Marjo Miet­ti­nen: Luot­ta­mus­mie­henä kasvaa ongel­mien ratkojaksi

Mitä pidem­pään luot­ta­mus­mies pysyy toimes­saan, sitä parempi neuvot­te­lija ja työpai­kan kehit­täjä hänestä tulee, sanoo Marjo Miettinen.

26.10.2020

MARJO MIETTINEN Kasva­tus­tie­tei­den tohtori. Väitös­työ ”Luot­ta­mus­osaa­mi­nen: yhtei­sö­osaa­mi­nen suoma­lai­sen luot­ta­mus­mie­hen pääomana”. Ensto Oy:n ja Ensto Invest Oy:n halli­tuk­sen puheen­joh­taja sekä EM Group Oy:n halli­tuk­sen jäsen. Yksi kyseis­ten perhey­ri­tys­ten omis­ta­jista. Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den halli­tuk­sen puheen­joh­taja. Lisäksi mukana mm. Elin­kei­noe­lä­män keskus­lii­ton EK:n, Soli­diu­min, Elin­kei­noe­lä­män valtuus­kun­nan EVA:n ja ETLA:n hallituksissa.

Luot­ta­mus­mie­hen tehtävä ei ole helppo eikä siihen pidä ryhtyä kevein perus­tein, sanoo luot­ta­mus­mies­ten osaa­mis­ta­soista, kehit­ty­mi­sestä ja oppi­mi­sym­pä­ris­töistä väitös­työnsä tehnyt Marjo Miet­ti­nen.

– Luot­ta­mus­mie­hen tehtävä on ajaa edus­tet­ta­viensa asiaa sekä koko henki­lö­kun­nan asiaa. Samaan aikaan hänen pitää ymmär­tää, mikä on yhtiön talou­del­li­nen tilanne, ja ajaa yhtiön asiaa. Monta kertaa mukaan tulee vielä yhteis­kun­nal­li­nen aspekti ja liiton näkemys.

Väitös­työ­hön tehdyn luot­ta­mus­mies­ky­se­lyn mukaan tehtä­vään vaadi­taan jatku­vaa luke­mista, oppi­mista, itsensä kehit­tä­mistä, läsnä olemista, kilpai­lu­ky­vyn turvaa­mista, asian­tun­ti­juutta, talous­asioi­den hallin­taa ja paljon muuta.

Vaadit­ta­vien ominai­suuk­sien lista on miltei yhtä pitkä, mutta kärjessä on kaksi ylitse muiden: rehel­li­nen ja avoin.

– Nämä ovat aika kovia vaati­muk­sia, Miet­ti­nen toteaa ja sanoo luot­ta­mus­mie­hen tehtä­vää hyvin monitasoiseksi.

PESTI KOULII VAATIVAMPIIN TEHTÄVIIN

Mitä pidem­pään luot­ta­mus­mies on tehtä­väs­sään ja mitä enem­män hän oppii ja opis­ke­lee, sitä päte­vämpi hänestä tulee. Väitös­työs­sään Miet­ti­nen jakaa luot­ta­mus­mie­het heidän koke­muk­sensa, valmiuk­siensa ja kyky­jensä mukaan neljään eri ryhmään. Työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jien odotuk­set muut­tu­vat luot­ta­mus­mie­hen kehit­ty­mi­sen myötä.

Ensim­mäi­sen kaksi­vuo­tis­kau­den luot­ta­mus­miestä Miet­ti­nen nimit­tää lupaa­vaksi toimi­jaksi. Jos luot­ta­mus­mies saa jatko­pes­tin toiselle kaudelle, luot­ta­mus on jo synty­nyt. Hän kehit­tyy luotet­ta­vaksi toimi­jaksi. Kolman­nella kaudella luot­ta­mus­mie­hestä kehkey­tyy osaava sovittelija.

– Tässä kolman­nessa oppi­mi­sen tilassa luot­ta­mus­mie­heen luote­taan niin paljon, että risti­rii­to­jen tullessa luot­ta­mus­mies kutsu­taan paikalle. Hän pystyy sovit­te­le­maan ongel­mia, koska hänelle on kehit­ty­nyt psyko­lo­gista silmää.

