Ajassa
Marjo Miettinen: Luottamusmiehenä kasvaa ongelmien ratkojaksi
Mitä pidempään luottamusmies pysyy toimessaan, sitä parempi neuvottelija ja työpaikan kehittäjä hänestä tulee, sanoo Marjo Miettinen.
26.10.2020
MARJO MIETTINEN Kasvatustieteiden tohtori. Väitöstyö ”Luottamusosaaminen: yhteisöosaaminen suomalaisen luottamusmiehen pääomana”. Ensto Oy:n ja Ensto Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä EM Group Oy:n hallituksen jäsen. Yksi kyseisten perheyritysten omistajista. Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi mukana mm. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Solidiumin, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja ETLA:n hallituksissa.
Luottamusmiehen tehtävä ei ole helppo eikä siihen pidä ryhtyä kevein perustein, sanoo luottamusmiesten osaamistasoista, kehittymisestä ja oppimisympäristöistä väitöstyönsä tehnyt Marjo Miettinen.
– Luottamusmiehen tehtävä on ajaa edustettaviensa asiaa sekä koko henkilökunnan asiaa. Samaan aikaan hänen pitää ymmärtää, mikä on yhtiön taloudellinen tilanne, ja ajaa yhtiön asiaa. Monta kertaa mukaan tulee vielä yhteiskunnallinen aspekti ja liiton näkemys.
Väitöstyöhön tehdyn luottamusmieskyselyn mukaan tehtävään vaaditaan jatkuvaa lukemista, oppimista, itsensä kehittämistä, läsnä olemista, kilpailukyvyn turvaamista, asiantuntijuutta, talousasioiden hallintaa ja paljon muuta.
Vaadittavien ominaisuuksien lista on miltei yhtä pitkä, mutta kärjessä on kaksi ylitse muiden: rehellinen ja avoin.
– Nämä ovat aika kovia vaatimuksia, Miettinen toteaa ja sanoo luottamusmiehen tehtävää hyvin monitasoiseksi.
PESTI KOULII VAATIVAMPIIN TEHTÄVIIN
Mitä pidempään luottamusmies on tehtävässään ja mitä enemmän hän oppii ja opiskelee, sitä pätevämpi hänestä tulee. Väitöstyössään Miettinen jakaa luottamusmiehet heidän kokemuksensa, valmiuksiensa ja kykyjensä mukaan neljään eri ryhmään. Työntekijöiden ja työnantajien odotukset muuttuvat luottamusmiehen kehittymisen myötä.
Ensimmäisen kaksivuotiskauden luottamusmiestä Miettinen nimittää lupaavaksi toimijaksi. Jos luottamusmies saa jatkopestin toiselle kaudelle, luottamus on jo syntynyt. Hän kehittyy luotettavaksi toimijaksi. Kolmannella kaudella luottamusmiehestä kehkeytyy osaava sovittelija.
– Tässä kolmannessa oppimisen tilassa luottamusmieheen luotetaan niin paljon, että ristiriitojen tullessa luottamusmies kutsutaan paikalle. Hän pystyy sovittelemaan ongelmia, koska hänelle on kehittynyt psykologista silmää.
Neljännellä kaudella muut alkavat kiinnostua luottamusmiehestä, jolloin hänet rekrytoidaan helposti esimerkiksi ammattiliiton luottamustehtäviin.
– Hänestä tulee verkostoituva vaikuttaja, ei vain yrityksessä, vaan myös sen ulkopuolella. Meillä on nytkin kansanedustajia, joilla on luottamusmiestausta.
Meillä on nytkin kansanedustajia, joilla on luottamusmiestausta.
LUOTTAMUSMIES VOI OLLA JOHTORYHMÄSSÄ
Luottamusmiesjärjestelmä on yksi tapa neuvotella ja sopia työpaikan asioista. Miettisen mukaan neuvottelujärjestelmää voisi muuttaa olennaisesti, mutta jonkinlainen sopimusjärjestelmä tarvitaan.
– Jokaisen kanssa ei voi sopia erikseen, täytyy olla jokin järjestelmä, kuinka viedään asioita eteenpäin ja kuinka sovitaan.
Luottamusmiestoiminnassa kyse ei ole vain palkoista ja työehdoista, vaan myös yrityksen sisäisistä pienistä ja suurista asioista. Miettisen mukaan on harmi, että työpaikan yhteistoiminta perustuu yhteistoimintalakiin, josta on tullut pitkälti irtisanomislaki.
– Yhteistoiminta on tarkoittanut paljon muuta kuin lomautuksia tai irtisanomisia.
Paikallinen sopiminen tuo omat lisänsä luottamusmiehen tehtävään. Miettisen mukaan se vaatii entistä parempaa kykyä tehdä kompromisseja ja perustella ratkaisuja.
