Kunnan­val­tuustot päättävät muun muassa päivä­hoi­dosta, liiken­teestä ja toistai­seksi tervey­den­huol­los­takin. Kun teolli­suuden työnte­ki­jöiltä kysyy kunnan tärkeimpiä tehtäviä, ykkösiksi nousevat elinkei­no­po­li­tiikka, kaavoitus ja ammat­ti­kou­lutus. Pirkan­maalla ja Rauman seudulla tiede­tään, miten niihin vaikutetaan.

8.2.2021

Moni ammat­tio­sasto seuraa tarkkaan, kuinka omat jäsenet menes­tyvät kunta­vaa­leissa. Tampe­reen seudun metal­li­työn­te­ki­jäin ammat­tio­sasto 195:ssä jänni­te­tään ainakin yhdeksän ehdok­kaan puolesta. Jäseniä on ehdolla Tampe­reella ja kolmessa lähikunnassa.

– Kun porukoilta kyselee, mitä he haluavat kunnal­taan, vastauk­seksi tulee esimer­kiksi päivä­hoito ja auratut tiet. Isot asiat eivät välttä­mättä kosketa samalla tavalla taval­lista ihmistä, ammat­tio­saston varapu­heen­joh­taja, tampe­re­lainen Marie Kuusinen kertoo.

Kun omia jäseniä saadaan kuntien valtuus­toihin, tieto alueen kehit­tä­mi­sestä ja uusista hankkeista kulkee paremmin. Jos asiaan pystyy vaikut­ta­maan jo valmis­te­lu­vai­heessa eli lauta­kun­nissa, saadaan parempaa tulosta aikaan.

Metal­li­työ­väen ammat­tio­sasto Tampere-Härmälä 97:n puheen­joh­taja Jari Roslöf on Nokian valtuuston varajäsen, ja hänellä on aiemmilta vuosilta kokemusta opetus- ja kasva­tus­lau­ta­kunnan työskentelystä.

– Niissä on mahdol­li­suus vaikuttaa paljon ammat­ti­kou­lu­tuk­seen ja siten työvoi­maan, hän toteaa.

– Nythän meillä kaikilla on kunnian­hi­moinen suunni­telma, että saatai­siin teolli­suuden rataver­kosto ja liiken­neyh­teydet kuntoon. Se houkut­taisi uusia teolli­suus­yri­tyksiä Pirkan­maan alueelle. Edellinen isompi kasvu­yritys aloitti 2000-luvun alussa. Tarvi­taan uusia yrityksiä, joista kasvaisi keski­suuria ja suuria yrityksiä. Ne toisivat työpaik­koja ja houkut­tai­sivat uusia asukkaita.

Pirkan­maalla teolli­suus työllistää suoraan 52 000 henkeä, ja teolli­suu­teen kytkey­tyviä työpaik­koja on yli 120 000. Se tekee yhteensä 54 prosenttia alueen työpaikoista.

Teolli­suus­liiton ammat­tio­sastot ovat aktii­vi­sesti mukana Pirkan­maan Teollinen Tulevai­suus ‑projek­tissa, ns. Teolli­suuden 4.0 kehitys­vai­heessa. Ideana on kehittää koko Pirkan­maata niin, että se houkut­te­lisi nykyisiä yrityksiä inves­toi­maan ja uusia teolli­suus­yri­tyksiä alueelle, nimeno­maan vientiy­ri­tyksiä. Vetovas­tuuta on tarjottu Tampe­reen kaupun­gille. Hankkeelle näytet­tiin jo vihreää valoa, mutta sitten iski korona­pan­demia. Nyt odote­taan, mitä kaupunki vastaa uudessa tilanteessa.

Kuusinen huomauttaa, että Tampe­reella ja muual­lakin Pirkan­maalla suhtau­du­taan teolli­suu­teen myönteisesti.

– Kuvaavaa on, että Metso Outotecille, entiselle Lokomolle, löytyi uusi tontti Tampe­reen Lahdes­jär­veltä. Yrityk­selle toki tarjot­tiin tiloja muual­takin, mutta hyvät kokemukset Tampe­reesta painoivat enemmän. On hyvä, että yrityk­sille löytyy paikkoja ja pitääkin löytyä, Kuusinen sanoo.

– Työ voi muuttua, mutta aina tarvi­taan tiloja, joissa työtä tehdään.

AMMATTIKOULUTUS TUO YRITYKSIÄ

Teolli­suus 4.0:n tavoit­teena on saada Tampe­reen kaupunki ja Pirkan­maan maakunta tukemaan julkisten raken­teiden uudis­ta­mista ja kehit­tä­mään muun muassa koulu­tusta ja tutki­musta. Ammat­tio­sasto 195:n toimis­ton­hoi­taja ja sihteeri Aki Moisio sanoo, että tutki­musta teolli­suus­po­li­tii­kasta ja teolli­suus­työstä ei ole tehty viime aikoina.

– Kun tänne halutaan työpaik­koja, meillä pitää olla tarjota ammat­ti­tai­toista työvoimaa. Yritykset eivät mene paikkoihin, joissa osaamista ei ole. Ei voi satsata vain tasok­kaa­seen lukioon, vaan tarjolla pitää olla hyvää ammat­ti­kou­lu­tusta ja täyden­nys­kou­lu­tusta, Moisio muistuttaa.

– Teolli­suuden työnte­kijät tarvit­sevat lapsil­leen toimivan päivä­hoidon. Hoito­paik­koja pitää olla myös vuoro­työssä käyville.

Moisio on kotoisin Akaasta, jossa puuteol­li­suutta koete­taan saada uudelle Akaa Point ‑alueelle. Junarata, tieyh­teydet, teolli­suus­puu­ter­mi­naali ja muu infra ovat kunnossa. Myös Nokia houkuttaa uusia, ympäris­tö­rat­kai­suihin keskit­tyviä yrityksiä. Moisio ja Roslöf toteavat, että toimiva alihan­kin­ta­ver­kosto on vahva houkutin uusille yrityksille.

Kunnat voisivat Moision mielestä hoitaa yhtey­den­pidon yrityk­siin nykyistä paremmin.

– Se ei maksa kuin virka­miehen työpa­noksen. Yrityksiä voisi kuulla vaikka kerran kuukaudessa.

Teolli­suus 4.0:n taustalla ovat Saksan hyvät kokemukset yhteis­vai­kut­ta­mi­sesta. Kun työtä kehite­tään yrityksen sisällä, ja kunnissa pidetään huoli yritysten toimin­tae­del­ly­tyk­sistä, työpaikat pysyvät maassa.

– Kontak­tien pitää olla kunnossa, myös ay-liikkeen kontak­tien sekä kuntiin ja aluei­siin että yrityk­siin. Jos verkostoa ei luo, vaikut­ta­misen mahdol­li­suuksia ei tule, Roslöf lisää.

ASUMISEN HINTA VAIKUTTAA TYÖSSÄKÄYNTIIN

Jotta työvoimaa olisi yrityk­sille saata­vissa, asumisen ja elämisen hinnan tulee olla kohdal­laan. Kuusisen mukaan Tampe­reella asuminen on niin kallista, että ihmiset muuttavat lähikuntiin.

– Tampe­reella esimer­kiksi tonttien hinnat alkavat olla sellaisia, ettei perus­duu­narin palkalla ole niihin varaa, Kuusinen toteaa.

Ratayh­teydet Nokiaan, Akaaseen ja Sasta­ma­laan toimivat hyvin, ja näistä kunnista pääsee junalla Tampe­reelle alle puolessa tunnissa. Moisio huomauttaa, että henki­lö­ju­na­lii­ken­nettä voisi lisätä. Kuusinen toivoo katta­vampaa joukko­lii­ken­nettä teolli­suusa­lueiden aamuvuo­roihin ja laajempaa raitio­tie­ver­kostoa työmat­kojen ja asioinnin helpottamiseksi.

Raken­ta­misen haasteita riittää.

– Moni haluaa, että päivä­koti ja koulu ovat lähellä työpaikkaa tai kotia. Meillä on Nokialla ollut kouluissa ja päivä­ko­deissa homeon­gelmia, ja olemme joutu­neet raken­ta­maan uusia kouluja ja päivä­ko­teja, Roslöf kertoo.

AMMATTIOSASTO VAIKUTTAA ALUEELLISESTI

Ammat­tio­saston alueel­linen vaikut­ta­minen riippuu jäsenten ja edustet­ta­vien työpaik­kojen määrästä.

– Vaikut­ta­mi­sa­luetta määrittää, onko ammat­tio­sasto työpaik­ka­koh­tainen vai seutu­koh­tainen, Teolli­suus­liiton Hämeen ja Pirkan­maan alueen aluepääl­likkö Jan Laine sanoo.

Aluetoi­mistot ovat pitäneet ammat­tio­sas­toille muun muassa kehit­tä­mis­kou­lu­tuksia toiminnan ja vaikut­ta­misen tavoitteista.

– Pienet osastot voisivat yhteis­voimin järjestää saman­laisia kehit­tä­mis­kou­lu­tuksia seutu­kun­nal­li­sesti, Laine ehdottaa.

Yhtei­siin kokouk­siin Laine kehottaa kutsu­maan paikal­lista mediaa, joka tutus­tuisi ammat­tio­sas­tojen aktii­veihin sekä siihen, miten työpai­koilla toimi­taan ja vaikutetaan.

Laine pitää ammat­tio­sastoa hyvänä vaiku­tus­ka­na­vana kunta­po­li­tiik­kaan. Osasto voi esimer­kiksi esittää kunta­po­li­tii­kassa toimi­valle jäsenelle kehitysideoita.

– Myös jäsen­kun­nalle esitel­lään kunnan luotta­mus­teh­tä­vissä toimivat jäsenet. Kehotamme ottamaan yhteyttä näihin jäseniin, jos paikal­li­seen ongel­maan pitää saada ratkaisu.

Laine korostaa, että kunta­vai­kut­ta­jaksi pääty­neen jäsenen ja ammat­tio­saston yhteistyö on molemmin puolin sitou­tu­nutta ja luottamuksellista.

Yrity­se­lä­mään ammat­tio­sastot voivat vaikuttaa luotta­mus­miesten kautta. Ammat­tio­saston halli­tuksen kokouk­sissa käydään läpi työpaik­ka­kuu­lu­miset ja luotta­mus­miehet pääsevät vaihta­maan kokemuksia.

Jos kunnassa on teolli­suuden työtä ja työpaik­koja, niin siltä sekto­rilta olisi hyvä olla ehdokkaitakin.

Ammat­tio­sastot ovat Laineen mukaan kannus­ta­neet jäseniään hakeu­tu­maan kunnal­li­seen ja alueel­li­seen päätök­sen­te­koon. Teolli­suus­liiton syyskir­jeessä pyydet­tiin ammat­tio­sas­toja huomioi­maan kunta­vaalit ja varau­tu­maan vaali­työhön myös taloudellisesti.

– Vaikka omalla osastolla ei olisi­kaan kunta­vaa­leihin ehdokasta, niin naapu­rio­saston tai samalla seudulla toimivan osaston ehdokasta voisi silti tukea, Laine ehdottaa.

Osasto voi osallistua ehdok­kaan vaali­mai­nonnan rahoi­tuk­seen radiossa tai lehdessä sekä tarjota apuaan esimer­kiksi jakamalla vaali­mai­noksia. Ehdokasta voi myös mainostaa omilla sosiaa­lisen median tileillään.

– Lisäksi osaston jäsen­kir­jeessä voisi kertoa, että meillä on tuleviin vaaleihin parhaat ehdok­kaat: käy äänestämässä!

Tuleviin kunta­vaa­leihin on Hämeen ja Pirkan­maan vaali­pii­reissä ehdok­kaana noin 30 Teolli­suus­liiton jäsentä kummas­sakin. Laine toivoo, että alueelle saatai­siin ehdok­kaita vielä saman verran lisää.

Etenkin muuta­massa pienessä kunnassa olisi Laineen mukaan hyvä olla teolli­suus­toi­mialan ehdokkaita.

– Kunnan ehdokas­a­set­telun pitäisi olla läpileik­kaus kunnan asujista ja talou­desta. Jos kunnassa on teolli­suuden työtä ja työpaik­koja, niin siltä sekto­rilta olisi hyvä olla ehdok­kai­takin. Että kaikille olisi joku, jota äänestää, Laine toteaa.

OMA ÄÄNI ALUEEN ELINKEINOPOLITIIKKAAN

Kunta­tason ohella ammat­tio­sastot pystyvät vaikut­ta­maan alueen ja jopa koko maakunnan kehityk­seen. Rauman Teolli­suus­työn­te­kijät ao. 66:n halli­tuksen jäsen Janne Vainio vaikuttaa alueen elinkei­no­po­li­tiik­kaan Satakunnan TE-toimiston neuvot­te­lu­kun­nassa, Työter­veys­lai­toksen alueel­li­sessa neuvot­te­lu­kun­nassa sekä ELY-keskuksen työelämäneuvottelukunnassa.

– Kaikki tällaiset neuvot­te­lue­limet ovat rikkautta, sillä mukana on laajasti elinkei­noe­lämää Suomen Yrittä­jistä ja Kauppa­ka­ma­rista lähtien.

Työtä riittää, sillä Vainion mukaan SAK:laisten palkan­saa­jien työpaikat alkavat olla vähissä. Työpaik­koja tarvi­taan myös vaiku­tus­ka­na­vien vuoksi.

Työnan­ta­ja­puolen ja oikeis­to­puo­lueiden verkostot ovat Vainion mukaan parem­massa kunnossa.

– Uusien työpaik­kojen luomi­sesta olemme samaa mieltä. Eriäviä mieli­pi­teitä tulee siitä, miten niitä työpaik­koja tehdään: Kuinka paljon otetaan paikal­lisia töihin, järjes­te­täänkö riittä­västi täyden­nys­kou­lu­tusta vai ostetaanko kaikki alueen ulkopuo­lelta, esimer­kiksi urakka­ko­ko­nai­suudet työnte­ki­jöi­neen ulkomailta.

Kun telak­kay­ritys RMC:n kanssa neuvo­tel­tiin, palkan­saa­ja­puoli esitti, että mahdol­li­simman monelle työttö­mälle annet­tai­siin täyden­nys­kou­lutus telakan tehtäviin.

Vainio muistuttaa, että kolman­sista maista tulevien työnte­ki­jöiden saata­vuus­har­kin­nasta pääte­tään aina ELY-alueittain.

TONTTIPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEA TEOLLISUUTTA

Tieto kunta­po­li­tiikan ajankoh­tai­sista asioista tulee Vainion mukaan valtuu­te­tuilta ja muilta kunnal­lis­po­li­tii­kassa toimi­vilta. Sitä paremmin, mitä likem­pänä ay-liikettä valtuu­tettu tai edustaja on. Kunta­vaa­leihin ammat­tio­sasto 66:sta on ehdolla ainakin seitsemän jäsentä, joista neljä Raumalla ja loput ympäristökunnissa.

– Raumalla on aina ymmär­retty teolli­suuden tarpeet. Ehkä merkit­tävin teko oli 2000-luvulla, kun Rauman kaupunki lunasti telakan tontin STX:n toiminnan loputtua. Silloinen osaston halli­tuksen jäsen, pääluot­ta­mus­mies Raimo Virtanen oli mukana kaupungin elinkei­noe­lämän tausta­ryh­mässä, jossa mietit­tiin pakettia telakan turvaa­mi­seksi. Sillä oli iso merkitys, Vainio toteaa.

Ammat­tio­saston puheen­joh­taja, SAK:n paikal­lis­jär­jestön halli­tuksen jäsen Irma Salo kertoo, kuinka ammat­tio­saston lähetystö marssi tuolloin kaupun­gin­johdon ja valtuuston pakeille.

– Silloinen minis­teri Jan Vapaa­vuori totesi, että telak­ka­teol­li­suus on laskevan auringon ala, eikä apua heru. Taas meillä tehdään telakalla laivoja ja odotel­laan, että päästään tekemään paatteja armei­jalle, Salo toteaa.

– Kun on kanavat auki kaupun­gin­val­tuus­toon ja ‑halli­tuk­seen, pääsee vaikut­ta­maan. Aina parempi, kun päättä­vissä elimissä on tuttuja tai edes saman­mie­lisiä. [Kaupun­gin­val­tuu­tettu] Miika Ranta­selle sanotaan, että koeta pitää meijän puolia siellä, hän kertoo.

Lähetys­töjä ei ole enää tarvittu, yhteistyö toimii. Kaupunki pyytää lausun­toja ja mieli­pi­teitä SAK:n Rauman paikal­lis­jär­jes­töltä, jossa osasto 66:lla on iso edustus. Toisi­naan adressi on auttanut, muun muassa liittojen yhteisen sauna­tilan säilyttämisessä.

PALVELUIDEN LAATU JA ULKOISTUKSET TUNTUVAT

Salon mukaan Rauman valio­kun­nista, jaostoista ja lauta­kun­nista voisi saada nykyistä paremmin tietoa jo asioiden valmis­te­lu­vai­heessa. Vainio huomauttaa, että valmis­telu on hyvin kauaskantoista:

– Valio­kun­nissa ja lauta­kun­nissa valmis­tel­laan asioita, jotka tulevat voimaan kymme­nenkin vuoden kuluttua.

Ammat­tio­saston halli­tuksen jäsen Miika Rantanen on kaupun­gin­val­tuus­tossa ensim­mäistä kauttaan ja mukana ympäristö- ja lupalautakunnassa.

– Kaupun­gin­hal­li­tuk­sessa ja ‑valtuus­tossa on ay-taustaisia ihmisiä, ja me pystymme vaikut­ta­maan kaupun­ki­stra­te­gian puitteissa. Valtuu­tet­tuihin otetaan suoraan yhteyttä. Ammat­tio­sasto voisi ottaa enemmänkin yhteyttä, ja muihinkin kuin vasem­mis­to­liiton ja demari­val­tuu­tet­tuihin, Rantanen sanoo.

Ammat­ti­liit­tojen yhteis­toi­minta kunnan­val­tuu­tet­tujen kanssa on tuonut tulosta.

– Kaupungin ruoka- ja siivous­pal­ve­luiden ulkoistus onnis­tut­tiin torppaa­maan, toistai­seksi. Ammat­tiyh­dis­tykset pystyivät laitta­maan painetta päättä­jille, Rantanen kertoo.

Ympäristö- ja lupalau­ta­kun­nassa hän on vaikut­tanut muun muassa pölyt­tä­jä­hyön­tei­sille tärkeiden vihera­lueiden lisää­mi­seen sekä kaupungin omista­mien öljyllä lämmi­tet­tä­vien kiinteis­töjen kartoi­tuk­seen ja lämmi­tys­muodon muuttamiseen.

– Valio­kun­nissa ja lauta­kun­nissa tehdään paljon ihan konkreet­tisia päätöksiä. Niissä pääsee vaikut­ta­maan ja keskus­te­le­maan. Kerron ammat­tio­sas­tolle, jos jotain sille tähdel­listä on tulossa. Paras olisi, jos heti valmis­te­lu­vai­heessa otettai­siin yhteyttä. Valtuus­tossa tehdään jo päätöksiä.

Salo lisää, että terveys­kes­kusten säily­minen kaupungin keskustan ulkopuo­lella on aina keskus­telun alla. Syrjä­alueiden palve­luista pitäisi hänen mukaansa olla koko ajan varpaillaan.

TYÖSSÄKÄYNTIALUEET TOIMIVIKSI

Rantasen mukaan Rauman vetovoimaa pitää kasvattaa. Nykyme­nolla on odotet­ta­vissa alijää­mäisiä tilinpäätöksiä.

– Kaavoitus ja kunnal­lis­vero ovat olennaisia, mutta työpaikat ja siihen liittyvät palvelut, kuten päivä­hoito ja koulut, ovat ensisi­jaisia. Valtuus­toon pitää saada ihmisiä, jotka ymmär­tävät työssä­käyn­tia­lueiden merki­tyksen taval­li­selle duuna­rille. Henki­lö­ju­na­lii­kenne pitäisi saada ilmas­to­muu­tok­senkin takia. Se laajen­taisi työssäkäyntialueita.

Salon mukaan toimivat liiken­neyh­teydet niin asukkaille kuin yrityk­sille sekä mahdol­li­simman lähellä olevat koulut, päivä­hoito ja tervey­den­huolto lisäävät asukkaiden viihtymistä.

– Pienellä rahalla pitäisi saada hoidettua isotkin inves­toinnit, kuten Karin kampus, johon tulee koulu, lukio, uimahalli ja kansalaisopisto.

UUSIA ASUKKAITA JA INVESTOINTEJA

Vainion mukaan riippuu paljon kaupun­gin­joh­ta­jasta, kuinka hanakasti ammat­tio­saston pitää vaikuttaa. Rauman edellinen kaupun­gin­joh­taja piti kunnia-asianaan elinkei­no­toi­minnan edistämistä.

– Hänen ponnis­te­luis­taan osa toteu­tuikin. Raumalla on pitkät ja syvät perin­teet pienenä raskaan teolli­suuden kaupun­kina. Ei ole juuri vastak­kai­na­set­telua, jota muualla saattaa olla.

Ensisi­jai­sesti vaiku­te­taan valtuutettuihin.

– Ehdot­to­masti tarvit­tai­siin valio­kun­tiin ja lauta­kun­taan ihmisiä, jotka ovat myönteisiä uusille inves­toin­neille ja niiden tarvit­se­malle tonttia­lalle ja palve­luille. Lisäksi infran, opiskelu- ja harras­tus­mah­dol­li­suuk­sien sekä muiden palve­luiden pitää olla kunnossa, jos halutaan houku­tella ihmisiä Raumalle.

Vainio painottaa yhteis­työn tärkeyttä. Verkostot kannattaa pitää virkeinä myös alueen kansan­edus­ta­jiin ja mahdol­li­siin ministereihin.

– Ketjun pitää olla kunnossa, että tieto kulkee joka suuntaan. Satakunnan maakunta on niin pieni, että täällä sidos­ryhmät vielä tuntevat toisensa.

AMMATTIOSASTO TUKEE VAIKUTTAJAA

Osastojen olisi tärkeää kannustaa jäseniä esimer­kiksi kunta­vaa­lieh­dok­kaiksi ja tukea heitä, sanoo Teolli­suus­liiton järjes­tö­pääl­likkö Vesa Aallos­virta.

– Liiton jäseniä pitäisi saada päätök­sen­teon ytimeen, kunnan­val­tuus­toon, lauta­kun­tiin ja muihin kunnan elimiin, hän rohkaisee.

Kunnan luotta­mus­teh­tä­vässä toimiva liiton jäsen on Aallos­virran mukaan kanava ammat­ti­liiton, ammat­tio­saston ja kunnan välillä.

– Ammat­tio­saston pitäisi tukea jäsen­tään hakeu­tu­maan luotta­mus­teh­tä­vään. Lisäksi osaston tulisi kannustaa kaikkia jäseniä äänes­tä­mään. Äänes­tä­minen on demokra­tiamme perusta, Aallos­virta muistuttaa.

Verkos­toi­tu­minen on Aallos­virran mukaan yksi tärkeim­mistä keinoista kohti alueel­lista ja kunnal­lista vaikuttamista.

– Olisi hyvä, jos ammat­tio­sastot ja yksit­täiset jäsenet loisivat yhteyksiä kunta­päät­tä­jiin ja alueel­li­siin päätök­sen­te­koe­li­miin. Se on ajalli­sesti pitkä työ, mutta mahdol­lista, Aallos­virta rohkaisee.

Hän kehottaa luomaan yhteyksiä myös koko SAK:laiseen kenttään: keskus­jär­jes­töön, aluetoi­mis­toihin ja ammat­tio­sas­toihin. Yhdessä SAK:laisten toimi­joiden kanssa voisi pyrkiä vaikut­ta­maan alueel­li­sesti laajem­paan päätöksentekoon.

Verkostoa voi luoda vaikkapa järjes­tä­mällä yhteisiä tilai­suuksia tai kutsu­malla kunta­päät­täjiä ja kansan­edus­tajia omiin kokouk­siin keskus­te­le­maan ajankoh­tai­sista aiheista.

Nykyään ei välttä­mättä tiedos­teta, että politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoita­mista, eikä kirosanaa.

Julki­suuskin on tärkeää. Esimer­kiksi osaston kunnal­lis­vaa­lieh­dok­kaiden mieli­pi­de­kir­joi­tukset paikal­li­siin lehtiin ja paikal­lis­ra­dioon tuovat ehdok­kaalle julkisuutta.

– Meillä on ammat­tio­sas­toja, jotka ovat tehneet oman teolli­suus­po­liit­tisen ohjelman. Sen kerto­minen päättä­jille on myös tapa vaikuttaa, Aallos­virta toteaa.

Aallos­virta uskoo, että ammat­tio­sas­tojen aktii­vi­jä­se­nillä on mieli­pi­teitä sekä myöskin halua vaikuttaa entistä enemmän. Hänen mukaansa ammat­tio­sas­toissa on käyttä­mä­töntä poten­ti­aalia, kykyä yhteis­kun­nal­li­seen vaikuttamiseen.

Esteeksi saattaa muodostua ajankäyttö. Järjestöt taiste­levat jäsen­tensä vapaa-ajasta harras­tusten ja perheen lisäksi. Siksi jäsenen innok­kuus lähteä vaikut­ta­maan alueel­li­seen päätök­sen­te­koon voi hiipua jo alkumet­reillä ajanpuutteeseen.

– Jäsenten kannus­ta­minen vaikut­ta­mis­työhön on tärkeää, jotta päätök­sen­teossa kuultai­siin myös työelämän ääntä.

Aallos­virtaa harmittaa, että politii­kasta ja poliit­ti­sesta vaikut­ta­mi­sesta on annettu kielteinen mieli­kuva, mihin medialla on ollut osuutta jo pitkään.

– Nykyään ei välttä­mättä tiedos­teta, että politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoita­mista, eikä kirosanaa.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA (TAMPERE JA RAUMA) JA TIINA TENKANEN /​ UP
KUVAT JYRKI LUUKKONEN (TAMPERE) JA JUHA SINISALO (RAUMA)
Jutun kuvia otettaessa on nouda­tettu tilan­teen vaatimaa varovai­suutta ja koronaoh­jeis­tuksia mahdol­li­simman hyvin.