Neljän­nellä kaudella muut alka­vat kiin­nos­tua luot­ta­mus­mie­hestä, jolloin hänet rekry­toi­daan helposti esimer­kiksi ammat­ti­lii­ton luottamustehtäviin.

– Hänestä tulee verkos­toi­tuva vaikut­taja, ei vain yrityk­sessä, vaan myös sen ulko­puo­lella. Meillä on nytkin kansan­edus­ta­jia, joilla on luottamusmiestausta.

Meillä on nytkin kansan­edus­ta­jia, joilla on luottamusmiestausta.

LUOTTAMUSMIES VOI OLLA JOHTORYHMÄSSÄ

Luot­ta­mus­mies­jär­jes­telmä on yksi tapa neuvo­tella ja sopia työpai­kan asioista. Miet­ti­sen mukaan neuvot­te­lu­jär­jes­tel­mää voisi muut­taa olen­nai­sesti, mutta jonkin­lai­nen sopi­mus­jär­jes­telmä tarvitaan.

– Jokai­sen kanssa ei voi sopia erik­seen, täytyy olla jokin järjes­telmä, kuinka viedään asioita eteen­päin ja kuinka sovitaan.

Luot­ta­mus­mies­toi­min­nassa kyse ei ole vain palkoista ja työeh­doista, vaan myös yrityk­sen sisäi­sistä pienistä ja suurista asioista. Miet­ti­sen mukaan on harmi, että työpai­kan yhteis­toi­minta perus­tuu yhteis­toi­min­ta­la­kiin, josta on tullut pitkälti irtisanomislaki.

– Yhteis­toi­minta on tarkoit­ta­nut paljon muuta kuin lomau­tuk­sia tai irtisanomisia.

Paikal­li­nen sopi­mi­nen tuo omat lisänsä luot­ta­mus­mie­hen tehtä­vään. Miet­ti­sen mukaan se vaatii entistä parem­paa kykyä tehdä kompro­mis­seja ja perus­tella ratkaisuja.

– Yrityk­set ovat hyvin erilai­sessa tilan­teessa, esimer­kiksi pk-sekto­rilla ei ole opittu teke­mään paikal­li­sia sopi­muk­sia. Työn­tekijä- ja työnan­ta­ja­liit­to­jen pitäisi nopeasti järjes­tää paikal­li­sen sopi­mi­sen koulutusta.

Jois­sa­kin yrityk­sissä luot­ta­mus­mie­hen kykyjä osataan hyödyn­tää. Väitös­työtä tehdes­sään Miet­ti­nen tapasi luot­ta­mus­mie­hen, joka kuului yrityk­sen johtoryhmään.

– Ruot­sissa henki­lös­tön edus­taja on yrityk­sen halli­tuk­sessa. Tämä oli hieman enem­män, eli hän oli mukana opera­tii­vi­sessa tekemisessä.

SIDOSRYHMIÄ KUUNNELTAVA AVOIMESTI

Miet­ti­sen mukaan luot­ta­mus­mie­hen tehtä­vän vaikeus koros­tuu kriisiaikoina.

– On vähän sääli, että luot­ta­mus­mies haetaan kehiin vasta krii­sin alet­tua. Hänellä olisi annet­ta­vaa jo kehi­tys­vai­heessa. Hyvät yhtiöt kehit­tä­vät toimin­taansa henki­lö­kun­nan kanssa koko ajan. Meillä on jo pulaa hyvistä työntekijöistä.

Luot­ta­mus­mies näkee yhtiön toimin­nan eri näkö­kul­masta kuin esimies­taso tai ylin johto.

– Järkevä dialogi tärkei­den sidos­ryh­mien kanssa on luot­ta­mus­mie­helle a ja o, olipa sidos­ryhmä työter­veys­huolto, työnan­taja, polii­ti­kot tai ammat­ti­liitto. Aito ja aktii­vi­nen keskus­telu tuo tulosta.

