Jari Nilosaari: Happea häkämyrkytyksen sijaan

teollisuusliitto

Työnantajajärjestöt ja niiden äänitorvet eduskunnassa ovat vaatineet yleistä työttömyysturvaa oikeudenmukaisuuteen vedoten. Ne eivät kuitenkaan ole valmiita oikaisemaan niiden työssäkäyvien kohtaloa, jotka joutuvat tyytymään nollasopimuksiin, osa-aikaisuuteen, määräaikaisuuteen, mataliin palkkoihin tai jopa suoranaiseen alipalkkaukseen. Ne eivät myöskään ole valmiita kanneoikeuden laajentamiseen eivätkä vastaa myönteisesti aloitteisiin, joilla parannetaan työntekijöiden asemaa työpaikoilla esimerkiksi paikallisessa sopimisessa.

Ammattiyhdistysliike on esittänyt oikeudenmukaisia korjauksia työttömyysturvaan ja etenkin lyhytaikaisten ja matalapalkkaisten työntekijöiden asemaan työttömyyden kohdatessa. Näihin eivät työnantajajärjestöjen edustajat, eivätkä heidän äänitorvensa halua tarttua. Näyttää siltä, että heidän intressinsä on kurjistaa työntekijöiden sekä työttömien asemaa. Toisaalta he eivät halua ottaa käyttöön lakeja, jotka mahdollistavat yrittäjillekin tasapuolisen kilpailumahdollisuuden niitä epärehellisiä yrittäjiä vastaan, jotka vaikkapa alipalkkauksella tai maksamattomilla veroilla vääristävät terveen kilpailun ja toiminnan.

Onko tämä oikeudenmukaista rehellisiä yrittäjiä kohtaan?

Onko tämä oikeudenmukaista työntekijöitä tai työttömiä kohtaan, jotka haluavat tulla palkallaan toimeen ja elää myös työttömyyden kohdatessa ilman pelkoa siitä, että jäävät vaille työttömyyskorvauksia kohtuuttomien karenssien tai nollatuntisopimuksien tai osa-aikaisen työn vuoksi.

Ammattiyhdistysliike on saanut vuosien varrella aikaiseksi paljon hyvää. En ryhdy luettelemaan niitä keinoja, joilla hyvinvointivaltio on saatu aikaiseksi. Saati sitä pitkää listaa toimenpiteistä, joilla ay-liike on edistänyt suomalaista vientiä ja turvannut tuhansia työpaikkoja keskitetyillä sopimuksilla ja yhteisillä päätöksillä eri kriisien aikana. Enkä luettele niitä lukuisia tapauksia, kuinka jäseniä on autettu tai kuinka työpaikkakäynneillä on tarkistettu työntekijöiden olosuhteita ja puututtu kärjistyneisiin tilanteisiin.

Nyt on aika esittää omia vaatimuksia eikä tyytyä vain tarjottuun. Haluamme parantaa työssäkäyvien ja työttömien asemaa niin, että hyödyn saavat he, joita kohdellaan työpaikoilla väärin joko alipalkkauksen tai joidenkin muiden työsuhteeseen liittyvien syiden vuoksi. Tätä varten olemme olemassa. Autamme heitä, jotka ovat heikommassa asemassa.

Asiat ovat työpaikoilla pääosin hyvin. Palkat maksetaan sovitusti, työehtosopimuksia ja yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan. Kiitän näitä lukuisia yrityksiä, jotka näin menettelevät. Toisaalta peli näyttää kuitenkin koventuneen. Ääripäät ja populistiset äänenpainot ovat saaneet valtaa eduskunnassa ja yrittäjäjärjestöissä, ja se näyttää uppoavan osaan kansasta kuin häkä ihmisen verenkiertoon.

SAK ja sen jäsenliitot, kuten Teollisuusliitto, muodostavat vastapainon, jota tarvitaan ihmisten suojaamiseen työpaikalla, kun omat voimat eivät ongelmatilanteissa riitä. Järjestäytyminen työpaikoilla takaa sen, että apua on saatavilla niissä vaikeissakin tilanteissa, joita saattaa tulla eteen kovenevassa kilpailussa työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Vertauskuvana sanottuna ammattiyhdistysliike tuottaa turvan ja hapen, jota tarvitaan reiluun ja oikeudenmukaiseen elämään.

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja