AVAAJA: Sairaan huono tilanne ilman tessejä

Ilman työeh­to­so­pi­muk­sia sairaus­lo­malle joutu­nut työn­tekijä putoaisi Kelan päivä­ra­halle kahden viikon jälkeen. Ei olisi oikeutta hoitaa palkalla sairasta lasta. Ei taitaisi terveys kestää sopi­muk­se­tonta tilaa.

AVAAJA kysyy ajan­koh­tai­sesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tunte­vilta ihmi­siltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommen­toi juttua julkai­sussa Teol­li­suus­lii­ton Face­boo­kissa tai Twit­te­rissä (18.11. alkaen). Ehdota pals­talle aihetta tai haas­ta­tel­ta­vaa sähkö­pos­tilla.

– Työeh­to­so­pi­muk­sia todel­la­kin tarvi­taan, sanoo sopi­mus­asian­tun­tija Eero Juho­nen Teol­li­suus­lii­ton puutuo­te­sek­to­rilta. Työso­pi­mus­laissa palkan­maksu on turvattu vain sairas­tu­mis­päi­vänä ja 9 arki­päi­vänä sen jälkeen.

– Onhan se nyt ihan eri juttu, että saa keski­tun­tian­sion mukaista palk­kaa, kuin että saisi Kelan sairaus­päi­vä­ra­haa, Juho­nen alleviivaa.

Palkal­li­sen sairaus­lo­man pituus riip­puu työsuh­teen kestosta, mikä on normaali käytäntö yleis­si­to­vissa työeh­to­so­pi­muk­sissa. Puutuo­te­sek­to­rilla palkal­li­nen sairaus­loma on pisim­mil­lään 56 arki­päi­vää, kun työsuh­detta on kestä­nyt 10 vuotta.

”Yleensä tämä merkit­see lääkä­rin­to­dis­tuk­sen hank­ki­mista lapsen sairau­desta.” Puuse­pän­teol­li­suu­den tes kyllä huomaut­taa, että yrityk­sessä voidaan sopia sairausa­jan omail­moi­tus-käytän­nöstä, ja sama pätee silloin myös lapsen äkil­li­sesti sairastuessa.

Omail­moi­tus onkin varsin ylei­nen käytäntö, sillä se leik­kaa työnan­ta­jan kustan­nuk­sia. Lyhyet sairaus­lo­mat vähe­ne­vät ja työter­veys­huol­lon maksut kutistuvat.

– Mutta aina on joitain jäärä­päitä työnan­ta­jia, joille ei esimer­kiksi tervey­den­hoi­ta­jan todis­tus lapsen sairau­desta kelpaa, Juho­nen toteaa tuohtuneena.

Miksi kuumei­nen lapsi pitäisi retuut­taa terveys­kes­kuk­seen? Vai vaatiiko osin­ko­jen ja tulo­jen kasvat­ta­mi­nen miljoo­nien euro­jen jussi­pe­so­sille sitä, että äidin tai isän on kannet­tava pikku pilt­tinsä kilpai­lu­ky­vyn altta­rille? Eivätkö edes pikku­lap­set saisi toipua rauhassa kotonaan?

Juho­sen on vaikea ymmär­tää sitä­kään, että kahden vuoro­työ­läi­sen perheessä yövuo­rosta tulleen vanhem­man olete­taan hoita­van sairasta lasta, kun toinen vanhem­mista lähtee omaan vuoroonsa.

LAKI ON HÄILYVÄINEN

– Me tarvit­semme työeh­to­so­pi­mus­ten alakoh­tai­sia määräyk­siä, ei vain lakeja. Edus­kun­nan voima­suh­teet voivat muut­tua nopeas­ti­kin, sama­ten lait, toteaa sopi­mus­asian­tun­tija Mirja Suho­nen erityi­sa­lo­jen sektorilta.

Jos sopi­mi­sen kult­tuuri murtuu, voi murtua myös työrauha. Suho­nen huomaut­taa, että Suomessa on kansain­vä­li­sesti vertail­len vähän lakkoja, eikä työnan­ta­ja­puo­len propa­ganda tätä tosia­siaa muuksi muuta.

