TYÖYMPÄRISTÖ: Pitääkö vain jatkaa, vai aidosti jaksaa?

Eläkeputken poistuessa työssä jaksamisen keinot nousevat entistä tärkeämmiksi. Uusin tutkimus kertoo, että työoloilla on ratkaiseva merkitys. Työn muokkaus on tehokkaampaa kuin työntekijän muokkaus terveyspropagandalla.

12.4.2021

KUVA YLLÄ: Pöly, yötyö ja melu ovat tyypillisiä työpaikan altisteita ja rasitteita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti työssä jaksamiseen.

Erot elintavoissa eivät ratkaise terveyden epäoikeudenmukaista jakautumista matalasti ja korkeasti koulutettujen välillä, vaikka niin usein väitetään.

”Työväestön terveyserojen kaventamisessa näyttäisi olevan tärkeämpää se, että keskitytään työolojen parantamiseen, ei kampanjointiin terveellisistä elintavoista.” Näin kertoo tuore pohjoismainen tutkimus. Muutaman vuoden takainen Helsingin yliopiston tutkimus puolestaan toteaa:

”Sosiaaliryhmän ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yhteys välittyi suurelta osin fyysisten työolosuhteiden kautta.”

OLETUKSIA JA ENNAKKOLUULOJA

Miksiköhän yli 55-vuotiaan työntekijän kuvaus on muuttunut myönteisestä ”kokeneesta” hivenen huolestuneeksi ”ikääntyneeksi”? SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi toteaa, että usein iän tuomien muutosten merkitystä ja varsinkin niiden tuomia kustannuksia työnantajalle halutaan liioitella.

– Kyllä, iän myötä voi kehossa tapahtua tiettyjä muutoksia. Tulee ikänäköä, tarvitaan ehkä parempaa valaistusta tai yötyöhön sopeutuminen vaikeutuu. Todellisuudessa sairauspoissaoloja ei ole sen enempää kuin nuoremmilla. Ja erittäin huolestuttavaa nuorilla on mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden lisääntyminen.

Nykykulttuurimme ihannoi nuoruuden nopeutta ja fyysistä suorituskykyä, perusteetta.

– Kaikkein tehokkain ja tuottavin on monimuotoinen työyhteisö. Seniorit ovat usein lojaaleja ja motivoituneita työntekijöitä. Varsinkin duunariammateissa näkee usein, miten pitkän kokemuksensa ansiosta ikääntynyt työntekijä oivaltaa, kuinka työ tehdään oikein, ei nopeasti ja väärin. Lopputulos on parempi.

Työläjärvi muistuttaa vielä siitä, että työkyvyttömyyden kohdatessa vain isot yritykset joutuvat kantamaan taloudellista vastuuta eläkkeelle joutuneesta viimeisenä työnantajana.

OIKEUKSIA JA OIKEITA TOIMIA

– Vapaaehtoinen osa-aikaisuus, ergonomia kuntoon ja työn kuormitus sopivaksi, vaikutusmahdollisuus työvuoroihin, eli esimerkiksi mahdollisuus luopua yövuoroista, riittävä aika elpymiseen ja palautumiseen ja kuuntelu ja arvostus niin esimieheltä kuin muulta työyhteisöltä.

Tuossa on Työläjärven mielestä nippu oivia toimia, joilla seniori saadaan jaksamaan, jos niin vain halutaan.

– Väitän, että useimmilla työpaikoilla olisi mahdollisuus luoda joustoja. Yleensä ihminen on oman työnsä paras asiantuntija, ja kun työyhteisölle annetaan mahdollisuus ideointiin, kyllä niitä ideoita myös syntyy, Työläjärvi alleviivaa.

Yleensä ihminen on oman työnsä paras asiantuntija, ja kun työyhteisölle annetaan mahdollisuus ideointiin, kyllä niitä ideoita myös syntyy.

Asiantuntijalääkäri muistuttaa, että työnantajajärjestöjen kanssa käydään kyllä jatkuvasti keskustelua, usein myös yhteisiä säveliä löytäen. Mutta sitä Työläjärvi kavahtaa, että työehtosopimusten kivijalka lyötäisiin mureniksi.

