Suomen talous saattaa kääntyä pian hulppeaan kasvuun, jos rajoitustoimista on mahdollista luopua. Kasvun edellytykset voidaan kuitenkin tuhota julkisia menoja leikkaamalla.

19.4.2021

– Ennen kuin koronakriisiä oli edes olemassa, pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa osattiin ennakoida ja varautua mahdollisiin talouskriiseihin, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo.

Hänen mielestään hallituksen ohjelma ansaitsee tunnustuksen siitä, että se antoi ensimmäistä kertaa Suomessa luvan poiketa talousarvion menokehyksistä ja siten mahdollisuuden vauhdittaa talouskasvua julkisia menoja lisäämällä.

Pylkkänen muistuttaa, että hallitusohjelman yhden miljardin elvytysvara ei olisi riittänyt alkuunkaan koronakriisin yrityksille aiheuttamien tappioiden korvaamiseen. Hänen mukaansa tämän johdosta Suomessa, kuten useimmissa muissa maissa, talouden äkkipysähdykseen on vastattu ennennäkemättömän voimakkailla valtion tukitoimilla.

– Suomi on ollut rahaliiton talouskurisääntöjä pilkuntarkasti noudattava mallioppilas. Koronakriisin alkaessa EU:n taholta annettiin kuitenkin siimaa julkisten menojen lisäämiseen, kun tiukoista alijäämäsäännöistä päätettiin luopua tilapäisesti.

Ennusteiden mukaan Suomen talous voi tänä vuonna kasvaa noin kolmella prosentilla.

Pylkkäsen mukaan yli 10 miljardin kohdennetut elvytystoimet ovat toimineet niin kuin oli tarkoitus, ja Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt pandemiasta paremmin kuin talousviisaat uskalsivat toivoa.

– Elvytystoimia voi silti aina kritisoida. Löytyy esimerkkejä huonon osumatarkkuuden elvytystoimista ja riittämättömistä avustuksista. Päätösperäiset toimet ovat aina vaikeita ja erityisen vaikeita näin nopealla aikataululla tehtyinä, Pylkkänen toteaa.

Hänen mukaansa yleiset tuet, kuten palkansaajien työeläkevakuutusmaksun alennus, on hyvä toimi, koska se on kaikille työnantajille helpotus ja ylläpitää kautta linjan työllisyyttä.

– Siihen ei voi olla tyytyväinen, että Suomessa harjoitettu koronatukien jakopolitiikka on kohdellut epäoikeudenmukaisesti monia yrityksiä ja erityisesti palvelualojen työntekijöitä.

Pylkkäsen mukaan palkkatukijärjestelmä olisi ollut oikeudenmukaisempi, mutta myös paljon kalliimpi tapa auttaa palkansaajia ja yrityksiä selviytymään pandemian yli.

ONKO TALOUSOPTIMISMILLE KATETTA?

– Ennusteiden mukaan Suomen talous voi tänä vuonna kasvaa noin kolmella prosentilla vientikysynnän kasvun ja kotitalouksien patoutuneen kulutuskysynnän vetämänä. Marinin hallitus on varautunut elpymiseen siten, että valtion budjetin menokehyksestä on päätetty pitää tiukasti kiinni heti tästä vuodesta alkaen, Pylkkänen arvio talousnäkymiä.

Pandemia on edelleen päällä, ja koronarajoitusten purkamisen aikataulusta ei vielä tiedetä. Kannattaako talouspolitiikan virityksiä lyödä lukkoon näin epävarmassa tilanteessa?

– Budjettikehyksiin sitoutumisen voi tulkita signaaliksi markkinoille. Sen tarkoituksena on viestiä, että Suomen hallitus on sitoutunut pitämään huolta julkisen talouden tasapainosta myös tulevaisuudessa.

Pylkkäsen mielestä se ei kuitenkaan tarkoita, ettei budjettikehyksistä olisi mahdollista poiketa, jos talouden näkymät synkistyvät.

Rahat tai henki vai molemmat?

– Pandemian alussa ja sen jälkeenkin julkisessa keskustelussa on usein väitetty, että talous kehittyisi rivakammin, jos tartuntojen leviämistä ei yritettäisi ehkäistä rajoitustoimin. Väite siitä, että talouden kehityksen turvaamisen ja ihmishenkien pelastamisen välillä olisi ristiriita perustuu väärinkäsityksiin, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà linjaa.

Hänen mukaansa Suomen talous on pärjännyt toistaiseksi kaikkia muita EU-maita paremmin pitkälti juuri siksi, että tartuntaluvut ovat jääneet aika mataliksi ja sen ansiosta yhtä tiukkoihin rajoitustoimiin kuin monissa muissa maissa ei ole ollut tarvetta.

Lainà painottaa, että toinen keskeinen syy siihen, miksi Suomen kansantalouden tuotanto on supistunut odotettua vähemmän, on se, että hallitus on ymmärtänyt elvyttää reippaasti maksamalla valtion tukia yrityksille, palkansaajille ja kunnille.

VERONMAKSAJIEN SUBVENTOIMIA ENNÄTYSVOITTOJA

Monissa muissa maissa yrityksiä ja työpaikkoja on pyritty turvaamaan valtion maksamilla palkkatuilla. Suomessa valtion tuet on suunnattu pääasiassa yrityksille ja työttömyyden kasvua on pyritty torjumaan lomautusjärjestelmän avulla.

– Meillä lomautusjärjestelmä oli jo valmiina. Sitä vain täydennettiin lyhentämällä lomautusajoista sopimista. Sen lisäksi työmarkkinajärjestöjen kesken sovittiin työeläkemaksujen alentamisesta miljardilla eurolla.

Lainà painottaa, että talouden pelastamiseksi käyttöön otettuun malliin jäi kuitenkin paljon valuvikoja. Hänen mielestään oli vikatikki, ettei tukia saavilta yrityksiltä kielletty osinkojen maksua.

– Valtion tuet menevät koko yrityskenttään, vaikka läheskään kaikki yritykset eivät ole hätää kärsimässä. Monet erittäin hyvin menestyneet yritykset ovat saaneet valtiolta tukea ja takoneet kriisin keskellä muhkeampia voittoja kuin vuosikymmeneen.

Jos vienti alkaa vetää, niin orastavaa kasvua ei kannata tappaa ryhtymällä sopeuttamaan julkista taloutta.

Lainà korostaa, että tukien olisi pitänyt olla enemmän vastikkeellisia. Hänen mukaansa vastikkeettomille tuille löytyy tietysti aina ottajia, mutta hyvin kannattavien yritysten ylimääräisiä voittoja on järjetöntä maksaa valtion kassasta.

– STTK peräänkuulutti valtion tukemaa työajan lyhentämistä lomautusjärjestelmän rinnalle. Työajan puolittamien lomautusten sijasta olisi ollut palkansaajien etujen mukainen ratkaisu.

Lainà painottaa, että puolen työajan palkka yhdistettynä ansiosidonnaisen työttömyysrahaan olisi aiheuttanut selvästi pienemmät tappiot palkansaajille kuin kokoaikaiset lomautukset pelkän työttömyysvakuutuksen varassa.

JÄITÄ HATTUUN

– Jos vienti alkaa vetää, niin orastavaa kasvua ei kannata tappaa ryhtymällä sopeuttamaan julkista taloutta. Vielä ei tiedetä, mitä paluu normaaliin tarkoittaa, STTK:n Lainà sanoo.

Lainà korostaa, että nyt tarvitaan malttia reagoida tarkoituksenmukaisesti suhdannetilanteen edellyttämillä keinoilla ja välttää ajautumista aikaisemmissa kriiseissä tuhoisaksi osoittautuneelle julkisten menojen leikkausten tielle. Hänen mielestään väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta luovat paineita julkisten menojen lisäämiseen.

