatta tai millään lailla osallistamatta, ja sitten huomataan vasta jälkeenpäin, että ei siinä ihminen pystykään tekemään töitä?

Ergonomia-asiantuntija totesi, että tämä onkin aivan valtakunnan tason kysymys, josta esimerkiksi Työterveyslaitoksen tulisi ottaa koppia. Työn todelliset tekijät tulisi osallistaa hankintojen suunnitteluun heti alkuvaiheessa, niin voisi viestin muotoilla.

– Jos ihmistä ei oteta huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ei se kalliskaan kone voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla, Parviainen totesi.

MUUTETAAN YMPÄRISTÖÄ, EI TYÖNTEKIJÄÄ

– Ergonomia on ennen kaikkea suunnittelua. Kehittämiskohteet liittyvät aina työympäristöön ja toimintajärjestelmään. Periaatteena ei ole muuttaa yksilön suorituskykyä, totesi MSK Cabin Group Oy:n työsuojelupäällikkö ja ergonomi Teemu Suokko.

Kehittämisen kohteina pitää olla työprosessit, menetelmät, järjestelmä, apuvälineet, tuotteet, koneet, laitteet,lay-outit ja työjärjestelyt, Suokko opasti. Mutta samanlaisia toimia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden eteen on vaikea monistaa eri yrityksiin. On tunnettava ihmiset ja toiminta, silloin on mahdollisuus onnistua.

Terveyden edistäjät olettavat antavansa asiantuntijuutensa yritysten käyttöön yksikön kautta, Suokko kuvaili. Koko terveydenhoitojärjestelmä hoitaa, infoaa, kontrolloi ja kuntouttaa yksilöä, ja yleensä vasta jälkikäteen. Työelämän kehittäjät puolestaan olettavat kehittävänsä työtä irrallisena ihmisestä.

Tyypillisessä työhyvinvointiprojektissa ryhdytään Suokon mukaan järjestämään tyky-päiviä, annetaan ravintoneuvontaa ja kehotetaan liikkumaan. Samaan aikaan yrityksessä kärsitään laatuongelmista ja häiriöistä.

– Ne laatuongelmat jäävät, vaikka sinä söisit kuinka terveellisesti, Mutta jos kehitettäisiin niitä työmenetelmiä ja -prosesseja, ja kun se tehtäisiin yhteistyössä ja osallistavasti, minä väittäisin, että voisivat ne sairauslomatkin vähentyä, Suokko kuvaili.

– Tuottavuus kasvattaa työhyvinvointia ja se tarvitsee osallistavaa ergonomiaa, työsuojelupäällikkö tiivisti.

Suokko vaatikin eri asiantuntijaryhmiltä terveydenhuollon ja työelämän kuilun ylittämistä. Hänestä koko asiantuntijatyössä on keskityttävä tekemään käytännön yhteistyötä.

– On keskityttävä toimintajärjestelmien kehittämiseen yhteistyössä yritysten kanssa, jotta ennuste koko henkilökunnan työkyvyn säilyttämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi paranee.

Mitä tekisit, jos saisit 50 000 euroa henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen? Suokko kysyi.

MSK Group Oy:öön kuuluvalla Juncarilla laitettiin rahat tilanteen selvittämiseen, hyödynnettiin tekniikkaa, tehtiin yhteistyötä ja osallistettiin työntekijät ja muutettiin ja kehitettiin toimintajärjestelmää. Tekijä-lehdessä 1/2021 julkaistiin artikkeli kehityshankkeen kulusta ja tuloksista tuotantotyöntekijöiden näkökulmasta.

Suokko kertoi, että tehtaan tuottavuus nousi 5 prosenttia. Sairauslomat vähenivät niin paljon, että yritys säästi parissa vuodessa yli 200 000 euroa. Tapaturmat ovat vähentyneet nollaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JOHANNES TERVO