Kromialtistusta vähennettävä – Suomessakin

Pintakäsittelyssä ja hitsauksessa altistutaan edelleen syöpävaaralliselle, kuudenarvoiselle kromille. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tiina Santonen toteaa, että Suomessakin olisi syytä nostaa keskusteluun Ranskan ja Hollannin tiukemmat raja-arvot. Noissa EU-maissa työpaikan ilman kromipitoisuus saa olla jo nyt vain viidesosa siitä mitä Suomessa.

12.3.2021

Yhdek­sässä eri Euroopan maas­sa teh­dyn tutkimuk­sen tulok­set työn­tek­i­jöi­den altistu­mis­es­ta kromille julka­isti­in tam­miku­us­sa. Työn­tek­i­jöiltä otet­ti­in veri- ja virt­sanäyt­teitä, samoin uloshen­gi­tyk­sen ilmanäyt­teitä. San­to­nen ker­too, että tutkimuk­sen taustal­ta löy­tyvät EU:n kemikaalilain­säädän­nön REACHin uudet velvoit­teet ja tämän mukanaan tuo­ma tiedon syven­tämisen tarve.

Suomes­sa altistuu tilas­to­jen mukaan kuu­denar­voiselle kromille vuosit­tain noin 20 000 työn­tek­i­jää. Näille kromi(VI)-yhdisteille ei tiede­tä täysin tur­val­lista rajaa. Kromi(VI) on myös lisään­tymis­vaar­alli­nen aine, eli raskaana ole­vien nais­ten ei pidä altistua sille lainkaan.

EU-mais­sa on vuodes­ta 2017 tarvit­tu kuu­denar­voisen kromin käyt­töön lupa Suomes­sa sijait­se­val­ta Euroopan kemikaalivi­ras­tol­ta. Ja nyt EU:n niin san­otun syöpädi­rek­ti­ivin päiv­i­tyk­sen myötä myös työ­paikan ilman sal­li­tut kromip­i­toisu­udet tule­vat kiristymään.

Val­tioneu­vos­to on ase­tuk­ses­sa työhön liit­tyvän syöpä­vaaran tor­jun­nas­ta (1267/2019) aset­tanut kromi(VI)-yhdisteille työ­paikan ilman sito­van raja-arvon viiteen mikro­gram­maan kuu­ti­ol­ta, lukuina ilmais­ten 0,005 mg/m3. Sitä sovel­letaan tam­miku­us­ta 2025 alka­en. Siihen asti sovel­letaan sito­vaa raja-arvoa 0,010 mg/m3. Hit­sauk­ses­sa, plas­maleikkauk­ses­sa tai vas­taavis­sa huu­ru­ja syn­nyt­tävis­sä työpros­es­seis­sa sovel­letaan samat­en tam­miku­uhun 2025 saak­ka raja-arvo 0,025 mg/m3.

Sitovu­us tarkoit­taa sitä, että vira­nomaisil­la on oikeus jopa sulkea tehdas, jos raja-arvo­ja ei siel­lä nou­date­ta.

HIENOISIA YLLÄTYKSIÄ

– Korkeim­mat altistuk­set löy­tyivät elek­trolyyt­tistä kromin pin­takäsit­te­lyä kro­mi­al­tais­sa tekeviltä työn­tek­i­jöiltä. Hit­saa­jien altistuk­ses­sa ei päästy puh­tain papere­in, mut­ta hei­dän altistuk­sen­sa ei ollut niin suur­ta kuin oli odotet­tu. Tämä tuli pienenä yllä­tyk­senä jopa EU:n virkamiehille, San­to­nen ker­too.

Kromille altistut­ti­in myös sik­si, että ainet­ta jou­tui käsistä suuhun ja sitä kaut­ta elim­istöön.

– Kro­mi ei imey­dy niinkään suures­sa määrin ihon kaut­ta. Mut­ta kro­mi laskeu­tuu aerosoli­na pin­noille, ja jos käsiä ei pestä riit­tävän usein tai käsineitä ei vai­hde­ta, kro­mia saadaan käsistä suuhun.

Jos käsiä ei pestä riit­tävän usein tai käsineitä ei vai­hde­ta, kro­mia saadaan käsistä suuhun.

Muis­sa mais­sa tutkit­ti­in myös kro­mia käyt­tävien yri­tys­ten toimis­to­työn­tek­i­jöitä. Heitä tutkit­ti­in ver­rokkiryh­mänä. Ole­tuk­se­na siis oli, että he eivät altis­tu­isi kromille. Toimis­to­työn­tek­i­jöi­den niin san­ot­tu­ja bio­mon­i­torointinäyt­teitä, eli veri- ja virt­sanäyt­teitä, halut­ti­in käyt­tää ver­tailu­ar­voina.

– Heil­lä oli jois­sain tapauk­ses­sa jopa korkeampia arvo­ja kuin hit­saa­jil­la.

VAIHDETAAN AINETTA, LISÄTÄÄN SUOJAIMIA

Esimerkik­si suihkuhano­jen kaltaiset tuot­teet kro­mataan, jot­ta niihin saadaan kau­nis, kostei­ta olo­ja kestävä pin­ta.

­– REACH-lain­säädän­tö pyrkii siihen, että pidem­mäl­lä aikavälil­lä vaar­al­liset aineet kor­vataan vaarat­tomil­la. Kol­me­nar­voinen kro­mi ei ole syöpä­vaar­alli­nen, ja on ole­mas­sa menetelmiä, jois­sa kuu­denar­voinen kro­mi voidaan vai­h­taa kol­me­nar­voiseen. Mut­ta aina tämä ei ole mah­dol­lista.

Kun esimerkik­si kovaan teol­liseen käyt­töön valmis­te­taan kap­palei­ta ja kun sil­loin tarvi­taan nimeno­maan kuu­siar­voista kro­mia, pitää suo­jaus­toimien olla riit­tävät.

– Iso­ja altai­ta voidaan peit­tää ja niis­sä on olta­va reunaimu­rit, jot­ka imevät aerosoli­hu­u­rut tehokkaasti pois. On ole­mas­sa myös pin­ta-akti­ivisia ainei­ta, jot­ka vähen­tävät aerosolin muo­dos­tu­mista. Ja tietysti koko tilan yleisil­man­vai­h­don on olta­va kun­nos­sa, San­to­nen toteaa.

Paljon pystytään vaikut­ta­maan jo sil­lä, että nou­date­taan hyviä työhy­gieenisiä käytän­töjä.

Jois­sain työ­vai­heis­sa on käytet­tävä myös henkilöko­htaisia hen­gi­tyk­sen­suo­jaimia, kun esimerkin kro­mia lisätään altaaseen tai jos kap­palei­ta nos­te­taan pois kromikylvys­tä.

– Ja paljon pystytään vaikut­ta­maan jo sil­lä, että nou­date­taan hyviä työhy­gieenisiä käytän­töjä, tutk­i­ja korostaa viitat­en tässä ahk­er­aan käsien pesu­un ja puh­tait­ten työkäsinei­den saatavu­u­teen.

KAIKKI TYÖNTEKIJÄT ON MUISTETTAVA

San­to­nen korostaa sitäkin, että kro­mia käsit­tele­vis­sä tuotan­to­laitok­sis­sa on ehdot­tomasti muis­tet­ta­va myös siivoo­jien ja kun­nos­s­apitäjien kaltais­ten ammat­tiryh­mien altistu­mis­ris­ki. Hei­dänkin riskin­sä on arvioita­va ja hei­dät on suo­jat­ta­va.

Kos­ka kromi(VI) on sekä syöpä­vaar­alli­nen että per­imämyrkylli­nen aine, nos­taa San­to­nen esi­in hedelmäl­lisessä iässä ole­vat naiset.

