OIVALTAJA: Mari Nykänen: ”Oli helppo mennä uutena joukkoon, vaikkei tuntenut ketään”

teollisuusliitto

”Se oli hyppy tuntemattomaan. En ollut ikinä käynyt missään liiton koulutuksissa. Enkä tiennyt, että tällainen mahdollisuus on ja että kurssia varten saa vapaata töistä”, kertoo Mari Nykänen.

FIRST STEP – TYÖTURVALLISUUTEEN JA TERVEYTEEN -KURSSI

MARI NYKÄNEN

Taimitarhatyöntekijä, Pieksämäki
UPM Kymmene Oyj, Joroisten taimitarha
Varkauden Teollisuusliiton ao. 24 hallituksen jäsen

Nykänen haki First Step – Työturvallisuuteen ja terveyteen -kurssille omien sanojensa mukaan ”hetken mielijohteesta” nähtyään Tekijässä Teollisuusliiton jäseniä kouluttavan Murikka-opiston mainoksen. Töistä järjestyi vapaata, ja hän pääsi osallistumaan kurssille Tampereelle.

Nykäsen ennakko-odotuksissa oli liikuntaa, ruokaa ja sikeitä yöunia. Nämä toiveet toteutuivat, ja lisäksi hän nautti hyvästä seurasta.

– Siellä oli lämmin ilmapiiri, me-henki. Oli helppo mennä uutena joukkoon, vaikkei ketään tuntenut etukäteen. Opettajatkin olivat mukavia ja kannustavia. Ruoka oli hirvittävän hyvää ja sitä oli tarjolla riittävästi. Välillä tuntui, että vähän liikaakin, hän naurahtaa.

First Stepistä suurin piirtein puolet oli teoriaa, puolet käytäntöä eli liikuntaharjoitteita. Illat olivat vapaa-aikaa. Kun sääkin oli lämmin ja kaunis, Nykänen tutustui Näsijärven rannalla sijaitsevan Murikan maastoihin.

– Olin ulkona kaikki illat. Pururatahan on siellä hyvä. Kallioilla oli kiva kiipeillä ja istua tuijottamassa vettä. Kävin rantasaunassa ja uimassa.

 Tuli taas intoa ja halu treenata. Nyt olisi tarkoitus mennä lokakuussa Lissaboniin juoksemaan, jos maailman tilanne silloin sallii, hän suunnittelee.

Treenausinnon lisäksi kurssi tuotti epäsuorasti toisenkin muutoksen elämään. Murikasta palattuaan Nykänen otti yhteyttä omaan ammattiosastoonsa kysyäkseen, tukeeko se kurssilla käyviä jäseniään. Häntä pyydettiin käymään ammattiosaston toimistolla ja kertomaan asiasta kasvokkain.

– Sille tielle minä sitten jäin.

Nykästä alkoi kiinnostaa ammattiosaston toiminta, ja kuluvan vuoden alusta hänestä tuli hallituksen jäsen. Hän myös lähti Murikkaan uudestaan ja kävi joulukuussa Järjestötoimijan perusteet -kurssin.

– Kokouskäytäntöjen harjoittelu oli hyödyllistä, kun en ollut niin paljon kokouksissa istunut.

Opintosihteerien seminaariinkin hän oli menossa, mutta se peruuntui koronaviruksen takia. Loppuvuodesta suunnitelmissa olisi vielä ammattiosaston toimintaan ja kirjoittamiseen liittyvät kurssit.

Murikkaan opiskelemaan kannattaa Nykäsen mielestä mennä useammasta syystä.

– Siellä saa uusia kokemuksia ja tapaa uusia ihmisiä. Murikassa on luontoa ja rauhaa. Se on hyvä irtiotto, unohtaa kotiarjen. Ja se ilmapiiri – tulee tunne, että me ollaan me.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN