Jätti­rek­ry­tointi on arki­nen asia Uuden­kau­pun­gin autotehtaalla

Pääluot­ta­mus­mies Jouni Varjo­nen kertoo, että Valmet Auto­mo­ti­ven tuhan­nen työn­tekijän rekry­toin­ti­kam­pan­jaa ei vält­tä­mättä huomaa työpai­kan arjessa. Uudet työn­te­ki­jät saapu­vat tehtaa­seen pereh­dy­tyk­sen kautta tasai­sena virtana ja jakau­tu­vat töihin eri osas­toille ja vuoroihin.

9.4.2021

Valmet Auto­mo­tive ilmoitti 9.3. rekry­toi­vansa tuhat uutta työn­te­ki­jää Uuden­kau­pun­gin ja Salon tehtaille. Jätti­rek­ry­tointi ei kuiten­kaan tarkoita mullis­tuk­sia työpai­kan arkeen.

– Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatku­vasti tulee ihmi­siä lisää, toteaa pääluot­ta­mus­mies Jouni Varjo­nen Uuden­kau­pun­gin tehtaalta.

Hän kertoo, että uudet työn­te­ki­jät tule­vat porras­te­tusti ja jakau­tu­vat eri osas­toille ja eri vuoroi­hin, joten linjas­tolla rekry­toin­ti­kam­pan­jaa ei vält­tä­mättä huomaa. Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taalla on neljä osas­toa: hitsaamo, maalaamo, kokoon­pano ja logistiikka.

Haas­tat­te­lun aamuna Varjo­nen oli pitä­nyt pereh­dy­tystä noin 45 uudelle työn­te­ki­jälle. Tällai­nen ryhmä on isoim­masta päästä, sillä kerralla tulee yleensä 20–50 uutta tekijää.

Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatku­vasti tulee ihmi­siä lisää.

Pereh­dy­tys alkaa yleis­ten asioi­den läpi­käyn­nillä ja talon tavoille opet­ta­mi­sella. Seuraa­vaksi työn vaati­mat taidot opitaan opetus­kes­kuk­sessa, eli trai­ning cente­rissä. Tämän jälkeen siir­ry­tään töihin linjas­tolle, jossa pereh­dy­tys jatkuu.

Uusien työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tys hoituu siis rutii­nilla. Vaih­tu­vuus voi silti olla myös kuor­mi­tus­te­kijä työntekijöille.

– Yhden saa opetet­tua, niin tulee uusi tilalle. Onhan se stres­saa­vaa­kin, Varjo­nen toteaa.

TILAUSKANTA VAHVISTUU, TEHTAITA VALMISTUU

Tuhan­nesta rekry­toi­ta­vasta työn­te­ki­jästä 500 tulee Uuden­kau­pun­gin tehtaalle auton­ra­ken­nuk­seen ja 200 akun­ra­ken­nuk­seen. Salon akku­teh­taalle haetaan 300 työntekijää.

Uuden­kau­pun­gin tehtaalla on nyt henki­lös­töä noin 3 500, joista noin 2 900 on tuotan­non työn­te­ki­jöitä. Salon akku­teh­taalla työs­ken­te­lee noin 250 henkeä.

Rekry­toin­ti­kam­pan­jan taus­talla ovat tilaus­kan­nan vahvis­tu­mi­nen sekä uusien akku­teh­tai­den valmistuminen.

Salon akku­teh­taan laajen­nus valmis­tuu kesän aikana ja Uuden­kau­pun­gin tehtaalle valmis­tuu uusi akku­teh­das loppu­vuo­den aikana. Akku­teh­taille rekry­toi­daan uusiin tehtä­viin, auton­ra­ken­nuk­sessa rekry­toin­nit osit­tain korvaa­vat myös työn­te­ki­jöi­den vaihtuvuutta.

VAIHTUVUUTEEN EI YKSITTÄISTÄ SYYTÄ

Valmet Auto­mo­ti­ven tuotan­to­työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus oli viime vuonna noin 15 prosent­tia työvoi­masta. Uuden­kau­pun­gin tehtaan 2 900 työn­te­ki­jästä lasket­tuna vaih­tu­vuus oli siis yli 400 henkeä. Vuonna 2019 vastaava vaih­tu­vuus oli noin 20 prosenttia.

Vaih­tu­vuu­teen on monia syitä. Tuotan­to­työ ei vaadi koulu­tusta tai aiem­paa työko­ke­musta, joten osa työn­te­ki­jöistä on kokei­le­massa alaa. Osa työs­ken­te­lee väli­vuo­den ajan ennen armei­jaa tai opiskeluja.

Tällai­sessa ihmis­mää­rässä kohta­loita on niin monenlaisia.

Myös työn­kuva aiheut­taa vaih­tu­vuutta. Kaikki eivät sopeudu liukuhihnatyöskentelyyn.

– Kolmi­vuo­ro­työ on kulut­ta­vaa ja raskasta. Lisäksi kulje­taan pitkiä matkoja töihin, Varjo­nen toteaa.

Uuden­kau­pun­gin tehtaalle on esimerk­kisi Porista noin sadan kilo­met­rin ja Turusta noin 80 kilo­met­rin matka, joten niistä töissä käyvien työpäi­vät veny­vät etäi­syyk­sien takia.

