Koro­na­pan­de­mia kurit­taa jo muuten­kin kituut­ta­vaa kunta­ta­loutta. Aiem­paa useam­mat kunnat ovat kuiten­kin tehneet ylijää­mäi­sen tilin­pää­tök­sen, kiitos valtion korona-avun.

22.3.2021

Viime vuonna hieman yli puolet Manner-Suomen kunnista ja kuntayh­ty­mistä piti yt-neuvot­te­lut. Määrä on kasva­nut vuodesta 2019, jolloin neuvot­te­luja oli joka viiden­nessä kunnassa tai kuntayhtymässä.

Viime vuoden lomau­tuk­sista 53 prosent­tia johtui koro­nasta ja loput muista talou­del­li­sista syistä. Jos kunnan vero­ker­ty­mät, valtio­no­suus ja kunnan omai­suu­den myyn­nistä saadut tulot eivät riitä, on joko tingit­tävä palve­luista tai sääs­tet­tävä henkilöstökustannuksista.

Kunnilla on kolme vero­tu­lo­jen lähdettä: kunnan tulo­vero, kiinteistövero ja yhteisöverotulo-osuus. Näistä tulo­vero on kunnille tärkein. Vuonna 2018 kuntien kaikista vero­tu­loista 84 prosent­tia oli tulo­ve­roa. Sekä kiin­teis­tö­ve­ron että yhtei­sö­jen tulo­ve­ron osuus olivat noin 8 prosent­tia. Vuodesta 2002 kiin­teis­tö­ve­ron osuus on nous­sut ja yhtei­sö­ve­ro­jen osuus laskenut.

Kuntien väliset erot palve­lui­den tarjoa­mi­sessa ovat 2000-luvulla kasva­neet erityi­sesti väestörakenteen muutos­ten takia. Väestö ikääntyy, muut­to­liike suun­tau­tuu kaupun­kei­hin sekä maakun­ta­kes­kuk­siin ja synty­vyys laskee. Nämä vaikut­ta­vat kuntien talou­teen ja niiden edel­ly­tyk­siin järjestää asuk­kail­leen lakisääteiset palvelut.

HYVINVOINTIKERTOMUS ON TYÖKALU

Kuntien kuuluu seurata asuk­kai­densa hyvin­voin­tia ja terveyttä väes­tö­ryh­mit­täin. Laki­sää­tei­sesti kunta järjes­tää sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut sekä varhais­kas­va­tuk­sen ja perus­kou­lu­tuk­sen. Nuori­so­toimi ja vapaa-ajan­toimi pitä­vät huolta esimer­kiksi liikun­ta­har­ras­tus­ten tarjon­nasta, jonka tarkoi­tuk­sena on edis­tää kunta­lais­ten terveyttä.

Kunnan­val­tuus­tot päät­tä­vät, missä laajuu­dessa ja miten laki­sää­tei­set palve­lut toteu­te­taan. Siksi esimer­kiksi kuntien tervey­den­hoi­to­pal­ve­luissa on eroja.

Valtuusto seuraa kunta­lais­ten hyvin­voin­tia ja palve­luja hyvin­voin­ti­ker­to­muk­sen avulla ja päät­tää myös muista kuin laki­sää­tei­sistä palve­luista, kuten kunnan kulttuuritarjonnasta.

Useat kunnat kävi­vät viime vuonna yt-neuvot­te­luja, kun vero­tu­lot vähe­ni­vät koro­nan takia ja tervey­den­hoi­to­me­not kasvoi­vat. Koro­nan ensim­mäi­sen aallon hiipuessa kesän mittaan yt-neuvot­te­luja saatet­tiin perua, mutta ne aloi­tet­tiin uudel­leen, sillä kuntien talous sakkasi tulo­jen vähen­nyt­tyä. Muuta­mat kunnat perui­vat lomau­tuk­set, kun halli­tus maksoi Suomen 310 kunnalle ”koro­na­ra­haa” yhteensä 2,6 miljar­dia euroa.

Tänä vuonna vähin­tään joka kymme­nes kunta enna­koi yt-neuvot­te­luja. Monissa kunnissa lomau­tuk­set jatkuvat.

Valtion tuella palve­luista kiinni

Kuntien palve­luista on pystytty pitä­mään kiinni pitkälti valtion korona-avun ansiosta, toteaa kunta- ja alue­hal­linto-osas­ton ylijoh­taja, osas­to­pääl­likkö Jani Pitkä­niemi valtiovarainministeriöstä.

Hänen mukaansa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den painoarvo kunta­ta­lou­dessa on noin puolet. On kuntia, joissa sote-palve­lu­jen osuus on lähes 75 prosent­tia käyttötaloudesta.

Vaikka moni kunta teki korona-avun ansiosta posi­tii­vi­sen tulok­sen viime vuonna, kunnat ja julki­nen talous ovat edel­leen tiukilla.

