Ajassa
Päivi Berg: Toivoa koronan aikaan
Korona koettelee meitä vielä kuukausia, ehkä vuosia ja vuosikymmeniä. Yhteiskunnan notkahdukset iskevät yleensä erityisesti nuoriin, ja niin nytkin. Toivoa täytyy pitää kuitenkin yllä.
22.12.2020
PÄIVI BERG Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti. Nuorisotutkimus-lehden päätoimittaja ja seuraavan Nuorisobarometrin (2020) kokoaja. Työskentelee 2020–2021 Kaakkois-Suomen AMK:ssa (XAMK), jossa tutkii ilmaisen julkisen liikenteen yhteyttä lasten liikkumiseen. Tutkinut aiemmin muun muassa yhdenvertaisuuden edistämistä koululiikunnassa, lasten urheiluseuraharrastamisesta käytävää some-keskustelua sekä nuoria aikuisia työmarkkinoilla.
Opiskelussa on siirrytty etäyhteyksiin, työharjoittelupaikkoihin on vaikea päästä sekä harrastuksia ja kaverien tapaamista on hankaloitettu. Korona on rajoittanut nuorten elämää vähintään yhtä rajusti kuin aikuistenkin. Nuorilla on kuitenkin tarve viettää aikaa kodin ulkopuolella, joten eristäytyminen voi olla heille kova paikka. Vai onko?
Nuorisotutkija ei näe tilannetta kovin pahana.
– Nuorille sosiaalinen media ja muu digitaalinen yhteydenpito on luontevaa myös koronan aikaan. Sosiaalisten kontaktien osalta haitat ovat heille pienempiä kuin vanhemmille ihmisille, sanoo Päivi Berg.
Berg on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti, joka työskentelee tutkijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa.
– Mutta samaan aikaan kun aikuisille järjestetään konsertteja, teatteria tai urheilutapahtumia, julkisuudessa puhuttavat nuorten bileet tai mopomiitit. Nuoret koetaan riskialttiimpina ja heitä halutaan kontrolloida paljon enemmän, Berg huomauttaa.
Ikäsyrjintään kallellaan oleva toiminta selittyy sillä, että nuorten tekeminen ei ole aikuisvetoista.
– Nuorilla ei ole samalla lailla varaa kuluttaa, joten heidän hengailunsa tapahtuu toisella lailla. Suomi on viranomaisuskovainen maa, ja nuoretkin pyrkivät toimimaan ohjeiden mukaan. He eivät kuitenkaan usko, että kaikki muut välttämättä toimivat.
PERHEARKI VAIHTELEE
Pandemia on vaikuttanut nuorten opiskeluun. Valmistuminen voi siirtyä, kun opinnot hidastuvat tai vaadittavia työharjoittelujaksoja ei ole ollut tarjolla. Myös lähiopetus on muuttunut etäopiskeluksi kaikilla koulutustasoilla – se ei ole uutta, mutta sen laajuus on.
– Näitä hybridimalleja on kehitetty jo ammatillisen koulutuksen uudistamisen yhteydessä. Mutta pitää muistaa, että kaikkia tarvittavia taitoja ei opi etänä. Koronan aikaan on pitänyt opetella myös eri lailla itsensä johtamista ja opintojen aikataulutusta, Berg sanoo.
Nyt korostuvat erot perhetilanteissa. Korona-arki voi lisätä kiirettä tai se voi lisätä perheen yhteistä aikaa. Suhteet kotona voivat tiivistyä tai kärjistyä.
Pahimmillaan nuori voi joutua myös kannattelemaan muuta perhettä, jos siellä on esimerkiksi päihde- tai muita ongelmia.
Paras tilanne onkin nuorilla, joilla on ehjät ja turvalliset kodit ja joissa vanhemmat ovat voineet tehdä etätöitä ja samalla tukea nuorten opiskelua.
– Mutta sitten on vuorotyöläisiä sekä töitä, joita ei voi siirtää kotiin. Tilanne saattaa olla silloin hyvin erilainen.
PALVELUT TAATTAVA
Koronataantuma iskee myös kuntiin. Verotulojen vähentyessä voi edessä olla kipeitä leikkauksia lasten ja nuorten palveluihin.
– Se näkyy jo sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormituksessa ja resurssittomuudessa. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee pullonkauloja, eikä hoitoon pääse, sanoo Berg.
