Hannu Santala viettää kesälomansa matkaveneessä Saimaalla.

HARRASTAJA: Hannu Santala: Kesäksi vesille

teollisuusliitto

Ensin vihtiläinen Hannu Santala innostui kalastamisesta ja sen jälkeen veneilystä. Kesälomansa hän on kohta viisitoista vuotta viettänyt matkaveneessä Saimaalla.

11.5.2021

HANNU SANTALA

Vihti
Painaja-asentaja, kunnossapito-osaston luottamusmies
Sanoma Oy, Vantaa

Seitsenmetrinen, sinivalkoinen moottorivene Sämpy kiiltää kilpaa auringon kanssa, kun Hannu Santala kunnostaa sitä kotipihallaan Vihdissä.

– Päällisin puolin vene on kunnossa. Talven aikana olen kunnostanut moottoria ja päivittänyt sähköjä. Nyt vielä pesen ja vahaan veneen, Santala kertoo.

Hän laskee veneensä veteen Espoossa toukokuun lopussa.

– Katsastan sen ja tarkistan, että kaikki toimii. Sitten käymme vaimon ja koirien kanssa veneellä Suomenlinnassa syömässä. Se on perinteinen kevään avaus.

Juuri enempää Sämpy ei merellä seilaakaan. Santala nostaa veneensä merestä kevään ensimmäisen retken jälkeen ja kuljettaa sen rakentamallaan kärryllä Ristiinaan.

Saimaa vetää Santalaa puoleensa erityisesti puhtautensa vuoksi.

– Suomenlahdelle rupesi 20 vuotta sitten tulemaan niin paljon sinilevää, että minulta katosi into veneillä siellä. Meri on pahimpaan aikaan kuin hernerokkaa. Saimaalla voi pulahtaa uimaan missä vaan.

Puhtauden lisäksi Santala arvostaa Järvi-Suomessa rauhaa.

– Merellä on kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin Saimaalla. Heinäkuussa vierasvenesatamat ovat niin turvoksissa, että niistä on iltaisin vaikea löytää paikkaa.

Myös sääolosuhteet ovat järvellä inhimillisemmät kuin merellä, Santala sanoo.

– Toki Saimaallakin on myrskyjä, mutta harvemmin ne ovat sellaisia kuin merellä. Saimaalla väylät ovat kapeita ja saaria on paljon, joten aina on vähän suojaista.

KILPARADOILTA VESILLE

Hannu Santalan ja vaimonsa Liisan elämään jäi tyhjä aukko, kun he lopettivat kilpa-autoilun 1990-luvun alussa.

– Ensin innostuimme kalastuksesta. Kävimme pyytämässä lohta aluevesirajalla 30–40 kilometrin päässä Espoosta tai Porkkalasta.

Vuonna 2002 Santalat ostivat pienen yläohjaamoveneen, joka sai nimekseen Sämpy.

– Otin heti vanhan bensamoottorin pois ja rakensin dieselin tilalle. Reissasimme merellä viisi vuotta ennen kuin innostuimme Järvi-Suomesta ja Saimaasta.

Matkaveneessä Santaloilla on kaikki mukavuudet wc:tä ja suihkua myöten. Jätevedet päätyvät septitankkeihin, Santala kertoo.

– Mitään ei pumpata järveen. Tyhjennämme tankit aina satamassa.

Jääkaappi puolestaan pysyy kylmänä aurinkopaneelien ja oman generaattorin avulla.

Santalat ovat viettäneet Saimaalla 3–4 viikkoa joka kesä pian 15 vuoden ajan.

– Vesillä pääsen eroon työstressistä. Se on  hienoa, Santala sanoo.

SAVONLINNA SUOSIKKI

Santala liikkuu vesillä usean pysähdyksen taktiikalla.

– Muuten veneily menee vain istumiseksi ja naftan polttamiseksi. Siinä ei ole mitään ideaa. Haluan nauttia luonnosta, hän sanoo.

Santalat matkaavat enintään kaksi tuntia kerrallaan, kunnes rantautuvat johonkin saareen, syövät, käyvät maissa ja jatkavat sitten taas matkaa.

– Saimaalla on isoja alueita, joilla ei ole mökkejä, sekä paljon saaria, joissa on hyviä poukamia rantautumiseen, Hannu Santala kertoo.

Hän arvostaa veneilyssä kiireettömyyttä.

– Vesillä kiire häviää. Siellä kelit, vaimo ja koirat määräävät aikataulun. En ole ikinä ajanut veneelläni kaasu pohjassa. Hyvä matkavauhti riittää.

Kesälomalla Santalat viihtyvät erityisesti Savonlinnassa.

– Pihlajavesi Savonlinnasta etelään on yksi hienoimpia paikkoja. Siellä on mahtavaa istua illalla veneessä ja seurata norppia.

Linnasaaren kansallispuistossa Santalat veneilevät myös mielellään, mutta Lappeenrannan he jättävät väliin. Siellä on heidän makuunsa liian ruuhkaista.

Viime kesänä Santalat kävivät Kolilla ja kaksi vuotta sitten he veneilivät Ristiinasta Heinolaan. Maaningalta Pielavedelle Sämpy kulki rekan kyydissä.

– Se oli upea reissu. Konnevesi on jumalattoman hienoa seutua. Sinne tekisi mieli lähteä uudestaan.

VENEEN VOI MYÖS VUOKRATA

Veneily sopii Hannu Santalan mukaan kaikille. Alkuun pääsee esimerkiksi paikallisen pursiseuran kurssilla.

Tietotaidolle on tarvetta, sillä vesillä sattuu ja tapahtuu, Santala sanoo ja kertoo esimerkin viime kesältä. Silloin Santalat joutuivat soittamaan hätiin järvipelastajat, kun raakavesipumpun akseli katkesi kesken matkan.

– He hinasivat meidät Savonlinnaan. Ajoin yötä myöten kotiin, sorvasin uuden akselin ja ajoin aamulla takaisin. Kasasin pumpun, ja seuraavana päivänä matka taas jatkui.

Ainoa miinus veneilyssä on Santalan mukaan hinta. Venepaikat, vakuutukset, huollot, veneenlaskut ja -nostot sekä talvisäilytys nielevät vuodessa sievoisen summan.

– Veneen vuokraaminen viikoksi tai kahdeksi ei ole hullumpi vaihtoehto. Toisaalta veneen ei tarvitse olla kummoinen. Aina voi yöpyä teltassa, Santala vinkkaa.

Hän suunnittelee kipparoivansa Sämpyn kesällä ainakin Tahkolle.

– Heinäveden reitti on kaunis. Edellisen kerran, kun kävimme siellä, oli sateinen kesä.

Tulevaa veneilykesää varjostaa polttoaineen hinnannousu. Diesel maksaa Santalan mukaan veneasemalla helposti 1,70 euroa litralta.

– Vähänkin isompi vene syö polttoainetta suurin piirtein litran kilometrillä. Jos ajat päivässä 50 kilometriä se on jo 85 euroa, hän harmittelee.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT ANNIKA RAUHALA

Hannu Santalan valokuvia aiempien kesien venereissuilta