– Palve­luja täytyisi tuot­taa jatku­vasti hieman parem­min ja tehok­kaam­min. Haas­teina ovat ennal­taeh­käi­se­vien toimien riit­tä­vyys sekä palve­lu­jen vaikut­ta­vuus ja sen mittaa­mi­nen, Pitkä­niemi pohtii.

Muun muassa lapsi- ja nuori­so­pal­ve­luja Pitkä­niemi pitää erit­täin tärkeinä.

– Soisin niihin kiin­ni­tet­tä­vän vielä enem­män huomiota.

Pitkä­niemi toteaa, että kroo­ni­sessa niuk­kuu­dessa joudu­taan teke­mään myös kipeitä valin­toja. Ikään­ty­vän väes­tön määrän lisään­ty­mistä ja synty­vyy­den alene­mista ei osata vielä­kään ottaa huomioon esimer­kiksi inves­toin­tien suunnittelussa.

– Pitkä­jän­tei­syys ja kauas katso­mi­nen ovat vält­tä­mät­tö­miä hyveitä kunnan arkea rakennettaessa.

Viime vuonna valtio maksoi kunnille koro­na­tu­kea eri muodoissa runsaat 2,6 miljar­dia euroa.

Tänä vuonna kunnille myön­ne­tään yhteensä noin 800 miljoo­naa euroa valtio­no­suuk­sina ja yhtei­sö­ve­ron jako-osuu­den koro­tuk­sena. Lisäksi halli­tuk­sen koro­na­stra­te­giasta johtu­viin kustan­nuk­siin on varau­duttu noin 1,7 miljar­dilla eurolla.

PALVELUIHIN ON MUODOSTUNUT JONOJA

Kunta­lii­tosta kerro­taan, että perus­pal­ve­luita ei ole leikattu, mutta kiireet­tö­mään hoitoon pääsyä on koro­nan varjolla viiväs­tetty. Muun muassa suun­ter­vey­den­huol­toon ja yleis­lää­kä­rin sekä tera­peu­tin vastaa­no­toille on muodos­tu­nut jonoja.

Liikun­ta­pal­ve­luja, kirjas­toja ja muita kult­tuu­ri­lai­tok­sia pidet­tiin kiinni pande­mian alku­vai­heessa ja myöhem­min­kin, jotta ihmi­set eivät kerään­tyisi tiloi­hin ja altis­taisi toisi­aan koro­nalle. Kuntien työn­te­ki­jöi­den lomau­tuk­set ovat johtu­neet osin siitä, ettei kunnilla ei ole ollut tarjota korvaa­vaa työtä suljet­tu­jen toimin­to­jen tilalle, osin kuntien heikon talou­den takia.

Pitkä­jän­tei­syys ja kauas katso­mi­nen ovat vält­tä­mät­tö­miä hyveitä kunnan arkea rakennettaessa.

KT Kunta­työ­nan­ta­jien mukaan 39 prosent­tia kunnista ja kuntayh­ty­mistä oli laati­nut jo ennen korona-aikaa useam­pi­vuo­ti­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mis­oh­jel­man. Lisäksi 45 prosen­tilla kunnista ja kuntayh­ty­mistä tällainen ohjelma on suunnitteilla.

Viime vuoden lopulla krii­si­kun­tia oli kuusi. Krii­si­kun­naksi joutuu, jos kunnan taseessa on alijää­mää ja jos alijää­mää on kerty­nyt kunnan konser­ni­ti­lin­pää­tök­seen tuhat euroa asukasta kohden. Myös edel­tä­vän vuoden tilin­pää­tök­sessä alijää­män on pitä­nyt olla vähin­tään 500 euroa asukasta kohti. Lisäksi tarkas­tel­laan muun muassa kunta­kon­ser­nin vuosi­kat­teen ja pois­to­jen suhdetta.

VEROPROSENTTI ALAS, PALVELUJA LISÄÄ

Krii­si­kun­naksi julis­tettu Honka­joki yhdis­tyi vuoden­vaih­teessa Kankaan­pään kaupun­kiin. Kunta joutui arvioin­ti­me­net­te­lyyn, koska vuoden 2019 tilin­pää­tös oli alijää­mäi­nen. Valtion koro­na­tu­kien ansiosta Honka­joen tilin­pää­tös vuodelta 2020 on kuiten­kin ylijäämäinen.

– Kunnille asete­tut palve­lu­vel­voit­teet ovat kalliita ja ylimi­toi­tet­tuja, sanoo Honka­joen enti­nen kunnan­joh­taja, nykyi­nen Kankaan­pään kehi­tys­joh­taja Ulla Norrbo.

– Rahoi­tus ei ole seuran­nut perässä, hän toteaa.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kustan­nuk­set olivat yli 60 prosent­tia Honka­joen budjetista.

