Valtuuston yleiskeskustelu: Oikeutta ikääntyville, ei paikalliselle pakottamiselle

Koronakeskus Helsingistä etäyhteyksin johdettua Teollisuusliiton valtuuston kokousta puhututti eläkeputken poistoaie kiivaimmin. Samoin ruodittiin sitä, miten alttiisti media toistaa työnantajapuolen propagandaa paikallisen sopimisen kuvitelluista työllisyysvaikutuksista. Todellisuudessa työnantajat haluavat paikallista pakottamista.

KUVA YLLÄ: Puheen­jo­hta­jis­ton pöy­dän takana Helsin­gin Paa­sitor­nissa val­tu­us­ton puheen­jo­hta­ja Jar­mo Markka­nen ja liiton 1. vara­puheen­jo­hta­ja Tur­ja Lehto­nen. Val­tu­us­ton jäsenet osal­lis­tu­i­v­at kok­ouk­seen etäy­hteyksin. 

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS 24.11.2020

Teknolo­giasek­torin Antti Mai­jala Kylmäkoskelta ehdot­ti, että val­tu­us­to tek­isi julk­i­lausuman, joka vaatii eläkeputken pois­to­su­un­nitelmista luop­umista. Mai­jala tarken­si ehdo­tus­taan tode­ten, että tavoit­teena on työt­tömik­si jäävien, iäkkäi­den työn­tek­i­jöi­den ansio­ta­son tur­vaami­nen, ei sinän­sä jyrkkä vaa­timus putkesta luop­umis­es­ta. Mon­en muun puhu­jan tavoin Mai­jala myös täh­den­si, että ikään­tyvien, kulut­tavas­sa tehdastyössä ollei­den etu­jen puo­lus­t­a­mi­nen on liitolle tärkeää.

– Täl­lä Teol­lisu­us­li­it­to nos­taisi profi­il­i­aan, se olisi erään­laista jär­jestämistyötä sekin, Mai­jala huo­maut­ti.

Moni puhu­ja viit­tasi siihen, että koro­nan kiihdyt­tämis­sä irti­sanomi­sis­sa ja lomau­tuk­sis­sa eläkeput­ki on tuonut edes jonkin­laista tur­vaa ikään­tyneille. Nykyi­nen työelämä on kulut­tavaa ja kuor­mit­tavaa. Samal­la eläkeput­ki voi tar­jo­ta mah­dol­lisuuk­sia nuo­rille.

– Ikään­tyneet eivät jak­sa olla täysi­pain­ois­es­ti tehdä töitä, ter­veyskin on voitu menet­tää työssä. Ja palk­in­tona on irti­sanomi­nen, teknolo­giasek­torin Tar­mo Lukkari­nen Jyväskylästä kuvaili tämän päivän todel­lisu­ut­ta työ­paikoil­la.

– Iäkkäälle työn­tek­i­jälle on olta­va tur­va sil­loin, kun hän on lop­pu ja kulunut. Hänen on saata­va elää sääl­lis­es­ti, vaik­ka hän ei enää kel­paisi työ­markki­noille, teknolo­giasek­torin Janne Vainio Raisios­ta alle­vi­ivasi.

– Pien­tä eläket­tä ollaan naker­ta­mas­sa. Päin­vas­toin, eläkkeitä pitäisi paran­taa, jot­tei käy niin, että palaamme siihen van­haan. Työ­nan­ta­ja heit­ti ikään­tyneet ulos. Ja sit­ten van­hat työkaver­it kävivät osta­mas­sa ruokaa heille. Nytkin on niin, että jos on kulu­mia, moni yrit­tää sin­nitel­lä telakalla töis­sä, kos­ka eläk­keelle ei päästetä, teknolo­giasek­torin Ilpo Haa­ja Helsingistä ker­toi.

Juhani Jara teknolo­giasek­to­ril­ta ja Viialas­ta ker­toi olleen­sa monis­sa yt-neu­vot­teluis­sa mukana. Hän on niis­sä pitänyt parem­pana iäkkäimpi­en työn­tek­i­jöi­den siir­tymis­es­tä pois työelämästä sil­loin, kun heil­lä on elämä jo uomis­saan.

– Nuo­ril­la on vielä elämä edessään ja velat mak­samat­ta, Jara tote­si.

TYÖNANTAJA ON SE, JOKA EI SOVI

Ay-liike ja Teol­lisu­us­li­it­to ovat aina olleet valmi­it neu­vot­tele­maan paikallis­es­ti, eli todel­lisu­udessa vas­taan hang­oit­tel­e­va osa­puoli on työ­nan­ta­ja. Työ­nan­ta­jaleiri on myös julkises­ti tun­nus­tanut, että sen tavoite on direk­tio-oikeu­den vahvis­t­a­mi­nen, suomek­si san­ot­tuna sanelu­val­ta.

– Paikalli­nen sopimi­nen ei ole sitä, että työ­nan­ta­ja sanelee ja uhkailee, että otamme jonkin van­han hyvän edun pois, jollei tämä käy. Ei se ole enää mitään sopimista, Tar­mo Lukkari­nen alle­vi­ivasi.

