Ajassa
AVAAJA: Paikalliset joustot vähenevät, jos työehtosopimuksia ei ole
Toisin kuin luullaan, paikallinen sopiminen vähenee, jos yleissitovat ja normaalisitovat työehtosopimukset heitetään roskakoriin.
AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebookissa tai Twitterissä. Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla.
13.1.2021
Mekaaniseen metsäteollisuuteen ja biotuoteteollisuuteen ei enää solmita työehtosopimuksia, jos Metsäteollisuus ry:n päätös yksin määrittäisi asian.
Kolmen suuren metsäjätin lisäksi metsäteollisuudessa toimii pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Työntekijöistä kolmannes on metsäjättien palveluksessa. Bioteollisuudessa valtaosa työskentelee Vapossa ja Kekkilässä.
– Kartoitamme mahdollisia uusia sopimuskumppaneita toimialan sisältä. Toinen mahdollisuus ovat puhtaat yrityskohtaiset työehtosopimukset, Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen sanoo.
Kilpailukyky ja yritysten toimintamahdollisuudet menisivät hänen mukaansa pelkän pakottavan lainsäädännön pohjalta toimittaessa kovin risaisiksi siksi, että sopimuskenttä ja yritysten kustannusrakenne sirpaloituisivat työehtojen yrityskohtaisen eriytymisen takia.
– En jaksa uskoa siihen, että tätä haluttaisiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Järki voittaa. Isot yritykset kyllä pärjäävät, mutta pienten mahdollisuus selviytyä sopimustoiminnasta on heikko.
Alapartanen tähdentää, että uusi tilanne vaatii järjestäytyneen luottamusmiesorganisaation ja korkean järjestäytymisasteen.
– Teollisuusliitto huolehtii nykytasoiset työehtosopimukset tavalla tai toisella. Jos yrityskohtaisiin sopimuksiin mennään, meidän toimemme eivät ensivaiheessa kohdistu aivan pieniin yrityksiin, mutta niidenkin aika koittaa.
RIIDAT LISÄÄNTYISIVÄT
Luottamusmiehen asemasta, koulutuksesta, korvauksesta ja tiedonsaantioikeudesta sovitaan työehtosopimuksessa. Jollei työehtosopimusta ole, työntekijöiden edustajaksi voidaan valita luottamusvaltuutettu.
– Luottamusvaltuutetun toimintavaltuudet ovat yleensä selvästi suppeammat kuin luottamusmiehen, työehtosopimuksen määräyksistä riippuen. Lain mukaan luottamusvaltuutetulla on oikeus saada ”tarpeelliset tiedot” ja ”riittävästi vapautusta työstä”, Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg kertoo.
Työehtoja koskevat riidat sovitellaan normaalisitovan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti ensin työpaikalla luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Mikäli sopua ei synny, erimielisyys viedään liittojen välillä ratkaistavaksi. Jos liitot eivät pääse yksimielisyyteen, asia viedään oikeuteen.
– Työehtosopimusta koskevat tulkintaerimielisyydet tulevat todennäköisesti lisääntymään siirryttäessä yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Riitoja joudutaan ratkomaan aiempaa useammin tuomioistuimessa, Teollisuusliiton puutuotesektorin vastuujuristi Anne Heiskanen arvioi.
Holmberg huomauttaa, että liittojen yhteiset tulkinnat työehtosopimuksen määräyksistä eivät enää pätisi. Jokaiseen yrityskohtaiseen sopimukseen pitäisi sopia omat tulkinnat tai hakea ne työtuomioistuimesta.
JOUSTOT LOPPUISIVAT
Siirtyminen yrityskohtaisiin sopimuksiin tuntuisi etenkin niiden jäsenten elämässä, joiden työehdot tulevat vain yleissitovuuden perusteella. Vuoden 2016 selvityksessä 18 prosenttia suomalaisista työskenteli yrityksessä, joka ei kuulunut työnantajaliittoon, mutta joka oli alan yleissitovuuden piirissä.
Työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä työehtosopimukset eivät Heiskasen mukaan muuttuisi välttämättä paljon, sillä yrityskohtainen sopimus voidaan tehdä vanhan normaalisitovan sopimuksen pohjalle. Joustot ja niitä koskevat paikalliset neuvottelut jäisivät kuitenkin pois.
– Laki rajaa paljon, mistä voidaan sopia paikallisesti, hän painottaa.
– Valtaosasta työntekijöiden lakisääteisiä etuja heikentävistä joustoista voidaan sopia vain valtakunnallisten työmarkkinayhdistysten välillä.
Paikallista sopimista rajoittavat lain määräykset.
Yrityskohtaisten työehtosopimusten myötä päivittäiset tauot, vuorokausilepo ja muun muassa enimmäistyöajan tasoittumisjakso palautuisivat lain sallimalle tasolle.
Vähitellen työehdot todennäköisesti eriytyisivät yritysten välillä. Toiset kilpailisivat hyvällä palkalla ja muilla työehdoilla. Osa yrityksistä polkisi palkkoja ja saisi näin kilpailuetua.
Ongelmana ovat yritykset, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon ja jotka eivät halua neuvotella ammattiliiton kanssa.
– Liiton merkitys luultavasti korostuu jäsenen apuna ja turvana, Heiskanen sanoo.
Holmbergin mukaan pienille ja keskisuurille työnantajille valkenee aika nopeasti, kuinka paljon aikaa menee työehdoista neuvotteluihin sekä oikeudelliseen ja hallinnolliseen työhön. Työehtosopimus kuitenkin tarvitaan työrauhankin takia.
– On kaikkien etu, että työehdot ovat kollektiiviset.
TYÖEHTOSOPIMUKSET
- YLEISSITOVA TES Normaalisitova työehtosopimus todetaan yleissitovaksi, jos puolet alan työntekijöistä työskentelee työnantajaliittoon järjestäytyneessä yrityksessä. Yleissitova työehtosopimus koskee alan kaikkia työpaikkoja, myös niin sanottuja villejä työnantajia.
- NORMAALISITOVA TES Normaalisitova työehtosopimus koskee vain alalla toimivia, työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon järjestäytyneitä yrityksiä. Työntekijäliiton ja työnantajaliiton kesken solmituissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia kohtia, esimerkiksi vuosilomasta, ylitöiden määräytymisestä ja työajan tasaamisesta, sekä paikallisesti sovittavia kohtia.
- YRITYSKOHTAINEN TES Työntekijöitä edustavan liiton ja yrityksen välinen työehtosopimus, joka koskee vain kyseistä yritystä. Sopimuskohdat eivät voi poiketa pakottavan lainsäädännön vähimmäismääräyksistä, vaikka sopijapuolet niin haluaisivat tai paikallisiin joustoihin olisi tarvetta.
TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVITUS EMILIE UGGLA
KUVAT KITI HAILA
