Päivi Berg: Toivoa koro­nan aikaan

Korona koet­te­lee meitä vielä kuukausia, ehkä vuosia ja vuosi­kym­me­niä. Yhteis­kun­nan notkah­duk­set iske­vät yleensä erityi­sesti nuoriin, ja niin nytkin. Toivoa täytyy pitää kuiten­kin yllä.

22.12.2020

PÄIVI BERG Helsin­gin yliopis­ton sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gian dosentti. Nuori­so­tut­ki­mus-lehden päätoi­mit­taja ja seuraa­van Nuori­so­ba­ro­met­rin (2020) kokoaja. Työs­ken­te­lee 2020–2021 Kaak­kois-Suomen AMK:ssa (XAMK), jossa tutkii ilmai­sen julki­sen liiken­teen yhteyttä lasten liik­ku­mi­seen. Tutki­nut aiem­min muun muassa yhden­ver­tai­suu­den edis­tä­mistä koulu­lii­kun­nassa, lasten urhei­luseu­ra­har­ras­ta­mi­sesta käytä­vää some-keskus­te­lua sekä nuoria aikui­sia työmarkkinoilla.

Opis­ke­lussa on siir­rytty etäyh­teyk­siin, työhar­joit­te­lu­paik­koi­hin on vaikea päästä sekä harras­tuk­sia ja kave­rien tapaa­mista on hanka­loi­tettu. Korona on rajoit­ta­nut nuor­ten elämää vähin­tään yhtä rajusti kuin aikuis­ten­kin. Nuorilla on kuiten­kin tarve viet­tää aikaa kodin ulko­puo­lella, joten eris­täy­ty­mi­nen voi olla heille kova paikka. Vai onko?

Nuori­so­tut­kija ei näe tilan­netta kovin pahana.

– Nuorille sosi­aa­li­nen media ja muu digi­taa­li­nen yhtey­den­pito on luon­te­vaa myös koro­nan aikaan. Sosi­aa­lis­ten kontak­tien osalta haitat ovat heille pienem­piä kuin vanhem­mille ihmi­sille, sanoo Päivi Berg.

Berg on Helsin­gin yliopis­ton sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gian dosentti, joka työs­ken­te­lee tutki­jana Kaak­kois-Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lun nuori­soa­lan tutki­mus- ja kehit­tä­mis­kes­kus Juveniassa.

– Mutta samaan aikaan kun aikui­sille järjes­te­tään konsert­teja, teat­te­ria tai urhei­lu­ta­pah­tu­mia, julki­suu­dessa puhut­ta­vat nuor­ten bileet tai mopo­mii­tit. Nuoret koetaan riskialt­tiim­pina ja heitä halu­taan kont­rol­loida paljon enem­män, Berg huomauttaa.

Ikäsyr­jin­tään kallel­laan oleva toiminta selit­tyy sillä, että nuor­ten teke­mi­nen ei ole aikuisvetoista.

– Nuorilla ei ole samalla lailla varaa kulut­taa, joten heidän hengai­lunsa tapah­tuu toisella lailla. Suomi on viran­omai­sus­ko­vai­nen maa, ja nuoret­kin pyrki­vät toimi­maan ohjei­den mukaan. He eivät kuiten­kaan usko, että kaikki muut vält­tä­mättä toimivat.

PERHEARKI VAIHTELEE

Pande­mia on vaikut­ta­nut nuor­ten opis­ke­luun. Valmis­tu­mi­nen voi siir­tyä, kun opin­not hidas­tu­vat tai vaadit­ta­via työhar­joit­te­lu­jak­soja ei ole ollut tarjolla. Myös lähio­pe­tus on muut­tu­nut etäopis­ke­luksi kaikilla koulu­tus­ta­soilla – se ei ole uutta, mutta sen laajuus on.

– Näitä hybri­di­mal­leja on kehi­tetty jo amma­til­li­sen koulu­tuk­sen uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä. Mutta pitää muis­taa, että kaik­kia tarvit­ta­via taitoja ei opi etänä. Koro­nan aikaan on pitä­nyt opetella myös eri lailla itsensä johta­mista ja opin­to­jen aika­tau­lu­tusta, Berg sanoo.

Nyt koros­tu­vat erot perhe­ti­lan­teissa. Korona-arki voi lisätä kiirettä tai se voi lisätä perheen yhteistä aikaa. Suhteet kotona voivat tiivis­tyä tai kärjistyä.

 Pahim­mil­laan nuori voi joutua myös kannat­te­le­maan muuta perhettä, jos siellä on esimer­kiksi päihde- tai muita ongelmia.

Paras tilanne onkin nuorilla, joilla on ehjät ja turval­li­set kodit ja joissa vanhem­mat ovat voineet tehdä etätöitä ja samalla tukea nuor­ten opiskelua.

– Mutta sitten on vuoro­työ­läi­siä sekä töitä, joita ei voi siir­tää kotiin. Tilanne saat­taa olla silloin hyvin erilainen.

PALVELUT TAATTAVA

Koro­na­taan­tuma iskee myös kuntiin. Vero­tu­lo­jen vähen­tyessä voi edessä olla kipeitä leik­kauk­sia lasten ja nuor­ten palveluihin.

– Se näkyy jo sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kuor­mi­tuk­sessa ja resurs­sit­to­muu­dessa. Mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin tulee pullon­kau­loja, eikä hoitoon pääse, sanoo Berg.

