TYÖYMPÄRISTÖ: Oivallinen ”Oira” – teitkö jo tuttavuutta?

teollisuusliitto

Espoon LänsiAutossa otetaan käyttöön korjaamoalan uusi riskinhallinnan työkalu, OiRA. Oivallista ei ole vain maksuttomuus.

7.4.2021

KUVA YLLÄ: LänsiAuto Espoo toimi riskinhallintatyökalun pilottiyrityksenä. ”Oiraa” puntaroimassa korjaamopäällikkö Jouko Hakkarainen, Teollisuusliiton autoalan sopimusasiantuntijat Mari Tuomaala ja Matti Rantanen (äärimmäisenä oikealla) ja pääluottamusmies Tuomas Löyttyjärvi.

EU:n työsuojeluviraston hallinnoima vuorovaikutteinen riskinarvioinnin verkkotyökalu on täsmälliseltä nimeltään OiRA (Online Interactive Risk Assessment). Suomeksi käännetyt ja mukautetut OiRAt ovat saatavilla nyt myös autoalan huolto- ja korjaamotoimintaan sekä graafiselle alalle.

Korjaamoalan OiRAssa on 10 valinnaista pääotsikkoa, joiden väitteisiin vastataan riskien paljastamiseksi. OiRA opastaa hyvin käytännönläheisesti, miten vaaroja torjutaan. Kaikki dokumentoituu, myös helposti päivittyen, ja yritys saa tästä vain omaan tietoon jäävän loppuraportin.

”HELPPOA, JÄSENNELTYÄ”

– Tässä on selvä, jäsennelty kirjasto. Kenenkään ei tarvitse enää lähteä etsimään asioita muualta. Tämän kautta pystyy etenemään niissä asioissa, jotka eivät ole kunnossa.

Korjaamopäällikkö Jouko Hakkarainen Espoon LänsiAutosta vakuuttaa, että heillä asiat ovat jo valmiiksi tip-top. Esimerkiksi laadun ISO 9001 ja ympäristön ISO14001 -standardit ovat olleet käytössä jo vuodesta 1997. Hakkarainen arveleekin, että LänsiAuto Espoo sai toimia korjaamoiden pilottiyrityksenä nimenomaan siksi, että kokemusta ja näkemystä on.

– Toivon, että kaikki yritykset korjaamoalalla täyttäisivät OiRAn. Puhuisimme kaikki samaa kieltä. Mielestäni tämä sopii kaikenkokoisille yrityksille. OiRAn maksuttomuus on se iso etu ja houkutus pienille yrityksille, joissa ei ole paljoa resursseja. On kiirettä, eikä ehkä lähdetä hakemaan tietoja. OiRAa on yksinkertaista käyttää ja siitä on helppo lähteä syventämään asioita, Hakkarainen alleviivaa.

Pilottivaiheen jälkeen LänsiAuto Espoo ryhtyy nyt toden teolla käyttämään työkalua. Hakkarainen vielä korostaa, että kaikki tehdään yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa.

Toivon, että kaikki yritykset korjaamoalalla täyttäisivät OiRAn. Puhuisimme kaikki samaa kieltä.

Tuomas Löyttyjärvi on tuore pääluottamusmies eikä siksi ole ollut vielä kuin ”pintaraapaisun” verran OiRAn kanssa tekemisissä. Mutta työkaluun sisäänkirjoitettu työnantajan ja työntekijöiden yhteistyö kelpaa kyllä.

– Yhdessä, tietenkin! Työsuojelu on kaikkien yhteinen hyvä.

Löyttyjärvi on ammatiltaan autosähköasentaja.

– Uusi tekniikka, sähköautot ja hybridit, tuovat mukanaan aika paljon vaaratekijöitä tekniikan monimutkaisuuden takia. Jokaisen on korjaamolla tutustuttava sähköauton vaaroihin, olipa talonmies tai siivooja. Ja minusta se on nykypäivää, että kaikkien näkökannat otetaan huomioon. On myös muistettava ikäpolvien kirjo. Vanhempi asentaja voi olla tarkempi työsuojeluasioissa, nuori on innokas eikä hänelle kaikki riskit ennätä tulla mieleen. Kaikkien näkökulmat on saatava mukaan.

