Liitossa
Sektorijohtaja Rosqvist: ”Toivottavasti kotimainen työvoima löytää maatalousalat”
Maatalouden kausityövoiman saantia on helpotettava, jotta koronakriisi ei pilaisi satokautta ja vaarantaisi ruoan saantia. Teollisuusliitto on vedonnut asiassa hallitukseen yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa. Sektorijohtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton päämääränä on saada suomalaisille työntekijöille maatalousaloilta töitä.
KUVA YLLÄ: Mansikanpoimijoita sadesäällä Suonenjoella. KUVA LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
26.5.2020
– Työtä Suomesta ja suomalaisille, tiivistää erityisalojen sektorijohtaja Marko Rosqvist Teollisuusliiton tavoitteet.
Suurin osa ulkomaalaisista maataloustyöntekijöistä ei pääse Suomeen tänä kesänä. Kun koronakriisi on tuottanut lomautusten ja irtisanomisten aallon, suomalaisille työnhakijoille yhtenä vaihtoehtona ovat maa- ja metsätaloustyöt. Niihin hakeutumista pitäisi nyt helpottaa ja varmistaa, että se on työntekijälle kannattavaa. Teollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ovat esittäneet Sanna Marinin (sd) hallitukselle kahdeksan kohdan toimenpidelistaa.
– Jos hallitus näyttää näille toimille vihreää valoa, niin se olisi merkittävä apu. Tämä on niin poikkeuksellinen tilanne, sanoo Rosqvist.
Esityksiä pitäisi viedä eteenpäin kiireellä, jotta niistä ehtisi olla apua tämän kesän töissä. Avainhenkilö asiassa on maatalousministeri Jari Leppä (kesk).
MAATALOUDEN KAUSITÖIHIN MENO HELPOKSI
Teollisuusliitto kuuluu maataloustuottajien ja muiden maaseutuelinkeinoja edustavien järjestöjen kanssa neuvoa-antavaan elimeen eli Advisory boardiin. Koronakriisin myötä perustettu asiantuntijaelin kertoo näkemyksiään hallitukselle.
– Me Teollisuusliitossa haluamme nimenomaan, että kotimainen työvoima löytäisi maatalousalat, ja tätä näkökulmaa olen kokouksissa korostanut, kertoo Teollisuusliiton edustaja Marko Rosqvist.
Työmarkkinajärjestöjen kahdeksan kohdan toimenpidelistassa mainitaan te-toimistojen auttaminen siinä, että ne ohjaisivat lomautettuja työllistymään maaseudun elinkeinoihin. Järjestöt ovat myös perustaneet sivuston Töitäsuomesta.fi, jonka tarkoitus on helpottaa työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista.
– Muistutetaan, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa, se ei välttämättä aina ole joka paikassa itsestään selvää.
Yhtenä keinona toimenpidelistassa on, että maatalouden kausitöitä voisi käydä tekemässä ilman, että niistä maksettu ja todennäköisesti niukaksi jäävä palkka vaikuttaisi työttömyysetuuksiin.
– Nyt ansiosidonnaisen päivärahan määrityksessä voi tulla vähän tuskaa, sanoo Rosqvist.
Tällä hetkellä maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa alin tuntipalkka on 8,71 euroa. Harjoittelijalla se voi olla vielä 10 prosenttia vähemmän.
Järjestöt esittävät lisäksi muun muassa palkkatuen korottamista alalla 50 prosenttiin niin, että se koskisi myös lomautettuja, opiskelijoita ja varusmiehiä. Siirtymistä työnantajalta toiselle maatalousalan sisällä tulisi helpottaa ja ottaa käyttöön määräaikainen työntekijöiden majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa.
– Kausityöläisillä ja ulkomaalaisilla on usein se tilanne, että he joutuvat pienistä rahoistaan maksamaan majoituksesta merkittävän summan. Ja juuri maatilojen lähellä ei ole välttämättä majoitusta tarjolla.
VÄLITYSBISNES VÄHENEMÄÄN PÄIN
Vaikka hallitukselta ja eduskunnalta toivotaan lisätoimia tukemaan maa- ja metsätalouden työllistämistä, on melko moni suomalainen työntekijä jo nyt löytänyt alalle.
– Aika paljon on kotimaista työvoimaa saatu kylvöihin. Tässä varmaan vaikuttaa, että kesätyöt on monessa paikassa peruttu, ja eihän kesätöissä yleensä muutenkaan huikeat palkat ole, arvioi Rosqvist.
Tuntipalkkojen tasoa kompensoi maataloudessa osittain se, että töitä tehdään usein urakalla.
– Työehtosopimuksen mukaan urakkapalkalla ansioiden täytyy nousta vähintään 20 prosenttia tuntipalkasta, ja jos tekee rivakammin, niin palkka voi nousta enemmänkin.
Koska palkkataso ulkomaalaisten työntekijöiden kotimaissa on niin paljon suomalaista heikompi ja useimmat maataloustyöt eivät tarjoa elantoa ympäri vuoden, lienee realismia, että ulkomaalaisilla kausityöläisillä on tulevina vuosina yhä keskeinen rooli suomalaisessa maataloustuotannossa.
– Palkat voivat täällä kuitenkin olla kymmenen kertaa sen, mitä ne olisivat peltotöissä esimerkiksi Ukrainassa, muistuttaa Rosqvist.
Kriittisiä ääniä on herättänyt ”välikäsibisnes”: nimenomaan Ukrainassa moni maksaa työvoimaa välittäville toimistoille siitä, että saa työluvan ja pääsee ulkomaille. Suomalaisessa mediassa tilannetta on jopa vieritetty ammattiyhdistysliikkeen vastuulle.
– Meillä ei Ukrainaan asti kynnet yllä, sanoo Rosqvist.
– Toiminta siellä on osin mafiamaistakin. Mutta yhä enemmän mennään siihen, että palkataan ilman välikäsiä.
TEKSTI MIKKO NIKULA
ESITYS: TOIMENPITEET TYÖVOIMAN SAANNIN TURVAAMISEKSI
- Työttömyysetuutta maksetaan maaseudun kausityöhön työllistyneille työsuhteen alkamisen jälkeen kuukauden ajan ilman, että kyseisellä ajalla maksettu palkka vaikuttaa päivärahaan vähentävästi.
- Korotetaan palkkatuki kaikilta 50 prosenttiin ja ulotetaan koskemaan myös lomautettuja.
- Otetaan määräaikaisesti käyttöön palkkatuki myös nuorille ja opiskelijoille sekä kotiutuville varusmiehille.
- Autetaan te-hallintoa ohjaamaan lomautettuja tai esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksista kesken kauden irtisanottuja työllistymään maaseutuelinkeinoihin.
- Mahdollistetaan, että Suomessa ”kausityöluvalla” (todistus tai oleskelulupa) olevat matkailun kausityöntekijät voisivat siirtyä maaseudun töihin suoraan, tai ainakin nopeasti hakea jatkolupaa uusille työnantajille.
- Poistetaan liikkuvuusavustukselta työsuhteen vähimmäiskesto.
- Säädetään elintarvikeketjun alkutuotannon työt määräaikaisesti työkokeilu-nimikkeellä työllistymistä edistäväksi palveluksi.
- Maaseudun majoituskuluja varten säädetään määräaikainen majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa.
LUE MYÖS:
Kesäduunarit maatalousalalla: ”Tiedon tarve on usein suuri” (26.5.2020)