”TYÖPAIKKAVAKUUTUKSELLE” OLISI TARVE

– Suomen talous on tähän mennessä selviytynyt koronakriisistä melko pienillä vauriolla, mutta taantuman aiheuttamat tappiot ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti niin yritysten kuin palkansaajien kesken, kansantaloustieteen professori Matti Tuomala arvioi.

Hänen mukaansa joidenkin toimialojen yritykset ovat jopa hyötyneet kriisistä, ja etätöihin ”komennetut” palkansaajatkin ovat säilyttäneet tulotasonsa, mutta palvelualojen yritykset ja niiden työntekijät ovat joutuneet taloudellisesti ahtaalle.

Tuomalan mukaan koronakriisin aiheuttamien tappioiden epätasaista jakautumista olisi voitu lieventää, jos Suomi olisi kopioinut Tanskan koronatukimallin.

– Tanska otti ensimmäisenä maana käyttöön tukitoimet, joilla valtio korvaa koronapandemian rajoitustoimista kärsivien yritysten palkkakuluista 90 prosenttia ja suuren osan kiinteistä kuluista. Tällaista tukimallia voi pitää kriisiajan työpaikkavakuutuksena.

Jotta tulevaisuus muuttuisi ratkaisevasti paremmaksi, pitäisi valtion ottaa keskeinen rooli innovaatiopolitiikassa.

Tuomalan mielestä palkkatukimalli olisi ollut hallinnollisesti yksinkertainen ja tukien jakautumisen kannalta tehokas ja oikeudenmukainen sekä yrityksille että työntekijöille.

– Koska palkkasumma ei tukitoimien ansiosta olisi vähentynyt merkittävästi, verotuloissa ei olisi tapahtunut merkittävää laskua, jolloin tarve tukea kuntia olisi jäänyt pienemmäksi. Palkkatukimallilla olisi vältetty myös nopeiden irtisanomisten aiheuttama työttömyyskassojen ruuhkautuminen.

Tuomalan mukaan Tanskan malli olisi turvannut kaikkien irtisanotuiksi ja lomautetuiksi joutuneiden työntekijöiden talouden paremmin kuin Suomessa käyttöönotetut tukitoimet. Malli olisi taannut kaikille pahiten kriisistä kärsineille palvelualojen pienipalkkaisille työntekijöille lähes palkkatulojen tasoisen toimeentulon riippumatta siitä, kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät.

TULEVAISUUTEEN JULKISTEN INVESTOINTIEN VETÄMÄNÄ

Tuomala muistuttaa, että tähän mennessä Suomen taloutta on pidetty pystyssä kohdennetulla finanssipolitiikalla. Hänen mukaansa kokonaiskysyntää kasvattavan elvytyksen aika tulee vasta kun kriisi on ohi ja talouden rajoitustoimista voidaan luopua.

– Kriisin jälkeen taloutta voitaisiin ensin vauhdittaa pienituloisille kohdistetuilla verojen alennuksilla, mutta elvytyspolitiikan ja pidemmän tähtäimen politiikan johtotähtenä pitäisi olla julkisen sektorin koulutus-, tutkimus- ja kehitysmenojen lisääminen.

Tuomalan mielestä uusi teknologia pitäisi valjastaa palvelemaan paremmin tavallisten ihmisten tarpeita.

– Matalat palkat ja vähän työntekijöitä on ollut Amazonin ja muiden suurten teknologiayritysten menestyksen kaava. Niiden toiminta perustuu siihen, että työntekijöitä korvataan algoritmeilla ja keinoälyllä. Tällainen liiketoimintamalli sorsii aina työntekijöitä.

Tuomalan mukaan on vaikea nähdä, miksi yritykset itse ryhtyisivät muuttamaan tätä omistajien näkökulmasta hyvin toimivaa konseptia.

– Jotta tulevaisuus muuttuisi ratkaisevasti paremmaksi, pitäisi valtion ottaa keskeinen rooli innovaatiopolitiikassa. Se loisi edellytykset sellaisille teknologisille muutoksille, jotka synnyttäisivät ekologisesti kestäviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVITUS TUOMAS IKONEN