TIETOKONEVELHOJA EI TARVITA

– Tämä työkalu ei paljon perehdytystä vaadi. Eikä kaikkea tarvitse tehdä kerralla. Hyvää OiRAssa on myös se, että ohjelmaan voi kirjoittaa huomioita omasta työpaikasta ja että OiRA antaa selkeät toimintaohjeet. Kaikki tiedot kerätään yhteen paikkaan, ja sitten tiedot voi tulostaa yhteen raporttiin.

Näin kuvaa graafisen alan OiRAa liiton media- ja painoalan sopimusasiantuntija Riitta Koskinen. Ala on hyvässä mielessä jäljessä muun teollisuuden tapaturmalukuja. Mutta alan työntekijöistä 70 prosenttia on niissä yrityksissä, jotka edustavat vain 7 prosenttia kaikista alan 750 toimijoista.

– Toimialan yrityksistä valtaosa on alle 20 hengen pieniä yrityksiä. Toivomme, että pk-yritykset tarttuisivat tähän maksuttomaan työkaluun.

Koskinen muistuttaa, että työsuojeluun sijoitetut rahat tulevat moninkertaisina takaisin. Kyse ei ole vain sairauslomien vähenemisestä, vaan työhyvinvointi kertautuu euroina monessa muussakin asiassa.

– On todistettu vaikka kuinka moneen kertaan, että huomion kiinnittäminen työsuojeluun tuo yritykselle nopeastikin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

VALMISTA, RÄÄTÄLÖITYÄ

– OiRAssa voi valita valmiista ehdotuksista niitä toimenpiteitä, joilla riskiä voidaan pienentää tai poistaa.

Näin kehuu Työterveyslaitoksella OiRA-työkaluista vastaava vanhempi asiantuntija Susanna Visuri. Hän muistuttaa, että neuvot on nimenomaan räätälöity kunkin toimialan olosuhteisiin.

Vaikka OiRAn täysimääräinen käyttö vaatii rekisteröitymisen, työkalun sähköiseen muistiin kirjatut tiedot pysyvät vain ja ainoastaan yrityksen omassa tiedossa, ja ne on helppo päivittää. Tätä Visuri pitää maksuttomuuden ohella työkalun tärkeänä etuna. Myös palaute on eri toimialojen OiRA -työkaluista ollut hyvin myönteistä. OiRA-sovellus on Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston hallinnoima, ja Suomessa jokaisen OiRAn sisältö on tehty yhdessä toimialan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa.

– Riskinarviointeja on tehty EU-maissa jo 157 000, Suomessa tähän mennessä 550.

Kun riskinarviointi tehdään yhdessä, esiin voi nousta muutakin hyödyllistä, esimerkiksi koulutustarpeet.

Visuri pitää työkalua soveliaana nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille tai sitten isompien yritysten pienemmille toimipisteille. Oli kokoluokka mikä tahansa, yhteistyössä on voimaa.

– Vaikka riskinarviointi on työnantajan vastuulla, näkisin, että tämä on hyödyllisintä tehdä yhdessä johdon ja henkilöstön edustajien kesken. Eri ammattiryhmien on oltava edustettuina. Ja jos kyseessä on yli 10 hengen yritys, silloin työsuojeluvaltuutetun on luontevaa olla mukana. OiRAa voidaan käyttää myös ryhmässä, jossa voi olla vaikka 2–3 työntekijää mukana.

– Kun riskinarviointi tehdään yhdessä, esiin voi nousta muutakin hyödyllistä, esimerkiksi koulutustarpeet.

Löydä TTL:n sivuilta oma OiRAsi!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PATRIK LINDSTRÖM