Hän on huolissaan myös siitä, voidaanko liikuntapalveluja ja harrastustoimintaa jatkaa laajassa mitassa. Joukkoliikenteen mahdollisesti supistettu liikennöinti koskee nuoria, ja nuorisotyöntekijöiden ja koulunkäyntiavustajien määrä on ratkaisevan tärkeää.
Työmarkkinoilla puolestaan lama iskee aina ensin osa-aikatyötä tekeviin tai määräaikaisiin työsuhteisiin – joita tekevät usein nuoret.
– Taantuman aikana nuorten ja naisten työttömyys kasvaa, ja se voi näkyä velkaantumisena ja toimeentulotukien määrän kasvuna. Silloin palvelujen tärkeys korostuu, Berg muistuttaa.
VASTINETTA PONNISTELUILLE
On pelätty, että koronan myötä Suomeen syntyy väliinputoajien sukupolvi – tilannetta on verrattu 1990-luvun laman lapset ‑ilmiöön. Berg ei kuitenkaan usko pitkäaikaisiin, vuosikymmeniä kestäviin vaikutuksiin. Suomi on kehittynyt 25 vuodessa, ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ovat eri tasolla kuin 1990-luvulla.
– Ei silloin ollut Ohjaamoja tai TE-toimistojen nuorille suunnattuja palveluja. Nykyään pyritään voimakkaasti riskienhallintaan ja ennakointiin, koska näitä mustia joutsenia, talouden odottamattomia käänteitä, kuitenkin tulee säännöllisesti.
Berg tutki vuonna 2014 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Monet heistä tekivät kaiken mitä heiltä vaadittiin – opiskelivat ja pyrkivät työelämään – mutta jäivät silti työttömiksi. Berg muistuttaa nyt samasta vaarasta.
– Suomalaisilla on vahva koulutususko, mutta se voi heiketä, jos yhteiskunta ei tarjoa vastinetta ponnisteluille ja sille, että haluat olla kunnon kansalainen. Jos työttömyys pitkittyy, on riski, että tällaisia taantuman uhreja tulee lisää.
TOIVOA VARJELTAVA
Koronasta huolimatta nuoret opiskelevat ja lopulta valmistuvat. Mutta jos töitä ei löydy, omillaan asuminen ja itsenäistyminen voi hankaloitua. Osassa perheitä on mahdollisuuksia auttaa nuorta taloudellisesti, mutta ei kaikissa. Miten vanhemmat voivat tukea nuoriaan tällaisissa tilanteissa?
Berg on hetken hiljaa ja myöntää, että keinot voivat olla rajattuja.
– Asioille voi antaa ainakin perspektiiviä. Esimerkiksi yläkoulu tuntuu nuoresta tosi pitkältä ajalta, mutta ei se sitä lopulta ole. Nuoria voi lohduttaa ja vakuuttaa, että ei tilanne tule jatkumaan ikuisesti, Berg sanoo.
Nuorilla ikäluokilla tulevaisuudenusko on vahvin, ja se suojaa toivottomuuden kokemukselta.
– Nuoret ovat aika resilienttejä, he kestävät vastoinkäymisiä joustavasti.
Nuorelle on hyvä myös muistuttaa, että tämä aikakausi ei määritä heidän loppuelämäänsä. Bergin mukaan kannattaa vahvistaa nuoren valintoja, joita on tehty esimerkiksi opiskelupaikan suhteen.
– Aloitetut opinnot kannattaa viedä loppuun. Ja toisaalta, jos ala ei tunnukaan oikealta, vanhempi voi antaa tukea siihen, että voi aloittaa jonkin uuden alan opiskelun.
Kriisistä on vaikea löytää hyviä puolia, mutta Berg kuulostaa silti monessa suhteessa toiveikkaalta. Samaa hän toivoo laajemminkin.
– Eihän tätä muuten jaksa. Tänään paistaa aurinko, ja on turha miettiä liikaa eteenpäin. Tämä on monella tavalla yhdistävä kokemus, niin Suomen rajojen sisällä kuin kansainvälisestikin.
TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM
Nuorten elinoloja tutkitaan muun muassa vuosittaisessa Nuorisobarometrissä sekä joka toinen vuosi ilmestyvässä Nuorten elinolot ‑vuosikirjassa. Tuoreimpien julkaisujen tiedonkeruu on tehty pääsääntöisesti ennen koronaa, joten pandemian vaikutukset eivät niissä vielä näy.
