Kromial­tis­tusta vähen­net­tävä – Suomessakin

Pinta­kä­sit­te­lyssä ja hitsauk­sessa altis­tu­taan edel­leen syöpä­vaa­ral­li­selle, kuude­nar­voi­selle kromille. Työter­veys­lai­tok­sen johtava asian­tun­tija Tiina Santo­nen toteaa, että Suomes­sa­kin olisi syytä nostaa keskus­te­luun Rans­kan ja Hollan­nin tiukem­mat raja-arvot. Noissa EU-maissa työpai­kan ilman kromi­pi­toi­suus saa olla jo nyt vain viides­osa siitä mitä Suomessa.

12.3.2021

Yhdek­sässä eri Euroo­pan maassa tehdyn tutki­muk­sen tulok­set työn­te­ki­jöi­den altis­tu­mi­sesta kromille julkais­tiin tammi­kuussa. Työn­te­ki­jöiltä otet­tiin veri- ja virt­sa­näyt­teitä, samoin ulos­hen­gi­tyk­sen ilma­näyt­teitä. Santo­nen kertoo, että tutki­muk­sen taus­talta löyty­vät EU:n kemi­kaa­li­lain­sää­dän­nön REAC­Hin uudet velvoit­teet ja tämän muka­naan tuoma tiedon syven­tä­mi­sen tarve.

Suomessa altis­tuu tilas­to­jen mukaan kuude­nar­voi­selle kromille vuosit­tain noin 20 000 työn­te­ki­jää. Näille kromi(VI)-yhdisteille ei tiedetä täysin turval­lista rajaa. Kromi(VI) on myös lisään­ty­mis­vaa­ral­li­nen aine, eli raskaana olevien nais­ten ei pidä altis­tua sille lainkaan.

EU-maissa on vuodesta 2017 tarvittu kuude­nar­voi­sen kromin käyt­töön lupa Suomessa sijait­se­valta Euroo­pan kemi­kaa­li­vi­ras­tolta. Ja nyt EU:n niin sano­tun syöpä­di­rek­tii­vin päivi­tyk­sen myötä myös työpai­kan ilman salli­tut kromi­pi­toi­suu­det tule­vat kiristymään.

Valtio­neu­vosto on asetuk­sessa työhön liit­ty­vän syöpä­vaa­ran torjun­nasta (1267/​2019) aset­ta­nut kromi(VI)-yhdisteille työpai­kan ilman sito­van raja-arvon viiteen mikro­gram­maan kuutiolta, lukuina ilmais­ten 0,005 mg/​m3. Sitä sovel­le­taan tammi­kuusta 2025 alkaen. Siihen asti sovel­le­taan sito­vaa raja-arvoa 0,010 mg/​m3. Hitsauk­sessa, plas­ma­leik­kauk­sessa tai vastaa­vissa huuruja synnyt­tä­vissä työpro­ses­seissa sovel­le­taan sama­ten tammi­kuu­hun 2025 saakka raja-arvo 0,025 mg/​m3.

Sito­vuus tarkoit­taa sitä, että viran­omai­silla on oikeus jopa sulkea tehdas, jos raja-arvoja ei siellä noudateta.

HIENOISIA YLLÄTYKSIÄ

– Korkeim­mat altis­tuk­set löytyi­vät elekt­ro­lyyt­tistä kromin pinta­kä­sit­te­lyä kromial­taissa teke­viltä työn­te­ki­jöiltä. Hitsaa­jien altis­tuk­sessa ei päästy puhtain pape­rein, mutta heidän altis­tuk­sensa ei ollut niin suurta kuin oli odotettu. Tämä tuli pienenä yllä­tyk­senä jopa EU:n virka­mie­hille, Santo­nen kertoo.

Kromille altis­tut­tiin myös siksi, että ainetta joutui käsistä suuhun ja sitä kautta elimistöön.

– Kromi ei imeydy niin­kään suuressa määrin ihon kautta. Mutta kromi laskeu­tuu aero­so­lina pinnoille, ja jos käsiä ei pestä riit­tä­vän usein tai käsi­neitä ei vaih­deta, kromia saadaan käsistä suuhun.

Jos käsiä ei pestä riit­tä­vän usein tai käsi­neitä ei vaih­deta, kromia saadaan käsistä suuhun.

Muissa maissa tutkit­tiin myös kromia käyt­tä­vien yritys­ten toimis­to­työn­te­ki­jöitä. Heitä tutkit­tiin verrok­ki­ryh­mänä. Oletuk­sena siis oli, että he eivät altis­tuisi kromille. Toimis­to­työn­te­ki­jöi­den niin sanot­tuja biomo­ni­to­roin­ti­näyt­teitä, eli veri- ja virt­sa­näyt­teitä, halut­tiin käyt­tää vertailuarvoina.

– Heillä oli jois­sain tapauk­sessa jopa korkeam­pia arvoja kuin hitsaajilla.

VAIHDETAAN AINETTA, LISÄTÄÄN SUOJAIMIA

Esimer­kiksi suih­ku­ha­no­jen kaltai­set tuot­teet kroma­taan, jotta niihin saadaan kaunis, kosteita oloja kestävä pinta.

­– REACH-lain­sää­däntö pyrkii siihen, että pidem­mällä aika­vä­lillä vaaral­li­set aineet korva­taan vaarat­to­milla. Kolme­nar­voi­nen kromi ei ole syöpä­vaa­ral­li­nen, ja on olemassa mene­tel­miä, joissa kuude­nar­voi­nen kromi voidaan vaih­taa kolme­nar­voi­seen. Mutta aina tämä ei ole mahdollista.

Kun esimer­kiksi kovaan teol­li­seen käyt­töön valmis­te­taan kappa­leita ja kun silloin tarvi­taan nime­no­maan kuusiar­voista kromia, pitää suojaus­toi­mien olla riittävät.

– Isoja altaita voidaan peit­tää ja niissä on oltava reunai­mu­rit, jotka imevät aero­so­li­huu­rut tehok­kaasti pois. On olemassa myös pinta-aktii­vi­sia aineita, jotka vähen­tä­vät aero­so­lin muodos­tu­mista. Ja tietysti koko tilan ylei­sil­man­vaih­don on oltava kunnossa, Santo­nen toteaa.

Paljon pysty­tään vaikut­ta­maan jo sillä, että nouda­te­taan hyviä työhy­giee­ni­siä käytäntöjä.

Jois­sain työvai­heissa on käytet­tävä myös henki­lö­koh­tai­sia hengi­tyk­sen­suo­jai­mia, kun esimer­kin kromia lisä­tään altaa­seen tai jos kappa­leita noste­taan pois kromikylvystä.

– Ja paljon pysty­tään vaikut­ta­maan jo sillä, että nouda­te­taan hyviä työhy­giee­ni­siä käytän­töjä, tutkija koros­taa viita­ten tässä ahke­raan käsien pesuun ja puhtait­ten työkä­si­nei­den saatavuuteen.

KAIKKI TYÖNTEKIJÄT ON MUISTETTAVA

Santo­nen koros­taa sitä­kin, että kromia käsit­te­le­vissä tuotan­to­lai­tok­sissa on ehdot­to­masti muis­tet­tava myös siivoo­jien ja kunnos­sa­pi­tä­jien kaltais­ten ammat­ti­ryh­mien altis­tu­mis­riski. Heidän­kin riskinsä on arvioi­tava ja heidät on suojattava.

Koska kromi(VI) on sekä syöpä­vaa­ral­li­nen että peri­mä­myr­kyl­li­nen aine, nostaa Santo­nen esiin hedel­mäl­li­sessä iässä olevat naiset.

– Jos naisia on esimer­kiksi hitsaa­jina, työnan­ta­jan on yhdessä työter­veys­huol­lon kanssa mietit­tävä jo etukä­teen vaih­toeh­toi­sia töitä. Onhan myös erityi­säi­tiys­loma mahdollinen.

Tässä tutkija puhuu erityi­säi­tiys­va­paasta ja ‑rahasta. Ne on tarkoi­tettu niihin tilan­tei­siin, joissa raskaana olevan henki­lön työ voi vaaran­taa hänen tai sikiön tervey­den eikä muita, turval­li­sia töitä löydetä.

KAHDESSA MAASSA JO TIUKENNETTU

– Jos katsomme syöpä­ris­kiä, alem­maksi pitäisi päästä.

Näin summaa Santo­nen nykyi­sin sallit­tuja kromi-kuuto­sen sito­via arvoja työpai­kan ilmassa.

­– Rans­kassa ja Hollan­nissa kansal­li­nen raja-arvo on jo laskettu 1 mikro­gram­maan kuutio­met­riltä. Ei sen pitäisi Suomes­sa­kaan niin vaikeaa olla. Toivot­ta­vasti raja-arvon laske­mi­nen nousee keskus­te­luun Suomes­sa­kin, tutkija sanoo.

Santo­nen pitää selvänä, että tekni­sesti raja-arvon saavut­ta­mi­nen on täysin mahdol­lista, ja Hollan­nin ja Rans­kan koke­muk­set tule­vat vielä anta­maan lisää käytän­nön koke­muk­sia. Niitä voidaan sitten hyödyn­tää Suomessakin.

Vain puolet tutki­tuista hitsaa­jista käytti hengityksensuojaimia.

Johtava asian­tun­tija muis­tut­taa vielä siitä, että vaikka valtaosa hitsaa­jista jäi nykyis­ten, sallit­tu­jen altis­tu­mis­ra­jo­jen alle, paran­net­ta­vaa on rutkasti. Ensin­nä­kään raja-arvo­jen alitus ei ollut miten­kään suuri.

– Ja vain puolet tutki­tuista hitsaa­jista käytti hengi­tyk­sen­suo­jai­mia. Sama koski kohde­pois­toja, Santo­nen huolehtii.

Kohde­pois­tolla eli kohdeil­man­vaih­dolla pyri­tään pois­ta­maan epäpuh­tau­det suoraan muodostumispaikalta.

Työter­veys­huol­lolla on asian­tun­ti­jan mielestä hyvin tärkeä rooli altis­tu­mi­sen seuran­nassa. Ilman kromi­pi­toi­suus­mit­tauk­set eivät vält­tä­mättä paljasta sitä, millaista ilmaa suojain­ten sisä­puo­lella hengi­te­tään. Virt­sa­näyt­teistä on seurat­tava kromille altis­tu­mista, vaikka pakot­tava lain­sää­däntö puuttuukin.

– Jos biomo­ni­to­roin­nissa ylite­tään viite­raja-arvo, tulee riskin­hal­lin­taa tehos­taa, vaikka Suomessa vain lyijy­al­tis­tuk­sen seuraa­mi­nen on pakol­lista, Santo­nen kertoo.

Asian­tun­tija toteaa, että Suomessa on pitkät perin­teet biomo­ni­to­roin­nista, mikä tietysti helpot­taa altis­tu­mi­sen seuraa­mi­sen järjestämistä.

Työter­veys­lai­tok­sen johtava asian­tun­tija muis­tut­taa, että laitok­sen sivus­toilta löyty­viä ohjeita ja neuvoja kannat­taa hyödyn­tää. Sivus­toilta löytyy paljon tietoa kromista samoin kuin hyviä käytän­nön neuvoja hitsauk­sen riskien vähen­tä­mi­seen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
ARKISTOKUVA HARRI NURMINEN