– Näen luopumisen työehtosopimuksista valtaisana riskinä myös työssä jaksamisen näkökulmasta. Käytännössä se johtaisi työnantajan saneluun eriarvoistaen työntekijöiden aseman. Kuka tavallinen työntekijä pystyisi neuvottelemaan itselleen sairausajan palkan tai oikeuden kuntoutukseen, Työläjärvi kysyy.

– Työehtosopimuksen ansiosta luottamusmiehen neuvotteluasema on tasa-arvoisempi työnantajaan nähden. Vapaaehtoisessa, ei lakisääteisessä, työterveyshuollossa kävisi niin, että avainhenkilöille ja johtajille olisi tarjolla vaikka minkälaisia hoitoja ja palveluita, perusduunarille ei mitään.

EK EI SUOSI SUOJAA TYÖNTEKIJÖILLE

Johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta haluaa käyttää käsitettä ”työltä suojelu” työntekijän suojaksi tarkoitetuista säädöksistä.

– Jos varttuneelle työntekijälle annetaan erikoisoikeuksia, näyttäytyy hän työnantajalle kalliina ja ongelmallisena työntekijänä.

Rantahalvari kertoo olevansa tietoinen tutkimuksista, joiden mukaan nimenomaan työolot vaikuttavat työssä ”jatkamiseen”, mitä sanaa hän käyttää jaksamisen sijasta. Tästä huolimatta hänen mielestään suuret kokonaisuudet ja järjestelmät ratkaisevat enemmän.

– Ikäryhmittäin kun katsotaan, yli 55-vuotiaitten työllisyysaste on noussut huimasti verrattuna kaikkiin muihin.

Rantahalvari sanoo, että työttömyyseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen poisto ja eläkeikärajan nosto ovat esimerkkejä niistä järjestelmätason muutoksia, joiden avulla on myöhennetty työntekijöiden siirtymistä tai siirtämistä eläkkeelle.

Muutama vuosi sitten Eläketurvakeskuksen kyselyssä tuli tämä tulos: ”Mitä suurempi yritys, sitä enemmän käytössä oleva rahoitusmalli kannustaa yritystä huolehtimaan työntekijöidensä työkyvystä”. Rantahalvarin mukaan EK:lle tulee nyt kuitenkin palautetta aivan kaiken kokoisilta yrityksiltä rahoitusmallin remontoimisen tarpeesta.

Jos varttuneelle työntekijälle annetaan erikoisoikeuksia, näyttäytyy hän työnantajalle kalliina ja ongelmallisena työntekijänä.

Työkyvyttömyyttä rahoittavaa eläkemaksua aletaan periä vasta palkkasummaltaan yli 2 miljoonan euron yrityksiltä. Vasta yli 30 miljoonan yrityksiltä kannetaan täysimääräistä maksua. Rantahalvarin mukaan malli kannustaa kuitenkin irtisanomaan varttuneempia työntekijöitä samalla kun se hillitsee haluja työllistää heitä uusina työntekijöinä, yrityksen koosta riippumatta.

– Tiedotuksen lisäämisellä tämä ei ratkea, Rantahalvari sanoo.

Toisena järjestelmätason aiheena Rantahalvari nostaa esiin elinikäisen oppimisen. Hän muistuttaa, että nythän vähiten koulutusta jo perustasolla saaneet työntekijät saavat sitä kaikkein vähiten myös työelämässä. Hän kuvaa, että se, joka keksisi tähän ratkaisun, ansaitsisi jonkin valtaisan erikoispalkinnon. Hänellä itsellään ei ratkaisua ole tarjota.

Kolmantena kokonaisuutena Rantahalvari pitää työpaikkojen omia toimia. Yrityksillä itsellään on hänestä tässä EK:ta parempi asiantuntemus.

– EK ei mestaroi. Mutta en usko, että varttuneiden työntekijöiden asema vahvistuu sälyttämällä lisää velvollisuuksia työnantajille.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ISTOCK