Työn­tekijä- ja työnan­ta­ja­liit­to­jen pitäisi nopeasti järjes­tää paikal­li­sen sopi­mi­sen koulutusta.

Korona ja tuotan­non muut­tu­mi­nen ovat tuoneet lisä­haas­teensa. Miet­ti­sen mukaan hyvä luot­ta­mus­mies pystyy teke­mään paljon pelon pois­ta­mi­seksi. Ihmi­set halua­vat purkaa pelko­ti­lo­jaan, ja siihen tarvi­taan hyvää kuuntelijaa.

Miet­ti­sen omassa perheyh­tiössä, Enstossa, henki­lös­töltä tullei­siin toivei­siin on pyritty vastaa­maan, maskien ja plek­sien käytöstä alkaen tilo­jen eris­tyk­seen ja erilai­siin ruokailuaikoihin.

– Suomessa ei ole ollut totaa­lista lock­dow­nia. Tehtaat ja teol­li­suus pyöri­vät. Enston Intian, Italian, Rans­kan ja Espan­jan tehtaat olivat totaa­li­sesti kiinni. Toimi­timme tava­raa Suomesta ja Virosta.

– Meillä oli kaikilla sama suunta. Mennään terveys edellä, mutta asiak­kaat saavat tilauksensa.

TIEDONKULKU ON KAIKKIEN ETU

Suurin osa luot­ta­mus­mie­histä on Miet­ti­sen mukaan päte­viä. Luot­ta­mus­mie­hen roolissa pysy­mi­nen on joskus vaikeaa. Toisaalta häntä voidaan pitää liikaa työnan­ta­jan puolta ajavana, toisaalta luot­ta­mus­mies voi jäädä vain työn­te­ki­jöi­den mega­fo­niksi, eikä kehit­tyä neuvottelijaksi.

– Kaiken­lai­sia keinoja voi käyt­tää. Esimer­kiksi yrityk­sen esi-infon jälkeen työn­te­ki­jät voivat vetäy­tyä luot­ta­mus­mie­hen kanssa neuvon­pi­toon ja palata sitten takai­sin jatka­maan tilaisuutta.

Työnan­ta­jat hyöty­vät Miet­ti­sen mukaan luot­ta­mus­jär­jes­tel­mästä, jos se toimii hyvin.

– Luot­ta­mus­mies enna­koi ja pois­taa riita­ti­lan­teita, koska hän tuntee ihmi­set. Hän käy jatku­vaa vuoro­pu­he­lua. Luot­ta­mus­mie­hen pitää olla henkilö, jolle on helppo mennä puhu­maan ongel­ma­koh­dista, ennen kuin niistä tulee ongelmia.

On vähän sääli, että luot­ta­mus­mies haetaan kehiin vasta krii­sin alettua.

Miet­ti­nen muis­te­lee, kuinka hänen isänsä otti aika­naan luot­ta­mus­mie­hiä mukaan erilai­siin tilai­suuk­siin ja keskus­teli heidän kans­saan. Kynnys keskus­te­luun on pidetty mata­lana. Sysäys väitös­työ­hön tuli SAK:n aikai­sem­malta puheen­joh­ta­jalta Lauri Ihalai­selta, joka kysyi aikoi­naan, miksi Enstossa keskus­telu onnis­tuu, mutta muualla ei.

Miet­ti­nen puhuu väitös­työs­sään yhtei­sö­osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sestä ja luot­ta­mus­työn kehittämisestä.

– Luot­ta­mus vie eteen­päin ja kerryt­tää lisää luot­ta­musta. Yksi hyvä mittari on, käykö yhtiön johto tai toimi­tus­joh­taja koskaan kysy­mässä luot­ta­mus­mie­hen mielipidettä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVA PEKKA ELOMAA

LUOTTAMUSMIESVAALIT

Teol­li­suu­den työpai­koilla vali­taan luot­ta­mus­mie­het 1.11.–31.12. Lue lisää ja lataa aineis­toja: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit