VIERAILIJA: Juhani Knuuti: Kuinka huolehtia jaksamisesta?

teollisuusliitto

Työn kuormittavuuden lisääntyminen on varsin yleinen kokemus. Muun muassa työssä tapahtuvat keskeytykset, kiire, työtehtävien epäselvyys ja vuorotyö ovat tunnistettuja syitä työn kuormittavuudelle.

Työntekijän henkinen ja fyysinen terveydentila on keskeinen tekijä sille, millaisia ongelmia työn kuormittavuudesta aiheutuu. Siihen työntekijä voi itse vaikuttaa.

Viralliset suositukset ravitsemuksesta ja liikunnasta lienevät kaikille tuttuja. Yhtä tuttua valitettavasti lienee, että näitä suosituksia jatkuvasti kyseenalaistetaan. Verkkosivut ovat täynnä ravitsemukseen liittyviä erikoisia ohjeita ja ihmeitä tekeviä dieettejä ja ravintolisiä. Kursseja, joissa elämänlaadun, suorituskyvyn ja terveyden luvataan paranevan muutamassa viikossa, on tarjolla loputtomasti.

Valitettavasti suuri osa internetin palveluista ja tuotteista ei perustu luotettavaan tietoon. Asiallisten perusteiden sijaan tarve palveluille yritetään synnyttää ihmeväitteillä ja suositusten kiistämisellä.

Itsensä mittaaminen on nykyajan trendi. Pisimmälle vietynä niin sanotussa biohakkeroinnissa pyritään mittaamaan ja muokkaamaan elimistön toimintaa, ruokailua, nukkumista ja liikkumista. Olennaisena osana siihen kuuluvat ravintolisät sekä erilaisten teknisten apuvälineiden hyödyntäminen.

Kuitenkaan ei ole mitään näyttöä siitä, että itsensä mittaamisen perusteella toimimisella olisi vaikutusta terveyteen. Tutkimuksissa on todettu, että suurin osa lopettaa mittailun ja sovellusten käytön parin viikon jälkeen.

Terveys on maratonlaji, ei pikajuoksu.

Myöskään tieto esimerkiksi geeniriskistä ei tutkimusten mukaan vaikuta elintapoihin merkittävästi. Tieto geneettisen riskin puuttumisesta voi päinvastoin johtaa pettävään turvallisuuden tunteeseen ja terveellisten elintapojen laiminlyöntiin. Kansansairauksien synnyssä geneettisillä tekijöillä on lopulta vain pieni merkitys elintapoihin verrattuna.

Tiedämme, että terveellinen ruokavalio, liikunta ja esimerkiksi luonnossa liikkuminen ovat terveydelle hyväksi, eikä hyöty riipu mistään testituloksesta. Silti harva toimii tämän tiedon mukaisesti. Toivomme helppoja ja nopeita ratkaisuja, ja tähän tarpeeseen palvelut pyrkivät vastaamaan. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että oikotietä ei ole olemassa.

Toimivia keinoja on kuitenkin olemassa. On syytä tiedostaa, että terveys on maratonlaji, ei pikajuoksu. Ratkaisu on tehdä pieniä muutoksia elintapoihin vähitellen. Tee yksi muutos kerrallaan; sellainen, jota uskot voivasi jatkaa pysyvästi.

Laihdutuskuurin sijaan tee vähitellen pieniä muutoksia ruokavalioon. Älä aloita hurjaa liikuntatreeniä vaan lisää arkiliikuntaa. Vyötärölihavan maksan rasvoittumista vähentää vähäinenkin painon pudotus. Pienikin liikunnan lisääminen on hyödyllistä pitkällä aikavälillä.

Ravintolisään käytetyt rahat kannattaa käyttää ruokaan. Kalaöljykapseleiden sijaan kannattaa lisätä kalan syöntiä ja vitamiinivalmisteiden sijaan hedelmien ja kasvisten käyttöä. Alkoholin käytön vähentäminen parantaa unta, joka on tärkeää palautumiselle.

JUHANI KNUUTI
Kirjoittaja on professori ja lääketieteen tohtori.