AVAAJA: Sairaan huono tilanne ilman tessejä

Ilman työeh­to­so­pi­muksia sairaus­lo­malle joutunut työntekijä putoaisi Kelan päivä­ra­halle kahden viikon jälkeen. Ei olisi oikeutta hoitaa palkalla sairasta lasta. Ei taitaisi terveys kestää sopimuk­se­tonta tilaa.

AVAAJA kysyy ajankoh­tai­sesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tunte­vilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkai­sussa Teolli­suus­liiton Faceboo­kissa tai Twitte­rissä (18.11. alkaen). Ehdota palstalle aihetta tai haasta­tel­tavaa sähkö­pos­tilla.

– Työeh­to­so­pi­muksia todel­lakin tarvi­taan, sanoo sopimus­asian­tun­tija Eero Juhonen Teolli­suus­liiton puutuo­te­sek­to­rilta. Työso­pi­mus­laissa palkan­maksu on turvattu vain sairas­tu­mis­päi­vänä ja 9 arkipäi­vänä sen jälkeen.

– Onhan se nyt ihan eri juttu, että saa keski­tun­tian­sion mukaista palkkaa, kuin että saisi Kelan sairaus­päi­vä­rahaa, Juhonen alleviivaa.

Palkal­lisen sairaus­loman pituus riippuu työsuh­teen kestosta, mikä on normaali käytäntö yleis­si­to­vissa työeh­to­so­pi­muk­sissa. Puutuo­te­sek­to­rilla palkal­linen sairaus­loma on pisim­mil­lään 56 arkipäivää, kun työsuh­detta on kestänyt 10 vuotta.

”Yleensä tämä merkitsee lääkä­rin­to­dis­tuksen hankki­mista lapsen sairau­desta.” Puuse­pän­teol­li­suuden tes kyllä huomauttaa, että yrityk­sessä voidaan sopia sairausajan omail­moitus-käytän­nöstä, ja sama pätee silloin myös lapsen äkilli­sesti sairastuessa.

Omail­moitus onkin varsin yleinen käytäntö, sillä se leikkaa työnan­tajan kustan­nuksia. Lyhyet sairaus­lomat vähenevät ja työter­veys­huollon maksut kutistuvat.

– Mutta aina on joitain jäärä­päitä työnan­tajia, joille ei esimer­kiksi tervey­den­hoi­tajan todistus lapsen sairau­desta kelpaa, Juhonen toteaa tuohtuneena.

Miksi kuumeinen lapsi pitäisi retuuttaa terveys­kes­kuk­seen? Vai vaatiiko osinkojen ja tulojen kasvat­ta­minen miljoo­nien eurojen jussi­pe­so­sille sitä, että äidin tai isän on kannet­tava pikku pilttinsä kilpai­lu­kyvyn altta­rille? Eivätkö edes pikku­lapset saisi toipua rauhassa kotonaan?

Juhosen on vaikea ymmärtää sitäkään, että kahden vuoro­työ­läisen perheessä yövuo­rosta tulleen vanhemman olete­taan hoitavan sairasta lasta, kun toinen vanhem­mista lähtee omaan vuoroonsa.

LAKI ON HÄILYVÄINEN

– Me tarvit­semme työeh­to­so­pi­musten alakoh­taisia määräyksiä, ei vain lakeja. Eduskunnan voima­suh­teet voivat muuttua nopeas­tikin, samaten lait, toteaa sopimus­asian­tun­tija Mirja Suhonen erityi­sa­lojen sektorilta.

Jos sopimisen kulttuuri murtuu, voi murtua myös työrauha. Suhonen huomauttaa, että Suomessa on kansain­vä­li­sesti vertaillen vähän lakkoja, eikä työnan­ta­ja­puolen propa­ganda tätä tosia­siaa muuksi muuta.

Työrauha on edellytys toimi­tus­var­muu­delle, mikä on Suhosen mukaan ollut suoma­laisen vienti­teol­li­suuden valtti. Yleis­si­to­vien sopimusten piirissä on yksityi­sellä sekto­rilla 85 prosenttia kaikista työntekijöistä.

Työrauha on edellytys toimi­tus­var­muu­delle, mikä on Suhosen mukaan ollut suoma­laisen vienti­teol­li­suuden valtti. Yleis­si­to­vien sopimusten piirissä on yksityi­sellä sekto­rilla 85 prosenttia kaikista työntekijöistä.

– Kyllä suoma­lai­setkin barri­ka­deille lähtevät, jos työehdot riittä­västi huono­nevat, kuvaa Suhonen polkua kohti levot­to­muuksia, jos asioista ei neuvo­tella ja sovita.

– Kun työnte­ki­jään luote­taan, hän on luotta­muksen arvoinen, Suhonen alleviivaa.

UPM:n tehtailla jo viime vuosi­kym­me­nellä kokeil­tiin luotta­musta ottamalla käyttöön omail­moitus lyhyissä sairaus­pois­sao­loissa. Työter­veys­lai­toksen tutki­muksen mukaan työnan­taja säästi näin miljoona euroa vuodessa.

Tutkimus toteaa: ”Mitä myöntei­sem­mäksi esimiehen suhtau­tu­minen (sairaus­lo­miin) koettiin, sitä vähemmän sairaus­pois­sao­lo­päiviä oli. Tämä tulos voi liittyä hyvän johta­misen, oikeu­den­mu­kai­suuden ja osaavan esimies­työn myöntei­seen vaikutukseen.”

KOODI EI RATKAISE

– Tesseissä ei ole rajattu yhtäkään tauti­luokkaa palkan­mak­su­vel­vol­li­suuden ulkopuo­lelle. Kyllä lääkä­rin­to­dis­tusta työky­vyt­tö­myy­destä pitää kunnioittaa, Teolli­suus­liiton sosiaali- ja työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Marjut Lumijärvi toteaa. Hän viittaa kansain­vä­li­seen ICD-10-tautiluokitukseen.

Tauti­luo­ki­tuksen F‑koodistosta, eli mielen­ter­vey­teen ja käyttäy­ty­mi­seen liitty­vistä sairauk­sista, kysytään liitosta eniten, mutta korona-aikana työnan­tajat yrittävät laistaa palkan­mak­susta muistakin syistä.

– Liitto lähtee siitä, että työnan­taja maksaa aina, jos se estää tervettä työnte­kijää tulemasta työpaikalle.

Asennus- tai huolto­töihin pitää tosin lähteä, jos työnan­taja niin määrää, vaikka kohde olisikin korona­kar­talla punai­sella merki­tyssä maassa.

– Mutta silloin työnan­tajan on huoleh­dit­tava turval­li­sesta työskentelystä!

Lumijärvi ei hänkään arvosta Metsä­teol­li­suus ry:n ilmoi­tusta työeh­to­so­pi­musten torjumisesta.

– Vähän pelkään, että vaikeaa on paikal­li­sesti sopia esimer­kiksi 56 päivän sairaus­loman palkan­mak­susta. Joissain isoissa yrityk­sissä ehkä onnistuu. Mutta pienissä?

”Työnan­ta­jalla ei ole velvol­li­suutta maksaa työnte­ki­jälle palkkaa tässä luvussa tarkoi­tet­tujen perhe­va­paiden ajalta.” Näin tylysti työso­pi­mus­laki paaluttaa esimer­kiksi äitiys­lo­ma­laisen olemat­tomat oikeudet.

– Eihän tilapäi­sestä hoito­va­paas­ta­kaan säädetä laissa muuta kuin se, että on oikeus olla poissa. Palkan maksa­mi­sesta ei määräyksiä ole kuin tesseissä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA
KUVAT KITI HAILA