Korona­kriisi vahvistaa ammat­ti­liit­toja – monessa maassa uusien jäsenten määrä vahvassa nousussa

Korona­kriisi on saanut ammat­ti­liitot kasva­maan monessa maassa. Epävar­moina aikoina kaiva­taan tukea, ja sen tarjoa­minen on liittojen perusasia.

6.8.2020

Ruotsissa ammat­ti­liitot saivat 58 000 uutta jäsentä maalis- ja huhti­kuussa. Puualoja ja painoja edustava GS-liitto keräsi maalis­kuussa 464 uutta jäsentä. Vuoden 2019 maalis­kuussa vastaava luku oli 269.

Teolli­suuden IF Metall kasvoi pelkäs­tään huhti­kuun kahtena ensim­mäi­senä päivänä 1 350 jäsenellä, kun koko tammi­kuussa uusia jäseniä tuli 1 308. Liittojen työttö­myys­kas­soihin liittyi korona­ke­vään aikana 175 000 uutta jäsentä.

Ammat­ti­liitot menet­tivät 245 000 jäsentä Ruotsissa vuosina 2007 ja 2008. Syy oli päämi­nis­teri Reinfeldtin porva­ri­hal­li­tuksen, joka ensi töikseen nosti kassojen jäsen­maksua, lyhensi työttö­myys­kor­vauksen kestoa sekä leikkasi rajusti kassojen ja liittojen jäsen­mak­sujen verovähennysoikeutta.

Vaikka maksut palau­tet­tiin seitsemän vuotta myöhemmin liki aiemmalle tasolle, jäi järjes­täy­ty­minen paljon matalam­maksi. Nyt suunta saattaa kääntyä.

Porva­ri­hal­li­tuksen ideoimat maksu­ko­ro­tukset onnis­tuivat pudot­ta­maan järjes­täy­ty­mistä erityi­sesti työläi­sam­ma­teissa. Ennen muutoksia, vuonna 2006 SAK:ta vastaavan keskus­jär­jestö LO:n järjes­täy­ty­mi­saste oli 77 prosenttia. Viime vuonna se oli vain 60 prosenttia, toimi­hen­ki­löillä yhä 72 prosenttia.

Korona-aika nosti esiin jo osin kadon­neen yhtei­syyden tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme.

Britan­niassa hiljak­seen kutis­tu­neet ammat­ti­liitot ovat kasva­neet nyt kolme vuotta peräk­käin, yhteensä yli 200 000 ihmisellä. Ahkerimmin mukaan ovat tulleet naiset ja julki­sella sekto­rilla työskentelevät.

Korona­kriisin myötä kasvu on kiihtynyt. Julkisen alan Unison-liitto sai 65 000 uutta jäsentä vuoden­vaih­teen jälkeen. Siitä netto­li­säys on 16 000. Selvä piikki näkyi päämi­nis­teri Boris Johnsonin kehotettua 10. touko­kuuta ihmisiä palaa­maan työpaikoilleen.

Moni britti oli huolis­saan: onko töihin turval­lista mennä? Liittoon liityt­tiin, koska sen asian­tun­te­muk­seen työym­pä­ris­tö­asioissa uskotaan. Kenties jopa enemmän kuin Boris Johnsonin.

Britan­nian keskus­jär­jestö TUC:n liity liittoon ‑verkko­si­vuilla käytiin touko­kuussa 500 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin toukokuussa.

Korona-aika nosti esiin jo osin kadon­neen yhtei­syyden tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme. Se on vasta­painoa pirstou­tu­neessa työelä­mässä lisään­ty­neelle uskomuk­selle, että jokainen meistä kamppailee yksin.

Me-kokemuksen myötä ihmiset oival­tavat laajemmin, että työelä­mäs­säkin etujen puolus­ta­minen käy yhdessä paremmin. Ja liittyvät ammattiliittoon.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA /​ TT /​ JONAS EKSTRÖMER