Suvi Luukkonen Murikka-opiston luottamusmiesten jatkokurssi 2020. Kuva: Marjo Nurmi

OIVALTAJA: Suvi Luuk­ko­nen: ”Turval­li­suus oli huomioitu hyvin Murikassa”

”Pystyimme pitä­mään turva­vä­lit, ja käsi­de­siä oli tarjolla joka paikassa. Ryhmä­työt tehtiin nyt pareit­tain. Hans­koja ja maskeja sai, jos halusi. Turval­li­suus oli hyvin huomioitu, ja siitä huoleh­ti­mista paino­tet­tiin heti maanan­taina, kun tulimme opis­tolle”, kertoo Suvi Luukkonen.

LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI

SUVI LUUKKONEN

Logis­tiik­ka­työn­te­kijä, logis­tiik­kao­sas­ton luottamusmies
Metso Outo­tec, Tampere
Tampe­reen Teol­li­suus­työ­väen ao. 7

Suvi Luuk­ko­nen osal­lis­tui luot­ta­mus­mies­ten jatko­kurs­sille Murikka-opis­tossa heltei­sellä elokuun viikolla ensim­mäis­ten joukossa, kun opis­ton ovet avat­tiin kevään ja kesän jälkeen. Kurs­si­lais­ten turval­li­suus koro­na­vi­ruk­selta oli varmis­tettu niin hyvin, ettei Luuk­ko­nen jännit­tä­nyt tartuntavaaraa.

Ryhmä­ko­koja on opis­tossa pienen­netty, ja Luuk­ko­sen kurs­sille osal­lis­tui kahdek­san henki­löä. Samaan aikaan Muri­kassa järjes­tet­tiin kaksi muuta kurs­sia. Luuk­ko­nen laskes­ke­lee, että opis­tolla oli silloin kaik­ki­aan alle 30 kurssilaista.

Pystyimme pitä­mään turva­vä­lit, ja käsi­de­siä oli tarjolla joka paikassa. Ryhmä­työt tehtiin nyt pareit­tain. Hans­koja ja maskeja sai, jos halusi. 

–Turval­li­suus oli hyvin huomioitu, ja siitä huoleh­ti­mista paino­tet­tiin heti maanan­taina, kun tulimme opis­tolle. Saimme myös toimin­taoh­jeet siltä varalta, jos tulee oireita.

Keväällä piirit olivat pienet, Luuk­ko­nen kuvaa korona-aikaa. Ystä­vien ja suku­lais­ten tapaa­mi­nen oli vähissä. Perus­työnsä hän on voinut tehdä turval­li­sin mielin, sillä töis­sä­kin kiven­murs­kaus­kom­po­nent­tien vastaa­no­tossa, hylly­tyk­sessä ja tuotan­toon toimit­ta­mi­sessa on tilaa eikä kukaan työka­veri ole ihan vieressä.

Viikon pois­saolo perus­ar­jesta piristi Luuk­kosta. Tiedol­li­sen hyödyn lisäksi hän nautti siitä, että sai käydä valmii­seen ruoka­pöy­tään, lenk­keillä iltai­sin kauniissa järvi­mai­se­missa ja tutus­tua uusiin ihmisiin.

Luuk­ko­nen haki kurs­silta syven­tä­vää tietoa luot­ta­mus­mie­hen toimin­taan. Häntä kiin­nosti muiden työpaik­ko­jen käytän­nöt ja toimin­ta­ta­vat. Keskus­te­lut ja kerto­muk­set siitä, miten muissa työpai­koissa oli viety asioita eteen­päin ja ratkottu esimer­kiksi työai­kaon­gel­mia tai sairausa­jan palkan­mak­sua, olivat hyödyllisiä.

– Kävimme läpi harjoi­tus­ta­pauk­sia ja eri työpaik­ko­jen ongel­ma­koh­tia ja haimme niihin ratkai­suja. Selvi­timme ongel­man ydintä ja pohdimme, miten laki­teks­tejä tulkitaan.

Tietoja etsit­tiin Finlexistä, oman alan eli tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sesta ja luot­ta­mus­mie­hen lakikirjasta.

– Tykkään tutkia ja etsiä tietoa. On tärkeää osata perus­taa argu­men­tit tietoon – lakiin tai ennak­ko­ta­pauk­seen – eikä vain mieli­pi­tee­seen. Kehit­ty­mi­nen on kivaa.

Kurs­si­päi­vät kului­vat nopeasti eivätkä tuntu­neet raskailta, koska koulu­tus oli jakso­tettu keskus­te­lui­hin, tiedon­ha­kuun ja liiton laki­mie­hen luento-osuuksiin.

Luuk­ko­nen arvos­taa oikeu­den­mu­kai­suutta ja lähti siksi mukaan luot­ta­mus­toi­min­taan. Kaik­kien ihmis­ten tasa­puo­li­sen kohte­lun merki­tys näkyi jo ala-asteella, kun hän sai luok­ka­ka­ve­ri­aan parem­mat pisteet täysin saman­lai­sesta koevas­tauk­sesta. Luuk­ko­sen oli pakko selvit­tää opet­ta­jalta, mistä epäoi­keu­den­mu­kai­suus johtui. Lopulta kave­rin arvo­sana nostet­tiin samaksi kuin Luukkosen.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA MARJO NURMI