Valtuus­ton yleis­kes­kus­telu: Oikeutta ikään­ty­ville, ei paikal­li­selle pakottamiselle

Koro­na­kes­kus Helsin­gistä etäyh­teyk­sin johdet­tua Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton kokousta puhu­tutti eläke­put­ken pois­toaie kiivaim­min. Samoin ruodit­tiin sitä, miten alttiisti media tois­taa työnan­ta­ja­puo­len propa­gan­daa paikal­li­sen sopi­mi­sen kuvi­tel­luista työl­li­syys­vai­ku­tuk­sista. Todel­li­suu­dessa työnan­ta­jat halua­vat paikal­lista pakottamista.

KUVA YLLÄ: Puheen­joh­ta­jis­ton pöydän takana Helsin­gin Paasi­tor­nissa valtuus­ton puheen­joh­taja Jarmo Mark­ka­nen ja liiton 1. vara­pu­heen­joh­taja Turja Lehto­nen. Valtuus­ton jäse­net osal­lis­tui­vat kokouk­seen etäyhteyksin. 

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS 24.11.2020

Tekno­lo­gia­sek­to­rin Antti Maijala Kylmä­kos­kelta ehdotti, että valtuusto tekisi julki­lausu­man, joka vaatii eläke­put­ken pois­to­suun­ni­tel­mista luopu­mista. Maijala tarkensi ehdo­tus­taan tode­ten, että tavoit­teena on työt­tö­miksi jäävien, iäkkäi­den työn­te­ki­jöi­den ansio­ta­son turvaa­mi­nen, ei sinänsä jyrkkä vaati­mus putkesta luopu­mi­sesta. Monen muun puhu­jan tavoin Maijala myös tähdensi, että ikään­ty­vien, kulut­ta­vassa tehdas­työssä ollei­den etujen puolus­ta­mi­nen on liitolle tärkeää.

– Tällä Teol­li­suus­liitto nostaisi profii­li­aan, se olisi erään­laista järjes­tä­mis­työtä sekin, Maijala huomautti.

Moni puhuja viit­tasi siihen, että koro­nan kiih­dyt­tä­missä irti­sa­no­mi­sissa ja lomau­tuk­sissa eläke­putki on tuonut edes jonkin­laista turvaa ikään­ty­neille. Nykyi­nen työelämä on kulut­ta­vaa ja kuor­mit­ta­vaa. Samalla eläke­putki voi tarjota mahdol­li­suuk­sia nuorille.

– Ikään­ty­neet eivät jaksa olla täysi­pai­noi­sesti tehdä töitä, terveys­kin on voitu menet­tää työssä. Ja palkin­tona on irti­sa­no­mi­nen, tekno­lo­gia­sek­to­rin Tarmo Lukka­ri­nen Jyväs­ky­lästä kuvaili tämän päivän todel­li­suutta työpaikoilla.

– Iäkkäälle työn­te­ki­jälle on oltava turva silloin, kun hän on loppu ja kulu­nut. Hänen on saatava elää sääl­li­sesti, vaikka hän ei enää kelpaisi työmark­ki­noille, tekno­lo­gia­sek­to­rin Janne Vainio Raisiosta alleviivasi.

– Pientä eläkettä ollaan naker­ta­massa. Päin­vas­toin, eläk­keitä pitäisi paran­taa, jottei käy niin, että palaamme siihen vanhaan. Työnan­taja heitti ikään­ty­neet ulos. Ja sitten vanhat työka­ve­rit kävi­vät osta­massa ruokaa heille. Nytkin on niin, että jos on kulu­mia, moni yrit­tää sinni­tellä tela­kalla töissä, koska eläk­keelle ei pääs­tetä, tekno­lo­gia­sek­to­rin Ilpo Haaja Helsin­gistä kertoi.

Juhani Jara tekno­lo­gia­sek­to­rilta ja Viialasta kertoi olleensa monissa yt-neuvot­te­luissa mukana. Hän on niissä pitä­nyt parem­pana iäkkäim­pien työn­te­ki­jöi­den siir­ty­mi­sestä pois työelä­mästä silloin, kun heillä on elämä jo uomissaan.

– Nuorilla on vielä elämä edes­sään ja velat maksa­matta, Jara totesi.

TYÖNANTAJA ON SE, JOKA EI SOVI

Ay-liike ja Teol­li­suus­liitto ovat aina olleet valmiit neuvot­te­le­maan paikal­li­sesti, eli todel­li­suu­dessa vastaan hangoit­te­leva osapuoli on työnan­taja. Työnan­ta­ja­leiri on myös julki­sesti tunnus­ta­nut, että sen tavoite on direk­tio-oikeu­den vahvis­ta­mi­nen, suomeksi sanot­tuna saneluvalta.

– Paikal­li­nen sopi­mi­nen ei ole sitä, että työnan­taja sane­lee ja uhkai­lee, että otamme jonkin vanhan hyvän edun pois, jollei tämä käy. Ei se ole enää mitään sopi­mista, Tarmo Lukka­ri­nen alleviivasi.

Saman kaupun­gin erityi­sa­lo­jen valtuu­tettu Kimmo Sande­lin puoles­taan sanoitti monen muun­kin valtuu­te­tun kirpeät koke­muk­set konser­nioh­jauk­sesta. Paikal­li­sen johta­jan kanssa sopi­mi­nen vielä onnis­tuisi, mutta ylhäältä päin, konser­nin johdosta tulee kielto.

– Me olemme nyt Cave­rion. Meidän piti tehdä yhteen työpis­tee­seen paikal­li­nen sopi­mus. Pala­ve­riin kun mentiin, työnan­taja oli kutsu­nut paikalle työsuh­de­ju­ris­tin pääkont­to­rilta. Luot­ta­mus­mie­het ovat aika lujilla, kun pitäisi ymmär­tää, mitä laki­mies­ten kouke­rot tarkoittavat.

– Ymmär­tä­vät­kö­hän kaikki, mitä paikal­li­nen sopi­mi­nen tarkoit­taa? Sillä haetaan tessien ja lakien alle mene­viä työeh­toja, Sande­lin tiivisti työnan­ta­ja­puo­len todel­li­set tarkoitusperät.

Me olemme valmiit sopi­mi­seen jatkos­sa­kin, mutta emme niin, että tavoit­teena on perä­lau­dan poistaminen.

Janne Vainio alle­vii­vasi ammat­ti­liit­to­jen valmiutta aitoi­hin paikal­li­siin neuvot­te­lui­hin – vaan ei hinnalla millä hyvänsä.

– Vähän jokai­nen julki­suu­dessa oleva esiin­tyy kuin olisi suuri­kin paikal­li­sen sopi­mi­sen asian­tun­tija. Mutta eivät he sitä ole. Me tunnemme käytän­nön. Me olemme valmiit sopi­mi­seen jatkos­sa­kin, mutta emme niin, että tavoit­teena on perä­lau­dan (työn vähim­mäi­seh­to­jen) pois­ta­mi­nen, Vainio totesi.

Tekno­lo­gia­sek­to­rin Mauri Parta­nen Uudes­ta­kau­pun­gista kehotti omien koke­mus­tensa perus­teella muis­ta­maan, mitä aidot neuvot­te­lut voivat tuoda mukanaan.

– Paikal­li­sen sopi­mi­sen ja hyvän yhteis­työn takia Uuden­kau­pun­gin auto­teh­das sai vuonna 2017 jatkoaikaa.

Sand­vi­kin Turun tehdas saatiin puoles­taan pelas­tet­tua sillä, että osake­ko­kouk­seen pääs­tiin kerto­maan, miksi tehdasta ei kannata lopet­taa. Parta­nen muis­tutti vielä siitä, että työeh­to­so­pi­mus on tae työrau­halle ja vakaina pysy­ville kustannuslaskelmille.

MEDIA PALVELEE TYÖNANTAJAA

Pitkin koko yleis­kes­kus­te­lun turhau­tu­mista aiheutti tiedo­tus­vä­li­nei­den antau­tu­mi­nen oikeis­to­puo­luei­den ja työnan­ta­ja­lei­rin ääni­tor­viksi. Suurta pahek­sun­taa herätti myös se, että meidän vero­ra­hoil­lamme toimi­van Yleis­ra­dion toimi­tus­joh­taja Merja Yli-Anttila on pyydet­täessä loikan­nut Elin­kei­noe­lä­män Keskus­lii­ton EK:n halli­tuk­seen. Yleis­ra­dion pitäisi toimia puolu­eet­to­masti. Mutta miten kukaan voisi enää uskoa puolu­eet­to­maan, kun EK hyök­kää jatku­vasti erit­täin voimak­kaasti ja ideo­lo­gi­sesti ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä vastaan?

– Työmie­hen kannalta on huoles­tut­ta­vaa, miten oikeis­to­laista media on. Esimer­kiksi Ylen A‑studiossa esite­tään kysy­myk­siä, jotka ovat hyvin myötä­mie­li­siä oikeis­tolle, Ilpo Haaja havainnoi.

– Medi­aan on saatava taas tasa­puo­li­suutta, jos ei saada Yleis­ra­dioon niin sitten muulle sähköi­selle puolelle. Mutta minusta ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen pitäisi jatkaa myös pape­rille painet­tua tiedo­tusta, sitä voi jakaa työpai­koilla, Haaja vaati. Hänen koke­mus­tensa mukaan oikeis­to­pro­pa­gan­dan hallit­seva asema on jo tehnyt tehtä­vänsä. Monet vanhoista, vasem­mis­to­puo­lueita äänes­tä­neistä tove­reis­ta­kin, on siir­ty­nyt nyt perus­suo­ma­lais­ten kannattajaksi.

Janne Vainion­kin oli vaikea käsit­tää, miten asian­tun­te­mat­to­mia tahoja media jatku­vasti haas­tat­te­lee. Vainio otti esimer­kiksi työoi­keu­den emeri­tus­pro­fes­sori Seppo Koski­sen, joka oli sano­ma­leh­dessä anel­lut ay-liik­keen johtoa anta­maan tilaa ammat­ti­liit­to­jen kentälle, jotta se voisi sopia paikallisesti.

– Tekikö Koski­nen tämän tahal­laan? Vai onko hän niin pihalla? Vainio kysyi tode­ten, että joka tapauk­sessa tällai­sia profes­so­reita käyte­tään, edelleenkin.

Tekno­lo­gia­sek­to­rin Petri Parta­nen Kokko­lasta muis­tutti, että todel­li­suu­dessa oikeis­to­lei­rin parjaama pohjois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on nostettu malliksi kaikille muille EU-maille – näin­hän työelä­mästä vastaava komis­saari on juuri julki­sesti toden­nut. Parta­nen alle­vii­vasi, että EU:n tavoit­teena on saada 70 prosent­tia palkan­saa­jista sellais­ten työeh­to­so­pi­mus­ten piiriin, joita Suomes­sa­kin on.

Uskon, että levot­to­muuk­sia on tulossa.

Tekno­sek­to­rin Arto Liika­nen Muura­mesta huomautti, että mediassa on oltu kovin hiljaa niistä syistä, joiden takia vaih­de­val­mis­taja David Brown teki ison inves­toin­nin Keski-Suomeen.

– Yritys ilmoitti syyksi sen, että täällä on Länsi-Euroo­pan jous­ta­vim­mat työmarkkinat!

Jos muut seuraa­vat Metsä­teol­li­suus ry:n esimerk­kiä, edessä voi Liika­sen mielestä olla vain ikäviä asioita.

– Uskon, että levot­to­muuk­sia on tulossa, Liika­nen ennusti.

Suomen Yrit­tä­jien ja EK:n propa­ganda paikal­li­sen sopi­mi­sen työl­lis­tä­västä vaiku­tuk­sesta menee mediassa läpi, vaikka väit­teet tällai­sesta auto­ma­tii­kasta eivät ole totta. Moni puhuja vaati­kin, että media vetäisi nuo tahot oikeasti tilille siitä, mitä ne paikal­li­sella sopi­mi­sella tarkoittavat.

Ay-liik­keen on osal­lis­tut­tava tähän haastamiseen.

– Miten paikal­li­nen sopi­mi­nen luo työpaik­koja? Kun mennään konkre­ti­aan, se on vain sano­jen paukut­te­lua. Meidän on otet­tava tämä esiin ja esitet­tävä terä­viä kysy­myk­siä, Mauri Parta­nen vaati.

HARMAA TALOUS KURIIN

– Kuten kaikki tietä­vät, suoma­lai­set alihank­ki­jat eivät enää pysty kilpai­le­maan, Ilpo Haaja kertoi tela­koista, joilla harmaa talous on saanut jalansijaa.

Harmaa talous riis­tää Suomelta miljar­deit­tain vero­va­roja, joita voitai­siin käyt­tää hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­toon. Mutta harmaa talous riis­tää yksit­täi­siä työn­te­ki­jöitä suoras­taan järjes­täy­ty­neen rikol­li­sesti. Haaja vaati kaik­kia muis­ta­maan, että tänne alipal­kat­tuina, usein suoraan rikol­lis­jär­jes­tö­jen lähet­tä­minä työtään teke­vät itä-euroop­pa­lai­set ovat aivan saman­lai­sia työläis­to­ve­reita kuin suoma­lai­set­kin. Erityi­sesti korona-aikoina jopa 20 hengen ”usko­mat­to­miin murjui­hin” asute­tut työn­te­ki­jät ovat tahto­mat­taan vaarassa sairastua.

– Teol­li­suus­lii­ton on vahvis­tet­tava kansain­vä­listä toimin­taansa, jotta tällai­set pakkoal­tis­tuk­set (koro­nalle) saadaan loppu­maan, Haaja sanoi.

– EU:ssa on vapaa työvoi­man liik­ku­vuus, mutta koko ajan teete­tään alipal­kat­tua työtä. EU voisi tämän estää, jos haluaisi, mutta silloin on rikol­lis­jär­jes­töille saatava sanktiot.

Anna Anders­son kemian sekto­rilta Pohjan­ku­rusta yllytti kaik­kia muis­ta­maan soli­daa­ri­suu­den, joka hyödyt­tää lopulta myös suomalaisia.

– Ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den työoloista huoleh­ti­mi­nen on meidän työolois­tamme huolehtimista.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

LUE LISÄÄ valtuus­ton kokouk­sen uuti­sia Teol­li­suus­lii­ton verkkosivuilta.