Saman kaupun­gin eri­ty­isa­lo­jen val­tu­utet­tu Kim­mo Sandelin puolestaan sanoit­ti mon­en muunkin val­tu­ute­tun kir­peät koke­muk­set kon­sernio­h­jauk­ses­ta. Paikallisen johta­jan kanssa sopimi­nen vielä onnis­tu­isi, mut­ta ylhäältä päin, kon­sernin joh­dos­ta tulee kiel­to.

– Me olemme nyt Cave­ri­on. Mei­dän piti tehdä yhteen työpis­teeseen paikalli­nen sopimus. Palaveri­in kun men­ti­in, työ­nan­ta­ja oli kut­sunut paikalle työ­suhde­juristin pääkont­to­ril­ta. Luot­ta­mus­miehet ovat aika lujil­la, kun pitäisi ymmärtää, mitä lakimi­esten koukerot tarkoit­ta­vat.

– Ymmärtävätköhän kaik­ki, mitä paikalli­nen sopimi­nen tarkoit­taa? Sil­lä haetaan tessien ja lakien alle meneviä työe­hto­ja, Sandelin tiivisti työ­nan­ta­japuolen todel­liset tarkoi­tus­perät.

Me olemme valmi­it sopimiseen jatkos­sakin, mut­ta emme niin, että tavoit­teena on perälau­dan pois­t­a­mi­nen.

Janne Vainio alle­vi­ivasi ammat­tili­it­to­jen valmi­ut­ta aitoi­hin paikallisi­in neu­vot­telui­hin – vaan ei hin­nal­la mil­lä hyvän­sä.

– Vähän jokainen julk­isu­udessa ole­va esi­in­tyy kuin olisi suurikin paikallisen sopimisen asiantun­ti­ja. Mut­ta eivät he sitä ole. Me tun­nemme käytän­nön. Me olemme valmi­it sopimiseen jatkos­sakin, mut­ta emme niin, että tavoit­teena on perälau­dan (työn vähim­mäise­hto­jen) pois­t­a­mi­nen, Vainio tote­si.

Teknolo­giasek­torin Mau­ri Par­ta­nen Uud­estakaupungista kehot­ti omien koke­musten­sa perus­teel­la muis­ta­maan, mitä aidot neu­vot­te­lut voivat tuo­da mukanaan.

– Paikallisen sopimisen ja hyvän yhteistyön takia Uudenkaupun­gin autote­hdas sai vuon­na 2017 jatkoaikaa.

Sand­vikin Turun tehdas saati­in puolestaan pelastet­tua sil­lä, että osakekok­ouk­seen päästi­in ker­tomaan, mik­si tehdas­ta ei kan­na­ta lopet­taa. Par­ta­nen muis­tut­ti vielä siitä, että työe­htosopimus on tae työrauhalle ja vakaina pysyville kus­tan­nus­laskelmille.

MEDIA PALVELEE TYÖNANTAJAA

Pitkin koko yleiskeskustelun turhau­tu­mista aiheut­ti tiedo­tusvä­linei­den antau­tu­mi­nen oikeistop­uoluei­den ja työ­nan­ta­jaleirin ään­i­torviksi. Suur­ta pahek­sun­taa herät­ti myös se, että mei­dän verora­hoil­lamme toimi­van Yleis­ra­dion toim­i­tusjo­hta­ja Mer­ja Yli-Antti­la on pyy­det­täessä loikan­nut Elinkei­noelämän Keskus­li­iton EK:n hal­li­tuk­seen. Yleis­ra­dion pitäisi toimia puolueet­tomasti. Mut­ta miten kukaan voisi enää uskoa puolueet­tomaan, kun EK hyökkää jatku­vasti erit­täin voimakkaasti ja ide­ol­o­gis­es­ti ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä vas­taan?

– Työmiehen kannal­ta on huolestut­tavaa, miten oikeis­to­laista media on. Esimerkik­si Ylen A‑studiossa esitetään kysymyk­siä, jot­ka ovat hyvin myötämielisiä oikeis­tolle, Ilpo Haa­ja havain­noi.

– Medi­aan on saata­va taas tas­a­puolisu­ut­ta, jos ei saa­da Yleis­ra­dioon niin sit­ten muulle sähköiselle puolelle. Mut­ta minus­ta ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen pitäisi jatkaa myös paper­ille painet­tua tiedo­tus­ta, sitä voi jakaa työ­paikoil­la, Haa­ja vaati. Hänen koke­musten­sa mukaan oikeisto­pro­pa­gan­dan hal­lit­se­va ase­ma on jo tehnyt tehtävän­sä. Mon­et van­hoista, vasem­mistop­uoluei­ta äänestäneistä tovereis­takin, on siir­tynyt nyt perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jak­si.