– Jos naisia on esimerkik­si hit­saa­ji­na, työ­nan­ta­jan on yhdessä työter­veyshuol­lon kanssa mietit­tävä jo etukä­teen vai­h­toe­htoisia töitä. Onhan myös eri­ty­isäi­tiys­lo­ma mah­dolli­nen.

Tässä tutk­i­ja puhuu eri­ty­isäi­tiys­va­paas­ta ja ‑rahas­ta. Ne on tarkoitet­tu niihin tilanteisi­in, jois­sa raskaana ole­van henkilön työ voi vaaran­taa hänen tai sik­iön ter­vey­den eikä mui­ta, tur­val­lisia töitä löy­de­tä.

KAHDESSA MAASSA JO TIUKENNETTU

– Jos kat­somme syöpäriskiä, alem­mak­si pitäisi päästä.

Näin sum­maa San­to­nen nyky­isin sal­lit­tu­ja kro­mi-kuu­tosen sitovia arvo­ja työ­paikan ilmas­sa.

­– Ran­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa kansalli­nen raja-arvo on jo las­ket­tu 1 mikro­gram­maan kuu­tiometriltä. Ei sen pitäisi Suomes­sakaan niin vaikeaa olla. Toiv­ot­tavasti raja-arvon laskem­i­nen nousee keskustelu­un Suomes­sakin, tutk­i­ja sanoo.

San­to­nen pitää selvänä, että teknis­es­ti raja-arvon saavut­ta­mi­nen on täysin mah­dol­lista, ja Hol­lan­nin ja Ran­skan koke­muk­set tule­vat vielä anta­maan lisää käytän­nön koke­muk­sia. Niitä voidaan sit­ten hyö­dyn­tää Suomes­sakin.

Vain puo­let tutk­i­tu­ista hit­saa­jista käyt­ti hen­gi­tyk­sen­suo­jaimia.

Johta­va asiantun­ti­ja muis­tut­taa vielä siitä, että vaik­ka val­taosa hit­saa­jista jäi nyky­is­ten, sal­lit­tu­jen altistu­mis­ra­jo­jen alle, paran­net­tavaa on rutkasti. Ensin­näkään raja-arvo­jen ali­tus ei ollut mitenkään suuri.

– Ja vain puo­let tutk­i­tu­ista hit­saa­jista käyt­ti hen­gi­tyk­sen­suo­jaimia. Sama kos­ki kohde­pois­to­ja, San­to­nen huole­htii.

Kohde­pois­tol­la eli kohdeil­man­vai­h­dol­la pyritään pois­ta­maan epäpuh­taudet suo­raan muo­dos­tu­mi­s­paikalta.

Työter­veyshuol­lol­la on asiantun­ti­jan mielestä hyvin tärkeä rooli altistu­misen seu­ran­nas­sa. Ilman kromip­i­toisu­us­mit­tauk­set eivät vält­tämät­tä pal­jas­ta sitä, mil­laista ilmaa suo­jain­ten sisäpuolel­la hen­gitetään. Virt­sanäyt­teistä on seu­rat­ta­va kromille altistu­mista, vaik­ka pakot­ta­va lain­säädän­tö puut­tuukin.

– Jos bio­mon­i­toroin­nis­sa ylitetään viit­er­a­ja-arvo, tulee riskin­hallintaa tehostaa, vaik­ka Suomes­sa vain lyi­jyaltistuk­sen seu­raami­nen on pakol­lista, San­to­nen ker­too.

Asiantun­ti­ja toteaa, että Suomes­sa on pitkät per­in­teet bio­mon­i­toroin­nista, mikä tietysti helpot­taa altistu­misen seu­raamisen jär­jestämistä.

Työter­veyslaitok­sen johta­va asiantun­ti­ja muis­tut­taa, että laitok­sen sivus­toil­ta löy­tyviä ohjei­ta ja neu­vo­ja kan­nat­taa hyö­dyn­tää. Sivus­toil­ta löy­tyy paljon tietoa kromista samoin kuin hyviä käytän­nön neu­vo­ja hit­sauk­sen riskien vähen­tämiseen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
ARKISTOKUVA HARRI NURMINEN