Työrauha on edel­ly­tys toimi­tus­var­muu­delle, mikä on Suho­sen mukaan ollut suoma­lai­sen vien­ti­teol­li­suu­den valtti. Yleis­si­to­vien sopi­mus­ten piirissä on yksi­tyi­sellä sekto­rilla 85 prosent­tia kaikista työntekijöistä.

Työrauha on edel­ly­tys toimi­tus­var­muu­delle, mikä on Suho­sen mukaan ollut suoma­lai­sen vien­ti­teol­li­suu­den valtti. Yleis­si­to­vien sopi­mus­ten piirissä on yksi­tyi­sellä sekto­rilla 85 prosent­tia kaikista työntekijöistä.

– Kyllä suoma­lai­set­kin barri­ka­deille lähte­vät, jos työeh­dot riit­tä­västi huono­ne­vat, kuvaa Suho­nen polkua kohti levot­to­muuk­sia, jos asioista ei neuvo­tella ja sovita.

– Kun työn­te­ki­jään luote­taan, hän on luot­ta­muk­sen arvoi­nen, Suho­nen alleviivaa.

UPM:n tehtailla jo viime vuosi­kym­me­nellä kokeil­tiin luot­ta­musta otta­malla käyt­töön omail­moi­tus lyhyissä sairaus­pois­sao­loissa. Työter­veys­lai­tok­sen tutki­muk­sen mukaan työnan­taja säästi näin miljoona euroa vuodessa.

Tutki­mus toteaa: ”Mitä myön­tei­sem­mäksi esimie­hen suhtau­tu­mi­nen (sairaus­lo­miin) koet­tiin, sitä vähem­män sairaus­pois­sao­lo­päi­viä oli. Tämä tulos voi liit­tyä hyvän johta­mi­sen, oikeu­den­mu­kai­suu­den ja osaa­van esimies­työn myön­tei­seen vaikutukseen.”

KOODI EI RATKAISE

– Tesseissä ei ole rajattu yhtä­kään tauti­luok­kaa palkan­mak­su­vel­vol­li­suu­den ulko­puo­lelle. Kyllä lääkä­rin­to­dis­tusta työky­vyt­tö­myy­destä pitää kunnioit­taa, Teol­li­suus­lii­ton sosi­aali- ja työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Marjut Lumi­järvi toteaa. Hän viit­taa kansain­vä­li­seen ICD-10-tautiluokitukseen.

Tauti­luo­ki­tuk­sen F‑koodistosta, eli mielen­ter­vey­teen ja käyt­täy­ty­mi­seen liit­ty­vistä sairauk­sista, kysy­tään liitosta eniten, mutta korona-aikana työnan­ta­jat yrit­tä­vät lais­taa palkan­mak­susta muis­ta­kin syistä.

– Liitto lähtee siitä, että työnan­taja maksaa aina, jos se estää tervettä työn­te­ki­jää tule­masta työpaikalle.

Asen­nus- tai huol­to­töi­hin pitää tosin lähteä, jos työnan­taja niin määrää, vaikka kohde olisi­kin koro­na­kar­talla punai­sella merki­tyssä maassa.

– Mutta silloin työnan­ta­jan on huoleh­dit­tava turval­li­sesta työskentelystä!

Lumi­järvi ei hänkään arvosta Metsä­teol­li­suus ry:n ilmoi­tusta työeh­to­so­pi­mus­ten torjumisesta.

– Vähän pelkään, että vaikeaa on paikal­li­sesti sopia esimer­kiksi 56 päivän sairaus­lo­man palkan­mak­susta. Jois­sain isoissa yrityk­sissä ehkä onnis­tuu. Mutta pienissä?

”Työnan­ta­jalla ei ole velvol­li­suutta maksaa työn­te­ki­jälle palk­kaa tässä luvussa tarkoi­tet­tu­jen perhe­va­pai­den ajalta.” Näin tylysti työso­pi­mus­laki paalut­taa esimer­kiksi äitiys­lo­ma­lai­sen olemat­to­mat oikeudet.

– Eihän tila­päi­sestä hoito­va­paas­ta­kaan säädetä laissa muuta kuin se, että on oikeus olla poissa. Palkan maksa­mi­sesta ei määräyk­siä ole kuin tesseissä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA
KUVAT KITI HAILA