KORONAKRIISI Comfortan Mäntsälän pesulassa: ”Minun piti kysyä, että mitä me oikein päätettiin”

teollisuusliitto

Hotellipyykin tulo Comfortan Mäntsälän pesulaan tyrehtyi viikossa lähes täysin. Kaikki 85 työntekijää lomautettiin kolmeksi kuukaudeksi, mikä ei tullut kenellekään yllätyksenä. Silti yt-neuvottelujen viiden päivän aika oli liian lyhyt, sanoo pääluottamusmies Tarik Purho.

15.5.2020

Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman ”koronapaketin” mukaisesti yt-neuvottelut voidaan nyt käydä viidessä päivässä. Comfortan Mäntsälän pesulan pääluottamusmiehen Tarik Purhon kokemuksen mukaan tuo aika ei riittänyt asianmukaisiin neuvotteluihin, varsinkin kun siihen laskettiin mukaan viikonloppu.

– Neuvottelut alkoivat torstaina ja loppuivat maanantaina. Paljon asioita jäi selvittämättä, esimerkiksi kesälomat jäivät täysin auki.

Pyykin määrä putosi viikossa yli 70 prosenttia. Kaksi tuntia pestiin pyykkiä, kuusi tuntia mittailtiin seiniä.

Comfortalla on useita toimipisteitä ympäri Suomen, joten neuvottelut käytiin videon välityksellä.

– Siinä olivat kaikki luottamusmiehet ympäri Suomea ja pomo. Jossain vaiheessa pomo sanoi, että okei, nyt onkin saatu neuvottelut loppuun. Minun piti kysyä, että me oikein päätettiin.

KRIISI ISKI LUJAA JA NOPEASTI

Sekavaa tilannetta jouduttiin selvittelemään vielä neuvottelujen jälkeen, ja lopputulemana oli vuosilomalain mukainen ratkaisu, että kokoaikaisille työntekijöille maksetaan lomakorvaus kesäkuulta, osa-aikaisten korvaukset sovitaan erikseen.

– Kyllä neuvottelujen keston pitäisi minimissään olla sellainen, että viisi päivää olisi tehokasta neuvotteluaikaa eikä viikonloppua laskettaisi. Silloin se aika ehkä olisi meillekin riittänyt, että olisi saatu kaikki hoidettua kunnolla, Purho arvioi.

”Nämä olivat minun elämäni ensimmäiset yt-neuvottelut, ja hyvin opettavaiset kyllä”, pääluottamusmies Tarik Purho kertoo. Purho kuvattiin Citymarketin kulmilla Mäntsälän keskustassa.

Pääluottamusmies myöntää, että lomautuksille sinänsä ei ollut vaihtoehtoa, koska töiden katoamisessa oli kyse äkkiromahduksesta. Tekstiilihuoltoalalle eli pesuloille koronakriisi on ollut erityisen tyly. Työntekijät näkivät rajun muutoksen omin silmin maaliskuun viimeisellä viikolla.

– Pyykin määrä putosi silloin yli 70 prosenttia. Kaksi tuntia pestiin pyykkiä, kuusi tuntia mittailtiin seiniä ja yritettiin keksiä jotain muka hyödyllistä tekemistä.

Seuraavalla viikolla alkoivat kolmen kuukauden mittaiset lomautukset. Kun ne haastatteluhetkellä olivat jatkuneet Comfortalla kuukauden, pyykkiä oli Purhon kuuleman mukaan enää noin viisi prosenttia kriisiä edeltäneestä määrästä. Pestävää ei tule, koska hotellit ovat kiinni.

”MONI ELÄÄ KÄDESTÄ SUUHUN”

Tosielämän pikakelatut yt-neuvottelut eivät oikein vastanneet sitä, mitä Purho oli treenannut. Koronakriisin saama romahdusmainen töiden katoaminen loi aivan odottamattoman tilanteen.

– Ne olivat minun elämäni ensimmäiset yyteet, ja hyvin opettavaiset kyllä. Kaksi kertaa olin kurssilla harjoitellut näitä varten. Mutta Kemianliiton opaskirjassa aikanaan ja Murikassa oli molemmissa lähtökohtana, että yt-neuvottelut käydään, koska työnantaja haluaa siirtää tuotannon Bangladeshiin.

Nyt Comfortan lomautetut yrittävät selvitä päivärahallaan, joka ei ole kummoinen.

– Suuri huoli on kaikilla, että mitenkäs ne ensi kuun vuokrat hoidetaan. Mehän työskentelemme pesula-alalla, yhdessä Suomen huonoimmin palkatuista duuneista. Moni elää kädestä suuhun, sanoo Purho.

– Kun on joskus niitä Ilta-Sanomien listoja, joissa on 300 ammattia palkkajärjestyksessä, niin me ollaan siellä sijalla 297 tai 298. Puutarha-apulaisen ja pizzakuskin välissä ehkä.

”Suuri huoli on kaikilla, että mitenkäs ne ensi kuun vuokrat hoidetaan”, pääluottamusmies Tarik Purho kertoo.

Työnantajansa tulevaisuutta arvioidessaan Purho on melko pessimistinen. Huolestuttavia merkkejä on runsaasti. Comfortan asiakkaita ovat hotellit, kun taas emoyhtiö Lindström vuokraa ravintoloille tekstiilejä; kumpikin bisnes on hyytynyt.

– Esimerkiksi Vierumäki meni juuri nurin, se oli meille suuri asiakas. Kun kokoontumiskielto on yli kymmenelle hengelle, niin järjestäpä siinä seminaareja. Ja ravintolat ovat kiinni. Eli aika huonolta tämä näyttää.

Mitä koronaviruksen kanssa tapahtuukin, ei Purho kuitenkaan usko hotellien täyttyvän nopeasti.

– Vaikka korona taikaiskusta häviäisi maailmasta, ei jengi silti varmaan ihan heti ala matkustella.

TARVE TYÖNTEKOON ON SELKÄRANGASTA TULEVA TUNNE

Pääluottamusmies Purho ei olisi yllättynyt, jos lomautetut pesulatyöntekijät hakeutuisivat toisille aloille.

– Jos ollaan kolme kuukautta lomautettuina ja sitten tulee soitto, että kolme kuukautta lisää, niin aika moni voi lähteä muihin hommiin.

On Purho itsekin miettinyt b-suunnitelmaa siltä varalta, että lomautuksen päätyttyä hänellä ei enää olisi työpaikkaa, johon palata.

– Ehkä varastoalalle, niitä töitä tein aikaisemmin monta vuotta. Tai maatiloille.

”Kun tarpeeksi on katsonut elokuvia ja pelejä, niin tulee selvästi olo, että pitäisi tehdä jotain muutakin”, Tarik Purho sanoo.

Hän on pyrkinyt vähentämään kulujaan ja sopeuttamaan niitä pienentyneisiin tuloihin.

– Heräteostokset ovat jääneet pois, esimerkiksi internetistä tykkäsin tilata kaikenlaista. Luottoa en käytä enää ollenkaan.

Muuten lomautetun päivät ovat kuluneet elokuvia katsellessa, musiikkia kuunnellessa ja pelien parissa – viihdykettä on tarjonnut esimerkiksi ”vanha klassikko” Doom 3.

– Vähän vanhempia kung fu -elokuvia olen myös katsellut, niihin ei tarvitse paljon ajatusta laittaa. Kävelemässä olen käynyt jonkin verran, kun huomasin, että paino alkaa nousta, Purho kertoo.

Tunne on selkärangassa, että jotain puuttuu. Se jokin on työnteko.

Sen Purho on jo ehtinyt huomata, että suhde vapaa-aikaan on muuttunut. Töissä käydessään hän toivoi aikaa itselleen, nyt pitää miettiä, miten ajan saa kulumaan. Vieläpä niin, että arki tuntuisi mielekkäältä.

– Kun tarpeeksi on katsonut elokuvia ja pelannut pelejä, niin tulee selvästi olo, että pitäisi tehdä jotain muutakin. Tunne on selkärangassa, että jotain puuttuu. Se jokin on työnteko.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT PEKKA ELOMAA