KORONAKRIISI: Miten koronan vaikutukset näkyvät teollisuudessa? Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat

teollisuusliitto

Teollisuusliiton sektorijohtajat Jyrki Virtanen, Toni Laiho, Jyrki Alapartanen ja Marko Rosqvist kertovat, miten koronakriisin vaikutukset näkyvät heidän sopimusaloillaan.

8.4.2020

TEKNOLOGIASEKTORIN JYRKI VIRTANEN: ”JÄRJESTELMÄ JOUSTAA YRITYSTEN HYVÄKSI”

Jyrki Virtanen

– Meidän lomautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki siitä, miten paljon työmarkkinat joustavat, teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen huomauttaa. Töiden loppuessa voivat lomautukset alkaa, ja silloin loppuu yritykseltä myös palkkojen maksu. Työnantajapuolen väitteistä huolimatta järjestelmämme ei ole jäykkä.

Koronaviruksen aiheuttama kriisi on iskenyt Virtasen mukaan yhtä lailla niin pieniin kuin suuriin, niin kotimaan kuin ulkomaankin markkinoilla toimiviin yrityksiin. Korona vaikuttaa kaikkiin valmistusaloihin, samoin läpi eri toimitusketjujen.

– Koronaepidemian aiheuttama tilanne koskee kaikkia osapuolia. Meidän pääluottamusmiehemme ymmärtävät asian vakavuuden. He ovat toimineet sen mukaan ja tehneet vaikeitakin päätöksiä. Meillä on oltava toimintakelpoisia  ja -kykyisiä yrityksiä vielä kriisin jälkeenkin, mutta myös työntekijöille on taattava riittävä toimeentulo tämän vakavan tilanteen aikana.

Toivon mukaan yritykset harkitsevat nyt toimensa tarkkaan.

Teknologiasektorilta on kuitenkin tullut tietoon niitäkin yrityksiä, jotka yrittävät käyttää kriisiä hyväkseen. Tavoitellaan taloudellista etua ja työehtojen heikennystä.

– Nyt käydään ”puhdistus-yt-neuvottelut” koronan varjolla. Mutta nämä yritykset tulevat varmasti saamaan imagoonsa tahran, ja silloin toivottavasti myös heidän asiakkaansa reagoivat tähän.

Virtanen toteaa, että sääntöjä rikkovien yritysten toimia tullaan selvittelemään kriisin jälkeen.

– Toivon mukaan yritykset harkitsevat nyt toimensa tarkkaan. Onko nyt aika jakaa osinkoa, vai sijoitetaanko rahat yrityksen tulevan toiminnan turvaamiseen?

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

 

KEMIAN SEKTORIN TONI LAIHO: ”PÄÄ KYLMÄNÄ JA SYDÄN LÄMPIMÄNÄ”

Toni Laiho

Kemian sektorin johtajan Toni Laihon mukaan osa kemianteollisuuden yrityksistä pärjää kohtuullisesti, mutta osa on kohdannut suuria vaikeuksia koronaepidemian takia.

– Yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin lukeutuvat yritykset, kuten vesikemikaalien valmistajat ja energiayhtiöt, pärjäävät jotenkuten, mutta niidenkin tilanne on heikompi kuin ennen koronaepidemiaa.

– Tuotanto jatkuu myös lääketehtaissa ja pakkausteollisuudessa, joiden tuotteita tarvitaan koko ajan. Osa yrityksistä on muuttanut tuotanto-ohjelmiaan ja ryhtynyt valmistamaan esimerkiksi käsidesiä.

– Toisaalta on yrityksiä, kuten kulutustavaratuotteiden valmistajat, joiden tilanne on kaamea, Laiho tiivistää.

Välillä on tuntunut siltä, että yt-prosesseissa hyökkäillään vähän yli.

Yritysten heikentynyt tilanne on johtanut yt-neuvottelujen nopeaan lisääntymiseen.

– On hyvä, että yritykset ovat ajoissa liikkeellä, mutta välillä on tuntunut siltä, että yt-prosesseissa hyökkäillään vähän yli ja rakennellaan varmistuksen varmistuksia. Tässä on hyvä nähdä, että sopimusaloillemme neuvotellut työmarkkinoiden kriisipakettiin pohjautuvat määräaikaiset erillissopimukset antavat mahdollisuuden nopeaan reagointiin vaihtelevissa tuotantotilanteissa.

– Toivon, että pää kylmänä ja sydän lämpimänä mennään eteenpäin, epävarmuudesta huolimatta.

Teollisuusliitto ja työnantajia edustavat liitot, kuten Kemianteollisuus ry, ovat pitäneet tiivistä yhteyttä kriisin aikana.

– Katsomme työnantajien kanssa päivittäin, kuinka alat voivat ja mietimme, mitä voimme tehdä yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Me olemme täällä auttamassa niiltä osin kuin osaamme ja pystymme, Laiho sanoo.

TEKSTI PETTERI RAITO

 

PUUTUOTESEKTORIN JYRKI ALAPARTANEN: ”TÄMÄNKIN JÄLKEEN TULEE UUSI NOUSU”

Jyrki Alapartanen

Monet puutuotesektorin yritykset käynnistivät maaliskuussa yt-neuvottelut liittyen koronakriisiin, kertoo puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. Huhtikuun alussa puutuotesektorin sopimusaloilla oli noin 5 000 työntekijää lomautusuhan alla, ja määrä oli kasvamassa. Yt-neuvotteluilmoitusten etulinjassa ovat mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus.

– Jo viime syksynä yrityksillä oli lomautuksia tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ja sitten oli vielä työtaistelutoimet joulu–helmikuussa, jotka osaltaan vaikuttavat myös.

– Toki voi olla yksittäisiä yrityksiä, jotka käyttävät nyt hyväksi koronatilannetta ja muuttuneita määräyksiä, mutta en pidä sitä suurena ilmiönä. Luottamusmiehille on kuitenkin sanottu, että irtisanomisten kohdalla täytyy perustelujen vaatimisessa olla selvästi tarkempi kuin lomautusten perusteluissa. Yritysten pitäisi nyt pidättäytyä irtisanomista, koska tämänkin kriisin jälkeen tulee taas uusi nousu.

Kun kesä kääntyy syksyyn, tilanne on toivottavasti jo selvästi parempi.

Menneestä lakkotalvesta huolimatta koronakriisin vaatimat neuvottelut puutuotesektorin työnantajaliittojen kanssa sujuivat Alapartasen mukaan asiallisesti, ja keskusjärjestöjen suosittelemat työehtosopimusten poikkeusmääräykset saatiin sovittua yhteistyössä. Alan yrityksiltä Alapartanen toivoo nyt vastuullisuutta.

– Osalta sektorin yrityksistä onkin tullut viestiä, että osingonjakoa siirretään, mutta osa on ilmoittanut sen jatkuvan normaalisti. Maan hallituksen lailla toivomme, että osingonjako tukisi pelkästään yritysten omavaraisuusastetta, jotta turhat lomautukset ja irtisanomiset voitaisiin välttää.

– Kun kesä kääntyy syksyyn, tilanne on toivottavasti jo selvästi parempi. Silloin ne yritykset, jotka ovat elinvoimaisia, jatkavat taas vauhdilla.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN

 

ERITYISALOJEN SEKTORIN MARKO ROSQVIST: ”KAIKKI EIVÄT PIITTAA TALKOISTA”

Marko Rosqvist

– Kelvoton tilanne, että tuommoiset osingot jaetaan, kommentoi Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist joidenkin yritysten osingonjakointoa koronakriisin keskellä.

Rosqvist pitää yrityksiltä huonosti harkittuna ilmoitusta mittavasta osinkojen jaosta heti sen jälkeen, kun työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat sopineet lomautusten helpottamisesta yritysten talouden suojelemiseksi.

– Lomautusten helpottaminen tehtiin ajatuksella, että hoidetaan hommaa yhdessä. Oli ajatus, että bonukset ja osingot pannaan pikkusen boikottiin ja kaikki ovat talkoossa mukana. Useissa yrityksissä ei siitä ole välitetty vähääkään. Tämä ahdistaa, koska olemme aika ison kriisin äärellä. Kaikkien pitäisi osallistua talkoisiin, sanoo Rosqvist.

Kun ihmisiä ei päästetä maahan, herää huoli, että marjat jäävät poimimatta.

Erityisaloilla esiintyy Rosqvistin mukaan lomautuksia ja muita hankaluuksia, hieman erilaisia 16:lla eri sopimusalalla. Iso ratkaisua vaativa ongelma on maatalousaloilla.

– Esimerkiksi marjatilat toimivat ulkomaisen työvoiman varassa. Kun ihmisiä ei päästetä maahan, herää huoli, että marjat jäävät poimimatta. Tässä asiassa Teollisuusliitto yhdessä MTK:n kanssa on toivonut valtiovallalta toimenpiteitä. Muun muassa työttömyysturvan kautta pitäisi saada joitain helpotuksia, että ulkomaista työvoimaa saataisiin korvattua kotimaisella.

Rosqvistin mukaan sama kausityövoimaan liittyvä huoli on taimitarha-alalla.

– Siellä mietitään, miten saadaan ne taimet, jotka ovat olleet pakkasessa, istutettua. Olisi ikävä, jos ne joudutaan hautaamaan, koska taimien istutus on merkittävä ilmastoteko.

TEKSTI JARI ISOKORPI

KUVAT KITI HAILA