Hän on huolis­saan myös siitä, voidaanko liikun­ta­pal­ve­luja ja harras­tus­toi­min­taa jatkaa laajassa mitassa. Jouk­ko­lii­ken­teen mahdol­li­sesti supis­tettu liiken­nöinti koskee nuoria, ja nuori­so­työn­te­ki­jöi­den ja koulun­käyn­tia­vus­ta­jien määrä on ratkai­se­van tärkeää.

Työmark­ki­noilla puoles­taan lama iskee aina ensin osa-aika­työtä teke­viin tai määrä­ai­kai­siin työsuh­tei­siin – joita teke­vät usein nuoret.

– Taan­tu­man aikana nuor­ten ja nais­ten työt­tö­myys kasvaa, ja se voi näkyä velkaan­tu­mi­sena ja toimeen­tu­lo­tu­kien määrän kasvuna. Silloin palve­lu­jen tärkeys koros­tuu, Berg muistuttaa.

Mitä jälkiä koro­nasta meille jää? ”Toivot­ta­vasti jossain vaiheessa kaik­kiin jäisi se roko­tus­jälki”, Päivi Berg nauraa.

VASTINETTA PONNISTELUILLE

On pelätty, että koro­nan myötä Suomeen syntyy väliin­pu­toa­jien suku­polvi – tilan­netta on verrattu 1990-luvun laman lapset ‑ilmi­öön. Berg ei kuiten­kaan usko pitkä­ai­kai­siin, vuosi­kym­me­niä kestä­viin vaiku­tuk­siin. Suomi on kehit­ty­nyt 25 vuodessa, ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut ovat eri tasolla kuin 1990-luvulla.

– Ei silloin ollut Ohjaa­moja tai TE-toimis­to­jen nuorille suun­nat­tuja palve­luja. Nyky­ään pyri­tään voimak­kaasti riskien­hal­lin­taan ja enna­koin­tiin, koska näitä mustia jout­se­nia, talou­den odot­ta­mat­to­mia kään­teitä, kuiten­kin tulee säännöllisesti.

Berg tutki vuonna 2014 työn ja koulu­tuk­sen ulko­puo­lella olevia nuoria. Monet heistä teki­vät kaiken mitä heiltä vaadit­tiin – opis­ke­li­vat ja pyrki­vät työelä­mään – mutta jäivät silti työt­tö­miksi. Berg muis­tut­taa nyt samasta vaarasta.

– Suoma­lai­silla on vahva koulu­tususko, mutta se voi heiketä, jos yhteis­kunta ei tarjoa vasti­netta ponnis­te­luille ja sille, että haluat olla kunnon kansa­lai­nen. Jos työt­tö­myys pitkit­tyy, on riski, että tällai­sia taan­tu­man uhreja tulee lisää.

TOIVOA VARJELTAVA

Koro­nasta huoli­matta nuoret opis­ke­le­vat ja lopulta valmis­tu­vat. Mutta jos töitä ei löydy, omil­laan asumi­nen ja itse­näis­ty­mi­nen voi hanka­loi­tua. Osassa perheitä on mahdol­li­suuk­sia auttaa nuorta talou­del­li­sesti, mutta ei kaikissa. Miten vanhem­mat voivat tukea nuori­aan tällai­sissa tilanteissa?

Berg on hetken hiljaa ja myön­tää, että keinot voivat olla rajattuja.

– Asioille voi antaa aina­kin pers­pek­tii­viä. Esimer­kiksi yläkoulu tuntuu nuoresta tosi pitkältä ajalta, mutta ei se sitä lopulta ole. Nuoria voi lohdut­taa ja vakuut­taa, että ei tilanne tule jatku­maan ikui­sesti, Berg sanoo.

Nuorilla ikäluo­killa tule­vai­suu­de­nusko on vahvin, ja se suojaa toivot­to­muu­den kokemukselta.

–  Nuoret ovat aika resi­lient­tejä, he kestä­vät vastoin­käy­mi­siä joustavasti.

Nuorelle on hyvä myös muis­tut­taa, että tämä aika­kausi ei määritä heidän loppue­lä­määnsä. Bergin mukaan kannat­taa vahvis­taa nuoren valin­toja, joita on tehty esimer­kiksi opis­ke­lu­pai­kan suhteen.

– Aloi­te­tut opin­not kannat­taa viedä loppuun. Ja toisaalta, jos ala ei tunnu­kaan oikealta, vanhempi voi antaa tukea siihen, että voi aloit­taa jonkin uuden alan opiskelun.

Krii­sistä on vaikea löytää hyviä puolia, mutta Berg kuulos­taa silti monessa suhteessa toiveik­kaalta. Samaa hän toivoo laajemminkin.

– Eihän tätä muuten jaksa. Tänään pais­taa aurinko, ja on turha miet­tiä liikaa eteen­päin. Tämä on monella tavalla yhdis­tävä koke­mus, niin Suomen rajo­jen sisällä kuin kansainvälisestikin.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM

Nuor­ten elino­loja tutki­taan muun muassa vuosit­tai­sessa Nuori­so­ba­ro­met­rissä sekä joka toinen vuosi ilmes­ty­vässä Nuor­ten elino­lot ‑vuosi­kir­jassa. Tuoreim­pien julkai­su­jen tiedon­ke­ruu on tehty pääsään­töi­sesti ennen koro­naa, joten pande­mian vaiku­tuk­set eivät niissä vielä näy.