Öljyä, korrup­tiota ja sortoa Kazakstanissa

Vuosi toisensa jälkeen Kazakstan löytyy ay-liikkeen maail­man­jär­jestö ITUC:n vuosi­ra­por­teista maailman kymmenen työnte­ki­jöille huonoimman maan joukosta. Maan johto on vainonnut pitkään riippu­mat­tomia ammattiliittoja.

6.5.2021

Liittoja on kielletty, niiden johtajia vangittu ja lakkoja murskattu kovin ottein. Joulu­kuussa 2011 poliisi tulitti lakkoi­le­vien öljytyö­läisten miele­no­soi­tusta Zhanaozenin kaupungissa.

Poliisit eivät ampuneet ilmaan eivätkä jalkoihin vaan tappaak­seen, kertoivat silmin­nä­kijät. Viral­listen tietojen mukaan 16 ihmistä kuoli ja toista­sataa haavoittui. Lukuja pidetään yleisesti väärinä. Toisten tietojen mukaan 64 ihmistä kuoli ja yli 400 haavoittui.

Tapah­tumat herät­tivät niin laajaa huomiota, että maan johdon oli muutet­tava tapojaan. Avoin väkivalta väheni, ja ay-aktii­veille alettiin jakaa tuomioita oikeu­dessa. Ne olivat kuitenkin mielivaltaisia.

Vuodesta 2014 työlain­sää­däntö asetti liitot ja niiden johtajat rikos­vas­tuuseen jokaisen yksit­täisen jäsenen toimin­nasta. Näin lakoista saatiin laittomia, ja useita ay-johtajia lähetet­tiin vankilaan.

Tunne­tuimpia heistä on öljy- ja energia­teol­li­suuden työläisten liiton puheen­joh­taja Erlan Baltabai. Hänet tuomit­tiin seitse­mäksi vuodeksi vankeu­teen. Laajan kansain­vä­lisen solidaa­ri­suus­kam­panjan vuoksi Baltabai armah­det­tiin 2019, mutta lähetet­tiin uudel­leen viideksi kuukau­deksi vankilaan.

Nyt Baltabai on vapaana, mutta ei saa osallistua liiton toimin­taan. Muitakin ay-johtajia sai vankeus­tuo­mioita tai kotia­restia, ja ammat­ti­liit­tojen keskus­liitto lakkautettiin.

Kansain­vä­lisen paineen vuoksi maa kohensi ammat­ti­liit­toja koskevia lakejaan viime vuonna. Vaikutus näyttää olevan vähäinen: helmi­kuussa öljytyö­läisten liittoja lähdet­tiin lakkaut­ta­maan. Syytteen takana olivat öljy-yhtiöt.

Liittojen, muun vapaan kansa­lais­toi­minnan ja journa­lis­tien laaja vaino kytkey­tyykin tiiviisti öljyteol­li­suu­teen. Öljy pyörittää maan taloutta ja vientiä. Maata vuodesta 1991 hallin­neen, vuonna 2019 presi­dentin tehtävät jättä­neen Nursultan Nazar­ba­jevin lähipii­rillä ja suvulla on mittavat intressit öljyteol­li­suu­dessa. Korruptio on massiivista.

Kiina­laiset yhtiöt inves­toivat nyt kasva­vasti Kazaks­ta­niin. Ne ovat usein valtio­nyh­tiöitä ja suhtau­tuvat kieltei­sesti ay-toimin­taan. Maan nousu pois maailman kymmenen työnte­ki­jälle huonoimman maan joukosta ei ole helppoa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA /​ VASILY SHAPOSHNIKOV