Janne Vain­ionkin oli vaikea käsit­tää, miten asiantun­tem­at­to­mia taho­ja media jatku­vasti haas­tat­telee. Vainio otti esimerkik­si työoikeu­den emer­i­tus­pro­fes­sori Sep­po Koskisen, joka oli sanomale­hdessä anel­lut ay-liik­keen johtoa anta­maan tilaa ammat­tili­it­to­jen ken­tälle, jot­ta se voisi sopia paikallis­es­ti.

– Tekikö Kosk­i­nen tämän tahal­laan? Vai onko hän niin pihal­la? Vainio kysyi tode­ten, että joka tapauk­ses­sa täl­laisia pro­fes­sor­e­i­ta käytetään, edelleenkin.

Teknolo­giasek­torin Petri Par­ta­nen Kokko­las­ta muis­tut­ti, että todel­lisu­udessa oikeis­toleirin par­jaa­ma pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on nos­tet­tu mallik­si kaikille muille EU-maille – näin­hän työelämästä vas­taa­va komis­saari on juuri julkises­ti toden­nut. Par­ta­nen alle­vi­ivasi, että EU:n tavoit­teena on saa­da 70 pros­ent­tia palka­nsaa­jista sel­l­ais­ten työe­htosopimusten piiri­in, joi­ta Suomes­sakin on.

Uskon, että lev­ot­to­muuk­sia on tulos­sa.

Teknosek­torin Arto Liika­nen Muu­rames­ta huo­maut­ti, että medi­as­sa on oltu kovin hil­jaa niistä syistä, joiden takia vai­hde­valmis­ta­ja David Brown teki ison investoin­nin Kes­ki-Suomeen.

– Yri­tys ilmoit­ti syyk­si sen, että tääl­lä on Län­si-Euroopan jous­tavim­mat työ­markki­nat!

Jos muut seu­raa­vat Met­sä­te­ol­lisu­us ry:n esimerkkiä, edessä voi Liikasen mielestä olla vain ikäviä asioi­ta.

– Uskon, että lev­ot­to­muuk­sia on tulos­sa, Liika­nen ennusti.

Suomen Yrit­täjien ja EK:n pro­pa­gan­da paikallisen sopimisen työl­listävästä vaiku­tuk­ses­ta menee medi­as­sa läpi, vaik­ka väit­teet täl­lais­es­ta automati­ikas­ta eivät ole tot­ta. Moni puhu­ja vaatikin, että media vetäisi nuo tahot oikeasti tilille siitä, mitä ne paikallisel­la sopimisel­la tarkoit­ta­vat.

Ay-liik­keen on osal­lis­tut­ta­va tähän haas­tamiseen.

– Miten paikalli­nen sopimi­nen luo työ­paikko­ja? Kun men­nään konkre­ti­aan, se on vain sano­jen paukut­telua. Mei­dän on otet­ta­va tämä esi­in ja esitet­tävä teräviä kysymyk­siä, Mau­ri Par­ta­nen vaati.

HARMAA TALOUS KURIIN

– Kuten kaik­ki tietävät, suo­ma­laiset ali­hankki­jat eivät enää pysty kil­paile­maan, Ilpo Haa­ja ker­toi telakoista, joil­la har­maa talous on saanut jalan­si­jaa.

Har­maa talous riistää Suomelta mil­jardeit­tain verovaro­ja, joi­ta voitaisi­in käyt­tää hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpi­toon. Mut­ta har­maa talous riistää yksit­täisiä työn­tek­i­jöitä suo­ras­taan jär­jestäy­tyneen rikol­lis­es­ti. Haa­ja vaati kaikkia muis­ta­maan, että tänne ali­palkat­tuina, usein suo­raan rikol­lisjär­jestö­jen lähet­täminä työtään tekevät itä-euroop­palaiset ovat aivan saman­laisia työläis­tovere­i­ta kuin suo­ma­laisetkin. Eri­tyis­es­ti korona-aikoina jopa 20 hen­gen ”usko­mat­tomi­in mur­jui­hin” asute­tut työn­tek­i­jät ovat tah­tomat­taan vaaras­sa sairas­tua.

– Teol­lisu­us­li­iton on vahvis­tet­ta­va kan­sain­välistä toim­intaansa, jot­ta täl­laiset pakkoaltistuk­set (koronalle) saadaan lop­pumaan, Haa­ja sanoi.

– EU:ssa on vapaa työvoiman liikku­vu­us, mut­ta koko ajan teetetään ali­palkat­tua työtä. EU voisi tämän estää, jos halu­aisi, mut­ta sil­loin on rikol­lisjär­jestöille saata­va sank­tiot.

Anna Ander­s­son kemi­an sek­to­ril­ta Poh­janku­rus­ta yllyt­ti kaikkia muis­ta­maan sol­i­daarisu­u­den, joka hyödyt­tää lop­ul­ta myös suo­ma­laisia.

– Ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den työoloista huole­htimi­nen on mei­dän työolois­tamme huole­htimista.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

LUE LISÄÄ val­tu­us­ton kok­ouk­sen uutisia Teol­lisu­us­li­iton verkko­sivuil­ta.