– Yritykset ovat hyvin erilaisessa tilanteessa, esimerkiksi pk-sektorilla ei ole opittu tekemään paikallisia sopimuksia. Työntekijä- ja työnantajaliittojen pitäisi nopeasti järjestää paikallisen sopimisen koulutusta.
Joissakin yrityksissä luottamusmiehen kykyjä osataan hyödyntää. Väitöstyötä tehdessään Miettinen tapasi luottamusmiehen, joka kuului yrityksen johtoryhmään.
– Ruotsissa henkilöstön edustaja on yrityksen hallituksessa. Tämä oli hieman enemmän, eli hän oli mukana operatiivisessa tekemisessä.
SIDOSRYHMIÄ KUUNNELTAVA AVOIMESTI
Miettisen mukaan luottamusmiehen tehtävän vaikeus korostuu kriisiaikoina.
– On vähän sääli, että luottamusmies haetaan kehiin vasta kriisin alettua. Hänellä olisi annettavaa jo kehitysvaiheessa. Hyvät yhtiöt kehittävät toimintaansa henkilökunnan kanssa koko ajan. Meillä on jo pulaa hyvistä työntekijöistä.
Luottamusmies näkee yhtiön toiminnan eri näkökulmasta kuin esimiestaso tai ylin johto.
– Järkevä dialogi tärkeiden sidosryhmien kanssa on luottamusmiehelle a ja o, olipa sidosryhmä työterveyshuolto, työnantaja, poliitikot tai ammattiliitto. Aito ja aktiivinen keskustelu tuo tulosta.
Työntekijä- ja työnantajaliittojen pitäisi nopeasti järjestää paikallisen sopimisen koulutusta.
Korona ja tuotannon muuttuminen ovat tuoneet lisähaasteensa. Miettisen mukaan hyvä luottamusmies pystyy tekemään paljon pelon poistamiseksi. Ihmiset haluavat purkaa pelkotilojaan, ja siihen tarvitaan hyvää kuuntelijaa.
Miettisen omassa perheyhtiössä, Enstossa, henkilöstöltä tulleisiin toiveisiin on pyritty vastaamaan, maskien ja pleksien käytöstä alkaen tilojen eristykseen ja erilaisiin ruokailuaikoihin.
– Suomessa ei ole ollut totaalista lockdownia. Tehtaat ja teollisuus pyörivät. Enston Intian, Italian, Ranskan ja Espanjan tehtaat olivat totaalisesti kiinni. Toimitimme tavaraa Suomesta ja Virosta.
– Meillä oli kaikilla sama suunta. Mennään terveys edellä, mutta asiakkaat saavat tilauksensa.
TIEDONKULKU ON KAIKKIEN ETU
Suurin osa luottamusmiehistä on Miettisen mukaan päteviä. Luottamusmiehen roolissa pysyminen on joskus vaikeaa. Toisaalta häntä voidaan pitää liikaa työnantajan puolta ajavana, toisaalta luottamusmies voi jäädä vain työntekijöiden megafoniksi, eikä kehittyä neuvottelijaksi.
– Kaikenlaisia keinoja voi käyttää. Esimerkiksi yrityksen esi-infon jälkeen työntekijät voivat vetäytyä luottamusmiehen kanssa neuvonpitoon ja palata sitten takaisin jatkamaan tilaisuutta.
Työnantajat hyötyvät Miettisen mukaan luottamusjärjestelmästä, jos se toimii hyvin.
– Luottamusmies ennakoi ja poistaa riitatilanteita, koska hän tuntee ihmiset. Hän käy jatkuvaa vuoropuhelua. Luottamusmiehen pitää olla henkilö, jolle on helppo mennä puhumaan ongelmakohdista, ennen kuin niistä tulee ongelmia.
On vähän sääli, että luottamusmies haetaan kehiin vasta kriisin alettua.
Miettinen muistelee, kuinka hänen isänsä otti aikanaan luottamusmiehiä mukaan erilaisiin tilaisuuksiin ja keskusteli heidän kanssaan. Kynnys keskusteluun on pidetty matalana. Sysäys väitöstyöhön tuli SAK:n aikaisemmalta puheenjohtajalta Lauri Ihalaiselta, joka kysyi aikoinaan, miksi Enstossa keskustelu onnistuu, mutta muualla ei.
Miettinen puhuu väitöstyössään yhteisöosaamisen kehittämisestä ja luottamustyön kehittämisestä.
– Luottamus vie eteenpäin ja kerryttää lisää luottamusta. Yksi hyvä mittari on, käykö yhtiön johto tai toimitusjohtaja koskaan kysymässä luottamusmiehen mielipidettä.
TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVA PEKKA ELOMAA
LUOTTAMUSMIESVAALIT
Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet 1.11.–31.12. Lue lisää ja lataa aineistoja: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit
