KOKIJA: Koronakaranteeniin joutunut Satu Heijari: ”Kuin joku painais mun keuhkoja kasaan…”

Siltä Satu Heijarista tuntuu, kun hän istuu karanteenissa laitilalaisessa rivitalokaksiossaan. Uudenkaupungin autotehtaan luottamusmies kertoo tarinansa siitä, miten unelmaloma muuttuu korona-nimiseksi painajaiseksi.

KUVA YLLÄ: Karanteenissa koronaepäilyn vuoksi ollut Satu Heijari kotiovellaan Laitilassa 4. huhtikuuta 2020.

– Me oltiin Jannen kanssa jo viime syksynä, heti kesälomien jälkeen, tilattu tämä kahden viikon matka. Varsinkin minun, joka on niin monessa mukana, on lähdettävä kauas, että pääsee kaikesta irti.

Monessa mukana oleva on Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan maalaamon päätoiminen osastonluottamusmies ja työsuojeluasiamies, 1. varatyösuojeluvaltuutettu ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Satu Heijari. Miesystävä on saman tehtaan logistiikkaosaston luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä työskentelevä Janne Siitonen.

KUUBAA TUTKITAAN, MUTTA MISTÄ MUUT MATKALAISET?

Lento Havannaan lähtee perjantaina 28. helmikuuta. Heijari rientää Helsinki-Vantaan lentokentälle suoraan liiton hallituksen kokouksesta, Siitonen tulee Uudestakaupungista.

– Ensimmäinen viikko ollaan Kuuban pääkaupungissa Havannassa. Toinen viikko vietetään Varaderossa. Molemmat kaupungit ovat Atlantin puolella saarta. Haluamme nähdä maaseutua. Siksi matkustetaan Varaderosta koko maan läpi ja käydään päiväretkellä Karibian meren rannalla, Cienfuegosin ja Trinidadin kaupungeissa.

– Silloin kun lähdettiin Suomesta, oli jo koronauutisia Kiinasta ja Italiasta, kai oli joku tapaus jo Teneriffaltakin. Mutta vielä silloin oli asiantuntijoiltakin sellaisia arvioita, että ei tämä välttämättä leviä pahemmin Suomeen. Kuubaan lähtiessä en ainakaan minä mitenkään pystynyt kuvittelemaan, mitä seuraavien kahden viikon aikana tulisi tapahtumaan, kun Kuubassa ei vielä ollut todettu yhtään tartuntaa.

Kaikki kuubalaiset toimivat Kuubassa ihan normaalisti. Kun kauppa ilmoittaa, että nyt saa jokainen ostaa pesuainetta ja kolme palaa saippuaa, ostosjonoihin järjestäydytään aivan kuten järjestäydytään normaalistikin.

Hotellin nettiyhteyksiä pitkin kavala koronamaailma alkaa kuitenkin jo ulottaa lonkeroitaan matkailijoiden paratiisiin. Heijari yrittää olla lukematta niitä.

– Hotellin tv:stä ei juuri muuta tule kuin kuvia Italiasta ja koronaa, koronaa, koronaa. Loma sujuu kuitenkin normaalisti.

– Muissa matkailijoissa on todella paljon kanadalaisia. Ja jonkin verran italialaisia, myös Trinidadissa.

Ja sitten saapuu tieto, joka iskee vähän liian lähelle.

– Juuri sinä päivänä, kun olemme Trinidadissa, uutisissa kerrotaan kolmen ihmisen sairastuneen koronaan. Sairastuneet ovat italialaisia turisteja.

Rikkaan länsimaan matkailijat ovat ilmeisesti ja täysin tahtomattaan tuoneet pandemian mukanaan köyhään saarivaltioon.

TULEEKOHAN LENTO HAKEMAAN MEITÄ?

Lennon takaisin Suomeen pitäisi lähteä maaliskuun 13. ja 14. päivän välisenä yönä saarivaltion pääkaupungista.

– Aurinkomatkat oli jo ilmoittanut peruuttavansa lomamatkansa. Mietin, tuleekohan se lento hakemaan meitä, koska meillä on Aurinkomatkojen matka. Mutta mehän olemme vain pieni osa lentolipun ostaneista, omatoimimatkailijoita on paljon.

Matkalla Havannan lentokentälle näkyvät ensimmäiset merkit siitä, että epidemia on todellakin saapunut myös saarivaltioon. Pysähdyspaikalla ennen Varaderoa ei viikkoa aiemmin kasvosuojia näkynyt, nyt ne ovat kaikilla työntekijöillä. Ainoastaan lentokenttävirkailijoilla kasvosuojat olivat käytössä jo Kuubaan saapuessa.

– Havannan lentokenttä ei ole kovin iso. Viimeisten päivien aikana sitä on tullut jo vähän vainoharhaiseksi. Kun istun vahtimassa meidän tavaroita, ja italialaisia tulee istumaan siihen ympärille, ajattelen, että ei, ei, en halua olla tässä!

Lento lähtee Havannasta ja laskeutuu Helsinki-Vantaalle ilman mitään vaikeuksia. Lentokentällä ei varotoimia näy, mutta THL:n koronavirustiedote tulee tekstiviestillä ja muistuttaa sopimaan 14 vuorokauden poissaolosta.

Heijari ja Siitonen ovat suunnitelleet, että työnantajan kaikille matkoilta palaaville määräämä kahden viikon karanteeniaika vietetään yhdessä Heijarin asunnolla Laitilassa. Mutta pari tulee toisiin aatoksiin; Siitonen ajaa Uuteenkaupunkiin omalle asunnolleen, Heijari jää kuulostelemaan huolestuttavilta vaikuttavia tuntemuksiaan omaan asuntoonsa Laitilaan.

HASSUMAINEN OLO, AIKAEROAKO?

– Jo sunnuntaina on aika hassumainen olo. Aikaeroa Kuubaan on kuusi tuntia, ja ajattelen, onko tämä vain siitä johtuvaa. Kotiin olin päässyt vasta todella myöhään lauantaina illalla ja aikaeron takia olin ihan pökerryksissä.

Mutta flunssamaiset oireet jatkuvat; kurkku tulee todella kipeäksi, tulee päänsärkyä, jossain vaiheessa lihaksia ja erityisesti jalkoja särkee valtavasti ja kuume seilaa ylös ja alas, mutta ei koskaan nouse yli 38 asteen.

Keuhkoputkentulehduksiksi äityvät flunssat ovat tuttuja Heijarille, sillä hän kärsii allergioista ja joskus myös astman tyyppisistä oireista. Mutta nämä keuhko-oireet eivät ole tuttuja.

– En saa hengitettyä kunnolla. Tuntuu kuin joku painais mun keuhkoja kasaan.

Heijari antaa tämän haastattelun siinä vaiheessa, kun kahteen kertaan konsultoidut terveyskeskuksen lääkärit ja hoitajatkin ovat sitä mieltä, että kyseessä on varmaankin korona.

– Mennessäni lääkäriin pysäköin autoni lähimpään ruutuun, mistä pääsee terveyskeskuksen alakerroksen sisäänkäynnille, mistä hengitystieoireiset menevät vastaanotolle. Lääkäri ja hoitaja ovat kumpikin täysin suojautuneet.

Heijari saa mukaansa tiukan ohjeistuksen karanteenin noudattamisesta edelleen ja lempeän kehotuksen siitä, että yksin asuvana Heijarin on syytä soittaa ambulanssi, jos hengitysvaikeudet pahenevat.

ÄIDIT, NUO TEKEVÄT – KAVERIT, NUO SOITTAVAT

Runoilija Lauri Viitaa mukaillen voi todeta, että äidit, nuo kaikkensa tekevät, ovat suojelevine siipineen läsnä täälläkin.

– On tosi iso apu, että vanhempani asuvat Laitilassa. Äiti käy kaupassa ja tuo ruokaostokset oven taakse.

– Kun olen sen verran kipeä, että en oikeastaan jaksa tehdä mitään, tuleehan sitä välillä ahdistunut olo. Mutta kaverit soittelevat, ja Jannen kanssa puhun tietysti puhelimessa monta kertaa päivässä. Lieviä oireita on hänelläkin, mutta varmuudeksi pysytään eri osoitteissa.

– Tärkein neuvoni kaikille on, että tätä koronaa ei pidä jäädä yksin kelaamaan. Toiselle puhuminen, se on se isoin juttu! Ystävien kanssa keskustelu auttaa. Ja tärkeää on, että puhuu välillä muustakin kuin koronasta, varsinkin iltaisin, ettei jää vain korona mieleen pyörimään.

KAIKKI PERUTTU, MUTTA SELVIYDYMME

– Kaikki koulutukset ja tapahtumat on peruttu tältä keväältä. Myös meidän ammattiosastomme on perunut yhden koulutuksen, ja pääsiäisen Pärnun matka ei nyt toteudu.

– Kaikki ymmärtävät tämän, mutta silti se harmittaa, koska ihmiset ovat odottaneet esimerkiksi Murikkaan pääsyä ja tapahtumiin osallistumista.

Liitto on lujilla, työttömyyskassa on lujilla, mutta kaikkein lujimmilla saattavat olla luottamusmiehet työpaikoilla, kun uutisia yt-neuvotteluista satelee ja tulevat lomautukset huolestuttavat työkavereita. Mutta kenelläkään ei ole tässä tilanteessa vastauksia kaikkeen. Kukaan ei tiedä, miten kauan tämä täysin poikkeuksellinen tilanne jatkuu.

– Nyt luottamusmiehillekin ovat kaikkein tärkeimmät ne verkostot ja vertaistuki. Ei saa jäädä yksin omien ajatustensa kanssa.

Heijari on vakuuttunut, että tästä kaikesta tullaan selviämään, yhdessä ja yhteisen edun puolesta töitä tehden. Heijari pitää itse tarkkaa huolta siitä, ettei hän ole karanteeniaikanaan kehenkään fyysisesti yhteydessä. Siellä terveyskeskuksen pihallakin hän on odottanut, että edellinen potilas on kävellyt ulos omalta vastaanottoajaltaan, sitten vasta hän on itse mennyt sisään.

– Nyt on kaikkien kunnioitettava niitä viranomaisten antamia ohjeita ja rajoituksia. Niin me tästä selviydymme. Ei tule liikaa potilaita yhtä aikaa, ja kaikki sairastuneet pystytään kunnolla ja hyvin hoitamaan.

Päivitys 29.4.2020: Puhelimitse tavoitettu Satu Heijari kertoo parantuneensa sairaudesta ja olevansa nyt terve.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ, KITI HAILA JA SATU HEIJARIN KOTIALBUMI