Vaih­tu­vuu­den taus­talta on hankala erot­taa yhtä muita merkit­se­väm­pää syytä.

– Tällai­sessa ihmis­mää­rässä kohta­loita on niin monen­lai­sia. Ei ole yhtä yksit­täistä syytä, vaan monta moni­naista, Varjo­nen sanoo.

REKRYTOINNEISTA EI TILASTOPIIKKEJÄ

Työtur­val­li­suu­den kannalta perus­teel­li­nen pereh­dy­tys on tärkeää. Valmet Auto­mo­ti­vella pereh­dy­tyk­seen kuulu­vat työn­ku­van mukais­ten taito­jen opet­te­lun lisäksi muun muassa turvallisuus‑, henkilöstö‑, liitto‑, terveys- ja ympäristöasiat.

– Henki­löt eivät aloita samaan aikaan vaan porras­te­tusti, jolloin pereh­dy­tyk­seen ja rauhal­li­seen oppi­mi­seen voidaan käyt­tää tarvit­tava aika, sanoo työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jouni Wallin Uuden­kau­pun­gin autotehtaalta.

Hän kertoo, että rekry­toin­ti­kam­pan­jat eivät ole näky­neet piik­keinä tehtaan tapaturmatilastoissa.

Pereh­dy­tyk­seen ja rauhal­li­seen oppi­mi­seen voidaan käyt­tää tarvit­tava aika.

Vuonna 2020 Valmet Auto­mo­ti­ven auton­ra­ken­nuk­sessa tapa­tur­ma­taa­juus (LTFI) oli 13,4. Tämä tarkoit­taa, että miljoo­naa tehtyä työtun­tia kohti sattui 13,4 tapa­tur­maa, joista aiheu­tui enem­män kuin yksi työky­vyt­tö­myys­päivä. Vuonna 2019 vastaava tapa­tur­ma­taa­juus oli 23,4.

Valmet Auto­mo­ti­vella tilas­to­jen paran­tu­mi­sen taus­talla on panos­tus työturvallisuuteen.

– Kehi­tämme koko ajan yhteis­työllä proses­seja ja pyrimme olemaan aske­leen edellä niin turval­li­suu­den, työer­go­no­mian kuin työhy­vin­voin­nin paran­ta­mi­sessa, Wallin kertoo.

Hän muis­tut­taa, että työtur­val­li­suus on yhtei­nen asia.

– Jokai­sella on mahdol­li­suus vaikut­taa oman työpai­kan kehit­tä­mi­seen, niin turval­li­suu­den kuin työhy­vin­voin­nin osalta, Wallin toteaa.

TYÖHAKEMUKSIA TULLUT 1 600

Valmet Auto­mo­ti­ven vies­tin­tä­pääl­likkö Mikael Mäki kertoo, että kuukau­den aikana yhtiö on saanut noin 1 600 työha­ke­musta. Korona-aika muok­kaa myös rekrytointia.

– Kampan­jointi on ensim­mäistä kertaa siir­retty tässä mitta­kaa­vassa verk­koon, Mäki kertoo.

Uusia työn­te­ki­jöitä kaiva­taan suurim­malla kiireellä auton­ra­ken­nuk­seen. Akku­teh­tailla työt alka­vat, kun tehtaat valmis­tu­vat tämän vuoden aikana.

Turval­li­nen työym­pä­ristö on ollut kampan­join­nin kohde pidempään.

Pereh­dy­tys on suun­ni­teltu siten, että uusi työn­tekijä pystyy harjoit­te­le­maan käytän­nön työtä ennen linjas­tolle siirtymistä.

– Trai­ning cente­riin on raken­nettu toimiva pätkä tuotan­to­lin­jaa, jossa pääsee harjoit­te­le­maan käytän­nössä, Mäki kertoo.

Käytän­nön harjoit­telu on erityi­sen tärkeää kokoon­pano-osas­tolla, jossa tehdään eniten fyysistä työtä käsin. Hitsaa­mon ja maalaa­mon toimin­not on pitkälti auto­ma­ti­soitu robot­tien avulla.

Mäki muis­tut­taa, että koulu­tus ei pääty sen jälkeen, kun työn­tekijä on saatu pereh­dy­tet­tyä työs­ken­te­le­mään linjas­tolla. Tavoit­teena on, että linjas­tolla töissä olevat osaa­vat hoitaa useam­pia tehtä­viä. Töiden vaih­tu­vuus on tärkeää työer­go­no­mian ja tehtä­vien mielek­kyy­den kannalta.

Vuonna 2020 Valmet Auto­mo­ti­ven tuotan­nossa työta­pa­tur­mat vähe­ni­vät ja työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus hidas­tui verrat­tuna edel­lis­vuo­teen. Mäki arvioi, että tämä kehi­tys on usei­den teki­jöi­den summa.

– Ei ole mitään yhtä selkeää seli­tystä. Turval­li­nen työym­pä­ristö on ollut kampan­join­nin kohde pidem­pään, Mäki toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA VALMET AUTOMOTIVE