– Sote-kustan­nuk­set ovat kasva­neet eniten, ja niihin voi vähi­ten kunnassa vaikut­taa. Ihmi­set hoide­taan, totta kai, mutta muilta sekto­reilta on jouduttu sääs­tä­mään, Norrbo kertoo.

Liit­ty­mi­nen Kankaan­pään kaupun­gin­osaksi muun muassa alensi honka­jo­kis­ten tulo­ve­ro­pro­sent­tia 0,75:llä, lähi- ja perus­pal­ve­luja turvat­tiin ja varhais­kas­va­tuk­sen paikat lisääntyivät.

HENKILÖSTÖLLE BONUKSIA

Taivas­salo ja Oripää ovat hyvin toimeen­tu­le­via kuntia. Taivas­sa­lon kunnan tilin­pää­tös näyt­tää ennus­teen mukaan 2 miljoo­naa euroa ylijää­mää. Kunnan­joh­taja Vesa Rantala kertoo, että ylijää­mäi­sestä tulok­sesta on tapana maksaa bonusta kunnan sata­hen­ki­selle henkilökunnalle.

Hyvään tulok­seen Taivas­sa­lon kunta on pääs­syt muun muassa henki­lös­tö­jär­jes­te­lyillä ja myymällä kunnan maaomai­suutta. Kunta tuot­taa itse sosi­aa­li­pal­ve­lut, mutta terveys­pal­ve­lut järjes­tää yhteis­toi­minta-alue naapu­ri­kun­tien ja Uuden­kau­pun­gin kanssa. Kunnan 1 650 asuk­kaalle on juuri valmis­tu­nut ulkoliikuntapuisto.

Oripään kunnan­joh­taja Timo Tolp­pa­nen kertoo 1 350 asuk­kaan kunnan menes­tyk­sen avai­miksi itse teke­mi­sen ja talkoo­hen­gen. Kunta tekee sote-yhteis­työtä Loimaan kanssa. Kunnan­joh­ta­jan mukaan kunnan hyvin­vointi- sekä perus­pal­ve­lut, kuten päivä­hoito sekä koti­hoi­don palve­lut, toimi­vat hyvin.

Kunnista kerro­taan, että juuri nyt odote­taan sote-uudis­tusta. Uudis­tuk­seen liit­ty­vät itse­hal­lin­nol­li­set ja vero­tusoi­keu­del­li­set hyvin­voin­tia­lu­eet, jotka vastaa­vat sekä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen että pelas­tus­toi­men järjes­tä­mi­sestä. Hyvin­voin­tia­luei­den, eli tule­vai­suu­dessa maakun­tien, rahoi­tus perus­tuu aluksi valtion rahoitukseen.

HYVINVOINTIA UUSILLA RAHOITUSMUODOILLA

Kunnat tarvit­se­vat jatkossa uusia tapoja rahoit­taa kunta­lais­ten hyvin­voin­ti­pal­ve­luja. Yhä useam­min palve­luja tuote­taan yhdessä yhdis­tys­ten ja yritys­ten kanssa. Yhteis­työtä koor­di­noi kunnan hyvinvointikoordinaattori.

– Rajat eri toimi­joi­den, kunnan ja yhdis­tys­ten välillä ovat madal­tu­neet. Yhteis­työllä kunta­lais­ten tarpei­siin pysty­tään vastaa­maan parem­min, julkis­joh­ta­mi­sen yliopis­ton­leh­tori, dosentti Kirsi Lehto Vaasan yliopis­tosta toteaa.

Yhteis­työllä kunta­lais­ten tarpei­siin pysty­tään vastaa­maan paremmin.

Esimer­kiksi Laihian kunta teki paikal­li­sen seura­kun­nan kanssa yhteis­työtä. Lomau­tus­vaa­rassa olevat kunnan keittiö‑, varhais­kas­va­tus- ja vapaa-ajan­pal­ve­lun työn­te­ki­jät kartoit­ti­vat 1 500:n yli 70-vuoti­aan, koro­nan takia eris­tyk­sissä olevan avun­tar­vetta viime keväänä.

– Kunnan työn­te­ki­jät antoi­vat tarvit­taessa esimer­kiksi kauppa- ja asioin­tia­pua, Lehto kertoo.

Uuden­lai­sesta rahoi­tus­so­pi­muk­sesta esimerk­kinä on Social Impact Bond eli tulos­pe­rus­tei­nen rahoi­tus­so­pi­mus. Siinä kunta tai valtio toteut­taa yhdessä yksi­tyi­sen pääoman kanssa esimer­kiksi hyvin­voin­tia lisää­viä hank­keita. Kark­ki­lan kaupunki on aloit­ta­nut hank­keen yhdessä FIM Pääoma­ra­has­tot Oy:n ja Lasten­suo­je­lun Keskus­lii­ton kanssa. 10-vuoti­sessa hank­keessa tartu­taan enna­koi­vasti lasten, nuor­ten ja perhei­den ongel­miin. Rahoi­tus­ris­kit ovat sijoittajilla.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN