Antti Malste: Elinvoimaa etsimässä

Kuntavaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta. Vaaliteemoja veikkaillessa ei voi mennä kovin pahasti pieleen, jos ennustaa, että palvelut tulevat olemaan yksi vaalien kuumista aiheista. Hyvän arjen kannalta palvelut ovat tietenkin tärkeitä. Mutta aivan keskeistä on myös se, kuinka turvataan edellytykset palveluiden tarjoamiselle.

Monissa kunnissa kamppaillaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Taloustilanteen tekee koronasta riippumatta erityisen haasteelliseksi se, että monilla kunnilla kysymys on rakenteellisesta ongelmasta. Väestön ikääntyessä työikäinen väestö pienenee ja samalla kuntien veropohja rapistuu.

Kuntapäättäjät ympäri Suomen ovat vakavan paikan edessä pohtiessaan sitä, kuinka kuntalaisten tulevaisuus saadaan turvattua.

Samaan aikaan maan hallituksessa valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus tulee vähentämään kuntien tehtäviä. Sote- ja maakuntauudistuksen voi kuitenkin nähdä mahdollisuutena kunnille. Tehtävien vähentyessä jäljelle jäävien tehtävien merkitys korostuu. Jatkossa yksi keskeisimmistä tehtävistä tulee olemaan elinkeinopolitiikka – tai kuten on muodikkaampaa sanoa – kuntien elinvoima.

Elinvoiman voi tiivistää yhteen kysymykseen. Millaisia päätöksiä meidän kunnassamme pitää tehdä, että yritykset pärjäisivät mahdollisimman hyvin? Menestyvät yritykset tarkoittavat työpaikkoja, ja työpaikat tarkoittavat hyvinvointia, eli elinvoimaa.

Paasikiven mukaan ”kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”, ja samalla tavoin kuntien elinvoiman rakentamisen pitäisi lähteä tosiasioiden tunnistamisesta. Mikä tekee juuri meidän kunnastamme hyvän paikan liiketoiminnalle? Vastaus voi olla vaikkapa sijainti, hyvät liikenneyhteydet, osaava väestö tai toimivat palvelut. Olennaista on tunnistaa tekijät, joiden varaan menestystä voidaan rakentaa.

Keskeisiä rakennuspalikoita hyvässä elinkeinopolitiikassa ovat esimerkiksi yrityspalvelut, yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja yritysten välillä, fiksu ja tehokas maankäyttö ja kaavoitus, toimivat palvelut ja järkevät hankinnat.

Mutta vaikka kunnat voivat itse tehdä paljon elinvoimansa eteen, on yhteistyössä voimaa. Alueellisen yhteistyön kautta kunnat voivat saada enemmän aikaan kuin yksinään. Varsinais-Suomen meriteollisuus tai Vaasan seudun energiateollisuuden klusteri ovat oivia esimerkkejä siitä, miten yhteistyöllä voidaan luoda hyvinvointia koko alueelle.

Toivottavasti mahdollisimman moni teollisuusliittolainen lähtee kuntavaaleihin ehdolle tekemään omasta kotikunnastaan parempaa ja elinvoimaisempaa.

ANTTI MALSTE
Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö

KUVA KITI HAILA